C-miehen häpeä

[Solidsnake]

Tässä yksi näkemys, ei omasta mielestäni se oikea. Tavallaan senhän takia täällä pidetään asevelvollisuutta, jotta nämäkin mielipiteet voivat esiintyä. Mutta en vain henkilökohtaisella tasolla ymmärrä.

Mikko Korhonen ei halua kuolla Suomen puolesta â armeijasta vapautettu 22-vuotias vaihtoi sivariin ja niin ovat nyt tehneet kymmenet muutkin

Ukrainan sota on saanut aikaan uuden ilmiön: nyt kymmenet asepalveluksesta terveyssyistä vapautetut ovat löytäneet keinon varmistua siitä, etteivät joudu mahdollisen sodan aikana tarttumaan aseisiin.

yle.fi

Aina voidaan esittää kysymys, että pitääkö jonkun asevelvollisen kuolla kieltäytyjän puolesta, takia, pelastettaessa pinteestä tai muuten

 

[Fisu]

Tässä yksi näkemys, ei omasta mielestäni se oikea. Tavallaan senhän takia täällä pidetään asevelvollisuutta, jotta nämäkin mielipiteet voivat esiintyä. Mutta en vain henkilökohtaisella tasolla ymmärrä.

Mikko Korhonen ei halua kuolla Suomen puolesta â armeijasta vapautettu 22-vuotias vaihtoi sivariin ja niin ovat nyt tehneet kymmenet muutkin

Ukrainan sota on saanut aikaan uuden ilmiön: nyt kymmenet asepalveluksesta terveyssyistä vapautetut ovat löytäneet keinon varmistua siitä, etteivät joudu mahdollisen sodan aikana tarttumaan aseisiin.

yle.fi

"Oululainen Mikko Korhonen ei halua tappaa ketään eikä tulla tapetuksi"

Ryssä ei taida kysyä, haluaako kohde tappaa ketään, kun tappaa. Eikä ryssä myöskään kysy, onko sota pöljää hommaa. Mutta mikäs siinä, jos on ihan sama, onko Suomessa demokratia vai konservatiivinen kleptokratia. Siinäkin järjestelmässä suomalainen olisi pelkkä tsuhna, ettei ainakaan se elämä olisi kovin helppoa.

 

[Rannari]

Tässä yksi näkemys, ei omasta mielestäni se oikea. Tavallaan senhän takia täällä pidetään asevelvollisuutta, jotta nämäkin mielipiteet voivat esiintyä. Mutta en vain henkilökohtaisella tasolla ymmärrä.

Mikko Korhonen ei halua kuolla Suomen puolesta â armeijasta vapautettu 22-vuotias vaihtoi sivariin ja niin ovat nyt tehneet kymmenet muutkin

Ukrainan sota on saanut aikaan uuden ilmiön: nyt kymmenet asepalveluksesta terveyssyistä vapautetut ovat löytäneet keinon varmistua siitä, etteivät joudu mahdollisen sodan aikana tarttumaan aseisiin.

yle.fi

Varsin pöljiä perusteluja. Tuskin kukaan muukaan haluaa kuolla Suomen takia. Tai ei olisi mieluummin elävä kuin kuollut. Tai ei pitäisi sotimista pöljänä hommana.

Minä ainakin allekirjoitan tuon kaiken. Kysymys vain on aika paljon muustakin kuten läheisteni suojelemisesta ja koko yhteiskunnan olemassaolosta. Sotiminen voi olla vähemmän huono vaihtoehto kuin vaikkapa diktaattorin alamaiseksi alistuminen. Kuten on nähty tulee siinäkin hommassa kasoittain vainajia.

"Olen mieluummin elossa missä vain kuin kuolleena tässä hyvässä valtiossa". Härkävaunukyyti Jakutiaan ja muutama vuosi pakkotyötä vaikkapa asbestilouhoksella saattaisi muuttaa mielen tältä osin.

 

[Average Joe]

Hyviähän tuo Mikko haasteli. Suurinta osaa meistä erottaa Mikosta se, että "mieluummin kuolemme seisten, kuin elämme polvillaan."
Minusta, jos ihminen tekee mieluummin tuollaisen valinnan. On hänen ehkä parempi olla pois jaloista, jos alkaa tapahtumaan. Ei hirveästi mieltä ylentäisi ottaa tuollainen taistelupariksi.

Tehtäviä tässä maailmassa kyllä löytyy myös muualtakin

 

[von_Berg]

Ketju rohkaisi rekisteröitymään foorumille kertoakseni oman tarinani kanssapähkäilijöille, vaikka vuosien varrella onkin tullut palstaa lueskeltua.

