CASE: Viro kohotti puolustusbudjettiaan 170 milj. € per vuosi neljäksi vuodeksi

RPG83

Soome Majori
Kun näitä kalustounelmia on jo kehitelty Suomen osalta, niin siirrytään sitten seuraavaksi Baltiaan.

Venäjän toiminta Ukrainassa kiihtyi, ja myös osia Itä-Ukrainasta liitettiin Venäjään. Jännitys Euroopassa ei lähtenyt laskuun vuonna 2014, ja aiheesta tuli yksi Viron parlamenttivaalien pääteemoista. Etenkin reformipuolue kampanjoi puolustusmäärärahojen noston puolesta, ja lupaili jopa niiden puolitoistakertaistamista. Reformipuolueen sitten voittaessa vaalit 2015, Viron puolustusbudjetti kohosi kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta entisen kahden prosentin sijaan.

Lisärahaa saatiin 170 miljoonaa euroa nykyisen 340 miljoonan euron päälle. Nykyisestä budjetista 100 miljoonaa on sijoitettu kalustohankintoihin, ja 170 miljoonan euron lisämääräraha on tarkoitus sijoittaa pääosin kalustohankintoihin. Lisärahaa on luvassa neljä vuotta, jonka jälkeen puolustusbudjetti saattaa laskea takaisin normaalitasolle kahteen prosenttiin seuraavien vaalien jälkeen.

Tehtävänne on suunnitella tuon rahan käyttö. Toimikaa!

Pysyn itse vielä hiljaa tässä vaiheessa, jotten vaikuttaisi liikaa vastauksiin. Apuna voi käyttää Viron puolustuksen kehittämissuunnitelmaa.
 
Jos ajatellaan Viron asemaa ja resursseja, niin ykkösenä on todennäköisesti sen infran vahvistaminen, jota/joita kautta apu tulee ja pystyy tulemaan mestoille. Viestikalustoa, ajoneuvoja, pst-aseita ja Stinger.
 
Virossa on mielestäni kustannustehokasta tuo maanpuolustus. Etenkin Viron Suojeluskunnat (kopioitu Ruotsista ja ruotsalaiset kopioineet suomesta ja suomessa ei voi sellaista olla koska jonkun isoisoisä oli häviäjän puolella sisällissodassa tai jotain sinne päin) on tehokkaat. Ehkä sitten satsaisin noihin suojeluskuntiin kolmanneksen kuvitteellisesta lisärahoituksesta. Yksi kolmannes armeijan kalustoon ja yksi kolmannes armeijan harjoituksiin.

Kalustorahoissa pyrkisin yksinkertaiseen ja halpaan:
  • Eli panssariasetta vastaan tela-, pohja, ja kylkimiinaa ja sitte sinkoja. (ei vaunuja vaunuja vastaan).
  • Ilmatorjuntaan ei hävittäjiä vaan ohjuksia ja tutkia sekä myös ammusilmatorjuntaa maahanlaskujen yms. torjuntaan.
  • Vihollisen panssaroitua jalkaväkeä vastaan voisi ajatella "salpalinjaa". Eli maaston muodostamia kulkuesteitä hyväksi käyttäen valmiita esteitä ja linnoitteita MIKÄLI sopivia paikkoja on (en tiedä onko sellaisia kapeikkoja). Massiivisimmat torjuntataistelut pitäisi yrittää pakottaa näihin maaston kannalta edullisiin kohtiin.
  • Tykistön ei tarvitse olla telojen päällä. Maa on niin pieni, ettei niitä hinattavia tykkejä on varmaan edullisempaa sijoittaa joka latoon ja puskaan vartoomaan käyttöä. Tykkimiesten vaihtaessa asemaa lukko ja ammukset mukaan ja seuraavalle tykille.
  • Merivoimat? Voisin kuvitella, ettei merivoimiin juuri kannata satsata, koska alusten liikkumatila ja maaston antama suoja on aika olematon. Oletetun vihollisen on helppo bongata alukset ja tuhota ne. Rannikon puolustukseen nopeasti liikkuvaa kevyttä kalustoa pikaveneillä ja kuorma-autoilla. Rannikolle pieniä vartioasemia joiden tehtävänä on lähinnä antaa hälytyksiä jos tiedustelutekniikalla ei sitten ehditä havaitsemaan peliliikkeitä. Nopeasti siirtyvillä maihinnousun torjuntajoukoilla voisi olla kustannustehokkainta puolustaa rannikkoa. Kriittisiin paikkoin kiinteitä linnakkeita muutamia kappaleita.

Viro saa Natoon kuuluvana oletettavasti aika hyvin apua tiedusteluun, ilmavalvontaan ja ilmatorjuntaan.

