Ballististen ohjusten torjunnasta

[Huhta]

Maat ovat olemassa juu, mutta hinkuvatko uusintaottelua?

Jos de-eskalaatio ja aseista riisunta on oikotie onneen, niin siinä tapauksessa kyllä. Puola ja Viro nimittäin varustautuvat, Suomikin vähän pienemmällä vaihteella. Merkel tosin uinuu vielä ruususen untaan.

Kahden maailmansodan opetuksista yksi on se, että joukkotuhoaseiden aikana valtioiden väliset sodat aiheuttavat niin suunnattomia tuhoja että mikään rationaalinen poliittinen tavoite ei sellaista oikeuta. Mikä olisi esimerkiksi se poliittinen tavoite, minkä vuoksi jenkit sanoisivat, että ei siinä mitään jos New York lähteekin?

Poliittinen tavoite voisi olla esimerkiksi olemassaolon turvaaminen ja kansainvälisen vaikutusvallan säilyttäminen. Joku nynnypoika voisi puhua kostosta, mutta kehässä ei pärjää, jos ei lyö takaisin.

Lukuisaan kertaan on esitetty erilaisia Baltiaan liittyviä salamasota-skenaarioita. Ydinaseet nousevat siinä keskustelussa usein esille, pääasiassa Venäjän työkaluna. Mitä vaihtoehtoja Yhdysvalloillekaan jäisi, mikäli joku käyttäisi ensin ydinasetta Yhdysvaltoja tai amerikkalaisjoukkoja vastaan?

Perääntyminen olisi valtava imagotappio ja radikaali muutos nykyiseen maailmanjärjestykseen. KV-politiikassa heikkoa ei kunnioita kukaan, vaan rajoja kokeillaan, kunnes tulee näpeille. Maailman ainoa supervalta ei välttämättä ole valmis siihen.

Realistisin vaihtoehto on eskalaatio. Ei välttämättä heti omiin ydinaseisiin, etenkään strategisiin, asti. Mutta on helppo päätyä siihen kierteeseen, jonka päässä odottaa ennakkovaroitussatelliittien varoitukset ohjuslaukaisuista.

 

[Huhta]

Tuossa iskit asian ytimeen. Kaikki ydinaseisiin, niihin sekä niiden torjuntaan liittyvä, on poliittinen ase. Sotilaallisesti "lasitetut parkkipaikat" ja "sangollinen äkillistä auringonvaloa" ovat aika lailla painajaismainen ajatus.

Taloudellisia vaikutuksia unohtamatta. Talouspakotteet ja massiivinen ydinohjelma ei oikein istu Venäjän budjettiin...

 

[Deeiii]

Lukuisaan kertaan on esitetty erilaisia Baltiaan liittyviä salamasota-skenaarioita. Ydinaseet nousevat siinä keskustelussa usein esille, pääasiassa Venäjän työkaluna. Mitä vaihtoehtoja Yhdysvalloillekaan jäisi, mikäli joku käyttäisi ensin ydinasetta Yhdysvaltoja tai amerikkalaisjoukkoja vastaan?

Perääntyminen olisi valtava imagotappio ja radikaali muutos nykyiseen maailmanjärjestykseen. KV-politiikassa heikkoa ei kunnioita kukaan, vaan rajoja kokeillaan, kunnes tulee näpeille. Maailman ainoa supervalta ei välttämättä ole valmis siihen.

Realistisin vaihtoehto on eskalaatio. Ei välttämättä heti omiin ydinaseisiin, etenkään strategisiin, asti. Mutta on helppo päätyä siihen kierteeseen, jonka päässä odottaa ennakkovaroitussatelliittien varoitukset ohjuslaukaisuista.

Niin, JOS joku käyttäisi ydinasetta amerikkalaisia vastaan. Käyttäisikö?

En usko että tarkoituksella. Vahingossa ehkä.

Sehän se tässä perkeleestä onkin, että tuo eskalaatio saattaa lähteä eskaloitumaan hyvinkin pienestä jutusta. Sopivassa kohdassa kun tankit sihtaavat toisiaan uudella Checkpoint Charliella ja joku laittaa matkaan sääraketin Norjasta, tai jollekin käy pieni fiba ja ilmavalvonnan ruuduilla alkaa pyörimään harjoitussimulaatio, tai egomaanikko päättää näyttää demonstraatiohyökkäyksellä että mistä se kana pissii.

Sotapeli toisensa jälkeen on päätynyt sellaiseen tulokseen, että mitään rajoitettua ydinsotaa ei ole olemassa. Mutta myöskään mitään sellaista rationaalista poliittista tavoitetta, minkä vuoksi ydinasetta voisi rationaalisesti käyttää, ei ole.

Hivenen epäilen että Venäjän asevoimien doktrinaalinen historia huomioiden, de-eskalaatiopuheissa on puolet bluffia ja toinen puoli politiikkaa.