Täällä siis yksi C-mies, "ikuinen aliupseerioppilas". Hajonneen jalan takia kotiutettu AUK:sta, todettiin polvessa murhetta ja nivelissä taipumusta kerätä nestettä, samalla tuo inttiuran romahdus puhkaisi masennuksen siviiliin (karun lapsuuden PTSD-tekijöiden säestyksellä). Varsin nopeasti jälkivuosina tarjottiin C-papereita, ja siihen siinä elämäntilanteessa tyydyttiin. Sairastelut tuli hoidettua ja fyysisen kunnon ylläpito rajoitteet huomioiden on ollut kantavana voimana eteenpäin - keskeyttämisestä on nyt aikaa jo kymmenkunta vuotta ja pikkuhiljaa alkaa asian kanssa olemaan sinut. Sen jälkeen on opiskeltu insinööriksi, perustettu perhettä ja näin poispäin, tai vaikkei olisikaan ni kuitenkin ollaan kelvollisia kansalaisia paikassansa. Menestymisessä työelämässä ei ole tuottanut minkäänlaisia esteitä eikä oo naikkosiakaan juuri koskaan kiinnostanut.

Olen aina ollut kiinnostunut sotahommista poikasesta asti ja tykännyt siitä mitä intissä tehdään, keräillyt militariaa, harrastellut airsoftia jne. - olihan kova paikka pudota kelkasta pois, mutta eipä noille terveyden prakaamisille oikeasti mitään voi! Se kannattaa muistaa. Onneksi yleinen ilmapiiri ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarjonta on muuttunut aikalailla vuosien varrella - tänä päivänä mulla on SRA-kortti ja aktiivinen harrastelu sillä saralla reserviläisyhdistyksessä, plus muutamat MPK-ammunnat ja SOTVA-kurssit sekä pari kaupallistakin toiminnallisen aseenkäytön kurssia takana. Reserviläisyhdistyksistä alkaa pikkuhiljaa jäämään vähemmälle ne makkaranpaistokerhot joihin kaluunaa kaulaan vaaditaan ja C-miehet rinnastettu lähestulkoon rikostaustaan, ja MPK:ssakin pääsee tosiaan nykyään osallistumaan perustaistelutaitojen harjoittamiseen myös ihan tetsarihommissa. Omilla ehdoillaan pääsee tänäpäivänä kyllä kantamaan kortensa kekoon ja pahan paikan tullen käsiparit kyllä kelpaa.

En usko että olen saunan lauteilla äijäin kanssa haastellessa sen huonompi miehenä vaikkei mulla sotilaspassia olekaan, se nyt vaan kertoo huonosta itsetunnosta kenelle se olisi ylitsepääsemätön ongelma. Kuten täällä on jo moneen otteeseen todettu, niin jokaiselle meistä löytyy paikka kun pilliin vihelletään. Ja kuten case Ukrainakin on osoittanut, niin ei varmasti ole edellä mainitut harjoitteet sijoitusten häntäpäässä olevalle varareserviläisellekään hukkaan heitettyä... On parempi olla soturi puutarhassa, kuin puutarhuri sodassa.

 

[skärdis]

Täällä siis yksi C-mies, "ikuinen aliupseerioppilas". Hajonneen jalan takia kotiutettu AUK:sta,...

En usko että olen saunan lauteilla äijäin kanssa haastellessa sen huonompi miehenä vaikkei mulla sotilaspassia olekaan, se nyt vaan kertoo huonosta itsetunnosta kenelle se olisi ylitsepääsemätön ongelma. Kuten täällä on jo moneen otteeseen todettu, niin jokaiselle meistä löytyy paikka kun pilliin vihelletään.

Eipä siellä saunaillassa kenenkään sotilaspassia kysellä ja sinun taustalla kyllä hylsyt lentää ihan uskottavasti - jos sellaiseen on tarvetta.

Jos pientäkin epävarmuutta tunnet niin ei sinun tarvitse keskeyttämisestä ja muusta mitään kertoa vaan muistelet alokasaikoja ja AUK:ta siinä missä muutkin. Ei ketään sen enempää kiinnosta, jos senkään vertaa. Loppusota tai alokasleiri, mitä väliä ja mistä näistä kukaan muistaa kun asiaa muistellaan neljännen oluen jälkeen?

Ei ne suuria puhuvatkaan omaa passiaan näytä.

 

[Kyylä]

Eipä siellä saunaillassa kenenkään sotilaspassia kysellä ja sinun taustalla kyllä hylsyt lentää ihan uskottavasti - jos sellaiseen on tarvetta.

Jos pientäkin epävarmuutta tunnet niin ei sinun tarvitse keskeyttämisestä ja muusta mitään kertoa vaan muistelet alokasaikoja ja AUK:ta siinä missä muutkin. Ei ketään sen enempää kiinnosta, jos senkään vertaa. Loppusota tai alokasleiri, mitä väliä ja mistä näistä kukaan muistaa kun asiaa muistellaan neljännen oluen jälkeen?

Ei ne suuria puhuvatkaan omaa passiaan näytä.

Ihan omakohtaisesti havainnoituna sellainen, että jos firman saunaillassa onkin hylsyjen lentäessä muutama hiljaisempi kaveri, niin taustalla ei usein ole sivari, vaan RUK.

Ja yleispätevänä totuutena vielä se, että yrittäminen on tärkeää. Jos siinä särkee itsensä ja palvelus jää kesken, niin vapautuspapruissa ei ole mitään hävettävää. Eikä luonnollisesti myöskään synnynnäisistä vaivoista kärsivillä.