Ja Virolaisten ei kannata näitä sitten ottaa kovin vakavasti, koska en tiedä juuri yhtään mitä teillä siellä jo on. Tsemppiä kuitenkin vaan sinne etelään jos joku sattuu lukemaan!
 
Viimeksi muokattu:
En vähättele tilannetietoa, tiedustelua ja satelliitteja, mutta kyllä Viron puolustamiseen tarvitaan ihan raakaa rautaa, jos niikseen tulee. Ja melko äkkiä, jos niikseen tulee. Sikäli pirullinen on tuon valtion sijainti ja maantiede.
 
Viron maantiede taitaisi tukea kunnon panssarivoiman hankkimista? Tässä tapauksessa panssarivoimalla tarkoitetaan enemmän taistelupanssarivaltaisia (malliin keski-eurooppa) pataljoonia jos verrataan Suomeen. Eikös kuitenkin niiden maastot ole enemmän kunnon panssarisotaan sopivia kuin meillä. Pst olisi suotavaa olla vahva.
 
1000 kpl. NLAW

100 kpl. Spike-laukaisin + 7 puikkoa/laukaisin. Minulla ei ole mitään muistikuvaa MILAN2 laukaisulaitteiden määrästä Virossa.

100 kpl. Stinger

16 kpl. ASRAD-R

100 kpl. AMW/ 300 kpl. panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja kierrätettyinä ja kunnostettuina

146 kpl. 155mm tykkejä käytettynä.

16 kpl. MRLS

Loppuko jo rahat?
 
En sitten malttanut pitää suuta kiinni vuorokautta pitempään, eli tässä tulee eräänlainen kehitysehdotus. Painopiste maavoimissa, ilmavoimille annetaan vähän euroja (Nasams) ja merivoimia ei kehitetä millään muulla kuin mahdollisesti ylijäävillä murusilla (en esim. ole perillä virolaisten pimeätoimintakyvystä tai mieskohtaisesta materiaalista ylipäätään, sieltä voi ehkä supistaa ihan miljoonan-pari).



Oletetaan 100 miljoonaa jaettavan seuraavan neljän vuoden ajan samansuuntaisesti kuin nykyäänkin:


-30 miljoonaa tiedustelu- ja viestijärjestelmiin

-20 miljoonaa lähi-ilmatorjuntaan (Mistral-hankintojen jatko lienee järkevintä)

-15 miljoonaa panssarintorjuntaan (Eurospike ja NLAW uusina aseina sekä AT4-lisähankinta)

-35 miljoonaa nykyisten sitoumusten viimeistelyyn (oletetaan Hollannin CV9035 kuuluvaksi tähän)



680 miljoonaa euroa (170 miljoonaa euroa per vuosi * neljä vuotta) jaetaan seuraavasti:


- 70 miljoonaa: 115*Leopard 2A4 (Sveitsiläisten vaunut varmaankin parhaassa kunnossa, Ruotsista voisi tosin ehkä saada lähes ilmaiseksi)

-150 miljoonaa: 88*Leopard 2A4 päivityspaketti (RUAG:n päivityspaketti saattaisi varmistaa Sveitsin Leopardien edullisuuden.) (Vaunut kahdelle panssaripataljoonalle a kolme komppaniaa.)

- 25 miljoonaa: 6*Leopard 2 Kodiak -modifikaatio (pioneerivaunu)

- 25 miljoonaa: 6*Leopard 2 ”Siltavaunu” -modifikaatio


Panssarivaunuihin yhteensä 270 miljoonaa euroa.


-25 miljoonaa: 10 000*Pimeänäkölaite

-25 miljoonaa: 12 500*Taistelijan suojavarustus (suojaliivi+kypärä, suojalasit)

-10 miljoonaa: Kaikkiin muihin henkilökohtaisiin varusteisiin, optisiin tähtäimiin ym.

-10 miljoonaa: Kenttälääkinnän varusteisiin ja osaamiseen


Jalkaväkeen yhteensä 70 miljoonaa euroa.


-100 miljoonaa: 32*PzH 2000 (Hollannin ylijäämää)

- 20 miljoonaa: 12*M270 MLRS (Norjalaiset ovat koipussittaneet)

- 10 miljoonaa: MLRS:n ampumatarvikkeisiin (N. 200 kasettia M26-raketteja. Riittää kahdeksaan täysilastilliseen koko patteriston voimin)

- 50 miljoonaa: 54*FH-70 155mm (Saksa, Italia, UK?) + 155mm ampumatarvikkeita loppurahalla


Tykistöön yhteensä 130 miljoonaa euroa.


-95 miljoonaa: 1*Nasams 2 (kuusi laukaisinta, komentokeskus ym.)

-65 miljoonaa: 45*Amraam


Ilmatorjuntaan yhteensä 160 miljoonaa euroa.