 

[Deeiii]

Justiinsa tuossa lueskelin juttua Venäjän A-135-ohjustentorjuntajärjestelmästä. On vähän ristiriitaista tietoa, onko siinä vielä käytössä ydinkärkisiä torjuntaohjuksia. Kirjoittaja ei ollut ihan iloinen asiasta, otti esimerkiksi Euroopassakin vissiin sattuneet Patriot-ohjusten vahingonlaukaukset ja mietti että mahtaisiko Venäjän ylin johto kyetä ajoissa tunnistamaan vahingonlaukauksen omaksi vahingonlaukaukseksi, jos jonkin kriisin kriisiytyessä yksi noista hapantuvista ohjuksista lähtisikin vaikka oikosulun takia taivaalle ja siellä pamahtaisi.

 

[StmSvejk]

Ballististen ohjusten torjuntaan ja maalimäärään liittyen, kuinka vahva jään tulee olla jotta sillä voi harjoittaa lentotukikohtatoimintaa?

 

[Huhta]

Ballististen ohjusten torjuntaan ja maalimäärään liittyen, kuinka vahva jään tulee olla jotta sillä voi harjoittaa lentotukikohtatoimintaa?

Vahva. Kaksimetristä jäätä ei taida löytyä kovin monesta paikasta.

The annual sea-ice runway for wheeled aircraft is constructed at the start of each season and is used until early December when the sea ice begins to break up.[4] Subsequently flight operations are moved back to Williams Field. Pilots landing C-17 Globemaster III cargo aircraft on the sea ice runway report that the surface is stable, not unlike landing on concrete. However, the similarity with land bases ends when the jet aircraft rolls to a stop. The nearly 450,000 pound (= 201 tons) weight of the plane, including cargo and passengers, causes it to sink into the ice, albeit only a matter of inches. A laser light is trained on the aircraft to measure the settlement rate. The $200 million aircraft is moved to a new location on the six-foot-thick ice as a safety measure if the 10-inch red line is reached, according to the News Tribune in Tacoma, Washington.[citation needed]

https://en.wikipedia.org/wiki/Ice_Runway

Tosin Korean Air Linesin lento 902:n perusteella tuo saattaisi onnistua vähän heikommallakin jäällä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Korean_Air_Lines_Flight_902

Hearsay, hearsay, mutta jotakin kuitenkin - tosin näihin kannattanee lisätä jonkin verran marginaalia, kun pintapaine lienee suurempi kuin pyörajoneuvoissa. Samoin jääteillä ajettaessa tarpeeksi hiljainen nopeus on tärkeää, joten 200 km/h laskuun tuleva hävittäjä vaatinee vähän enemmän vahvuutta jäältä kuin auto.

January 22, 2007 at 9:49 pm #526092

Quote:

Here is a chart I found on the Old Farmers Almanac Website
nice find… I cut-n-pasted the info here:

Ice Thickness* Permissible Load
3 inches Single person on foot
4 inches Group in single file
7-1/2 inches Passenger car (2-ton gross)
8 inches Light truck (2-1/2-ton gross)
10 inches Medium truck (3-1/2-ton gross)
12 inches Heavy truck (8-ton gross)
15 inches 10 tons
20 inches 25 tons
30 inches 70 tons
36 inches 110 tons
*Solid clear blue/black and lake ice.
Slush ice has only half the strength of blue ice.
Strength value of river ice is 15 percent less.

https://www.in-depthoutdoors.com/community/forums/topic/ice_456988/


Niin joo, ja F-35B:tä kannattaa sitten operoida ihan kovalta maalta. Jos se sulattaa metallin, mitä se tekee jäälle...

 

[SJ]

Vahva. Kaksimetristä jäätä ei taida löytyä kovin monesta paikasta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Ice_Runway

Tosin Korean Air Linesin lento 902:n perusteella tuo saattaisi onnistua vähän heikommallakin jäällä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Korean_Air_Lines_Flight_902

Tuo kaksi metrinen jää vissiinkin viittaa merijäähän. Oletan, että siitä häviää suola jäätymisprosessin mukana, mutta en ole varma etteikö se voisi silti vaikuttaa jään lujuuteen. Eli järven jää saattaisi olla vahvempaa.

Toisaalta, onko se nyt sitten ihan välttämätöntä että jää kestää kuljetuskoneen? Eikö hävittäjän kestävä jää riittäisi?

 

[jan86]

Niin joo, ja F-35B:tä kannattaa sitten operoida ihan kovalta maalta. Jos se sulattaa metallin, mitä se tekee jäälle...

Onhan noita rakettijarrutteisia luotaimia lähetetty Marsiin, Venukseen, Jupiterin kuihin ja vaikka minne. Jäätä sulaa ehkä puoli senttiä. Tuon voisi laskea tai britit voisi testata.

 

[Lunni]

Onhan noita rakettijarrutteisia luotaimia lähetetty Marsiin, Venukseen, Jupiterin kuihin ja vaikka minne. Jäätä sulaa ehkä puoli senttiä. Tuon voisi laskea tai britit voisi testata.

Noissa paikoissa taitaa olla "vähän" kylmempää kuin täällä Telluksella. Ok, Venus on eri juttu, mutta ei siellä jäätä missään muodossa olekkaan.