Jos jossakin on yliarvioitu kustannuksia, niin lisää Paseja voisi yrittää metsästää maailmalta, josko Norja tai Ruotsi olisi valmis luopumaan omistaan. Tällöin toinen jalkaväkiprikaati voisi saada ainakin toisen pataljoonan panssarikuoren suojaan.


Oikeastaan ainoa asia, joka jää arveluttamaan, on tuo ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinta. Minä ajattelen asian niin, että tukikohdalla täytyy olla jotain kattavampaa ilmatorjuntaa, jottei vihollinen voi tehdä maahanlaskua aivan kentän viereen osana strategista iskua siinä vaiheessa, kun esim. Patriot-patteri on vasta matkalla paikalle. Tosin jos vihollisella menee homma noin putkeen, niin voidaan kyllä kyseenalaistaa edes sen yhden Nasams-patterin mielekkyys. Eli tässä voisi ehkä olla leikkauksen paikka: luotetaan liittolaisten riittävän nopeaan reagointiin. Sitä paitsi, jos liittolaiset eivät reagoisi lainkaan, niin kyseinen hankinta olisi lähes turha (no niin olisi kyllä kaikki muutkin hankinnat).


Viimeistään Nasams-patterin kustannuksella voitaisiin hankkia lisää panssaroituja pyöräajoneuvoja, jotta toinen jalkaväkiprikaati saadaan kokonaan panssarikuoren sisään. Oikeastaan optimaalitilanne olisi se, että Hollanti myisi toisen 44 kpl satsin CV9035-rynnäkkövaunuja, jolloin ensimmäinen panssariprikaati saisi toisen CV9035-pataljoonan. Tällöin Paseja jäisi vain joihinkin sivuhommiin, jolloin toinen jalkaväkiprikaati voisi saada kaksi Pasi-pataljoonaa. Jos/Kun Ruotsista ja/tai Norjasta saataisiin lisää Paseja, niin koko toinen jalkaväkiprikaati voisi liikkua Paseilla.




Viron maavoimien sodanajan vahvuus on Wikipedian mukaan seuraava:


Wartime structure[edit]

The Maavägi is an army that is based on the principles of the Military reserve force both for practical and historical reasons. The relatively small peacetime Army will be reinforced during wartime by the military reservists of the Estonian Defence League (Estonian: Kaitseliit). Once fully mobilized the Maavägi can man and arm during the conflict the following wartime structure:

  • 4 infantry brigades

  • 3 air-defence battalions

  • 2 engineer battalions

  • 3 artillery battalions

  • 2 combat support service battalions

  • 2 scouts companies

  • 2 anti-tank companies

  • 2 signal companies


Ensimmäinen jalkaväkiprikaati tulee nyt ostettavalla varustuksella tuliterään. Ajoneuvoina siellä on 44 kpl CV9035, 88 kpl Leopard 2 ja riittävästi Paseja (Virolla yhteensä 139). Rakenne olisi suunnilleen 1*CV9035-pataljoona, 2*Leopard-pataljoona ja 1*Pasi-pataljoona sekä tietysti kaikki muu tarpeellinen. PzH 2000 menee tämän prikaatin epäsuoraksi. Ilmatorjunta jää Mistralin varaan, joskin alueella lienee myös liittolaisten ilmavoimia.


Toinen jalkaväkiprikaati saa myös jotain. Paseja jää oletettavasti vielä muutama, jolloin yhden pataljoonan voisi saada moottoroitua Paseilla nipin napin. Bandvagn-telakalustoa löytyy sata vaunua, niillä voisi saada toisen ja ehkä kolmannenkin pataljoonan liikkeelle. Epäsuoraksi 18*FH-70. Muuten varustus noudattaisi kolmannen ja neljännen jalkaväkiprikaatin listoja.


Kolmas ja neljäs jalkaväkiprikaati jäävät jakamaan kurjuutta ajoneuvojen suhteen. Oletusarvoisesti niille riittäisi Mistral-olkapääohjuksia, pst-ohjuksia (Eurospike, NLAW) ja viestikalusto. Tykistönä 18*122mm haupitsi. (Aika heppoista panssarilauttojen vyöryessä päälle, mutta vastaa suomalaisia alueellisia pumppuja.)


MLRS menee ylijohdolle, joka kippaa rautaa vihollisen niskaan heti rajalta lähtien ennen kuin homma menee ”mies vastaan mies ja tankki vastaan tankki” -taistoksi. Lisäksi ylijohdolla on 24+36=60 putkea 155mm kalustoa, ainakin näistä ostoksista eteenpäin.
 
En sitten malttanut pitää suuta kiinni vuorokautta pitempään, eli tässä tulee eräänlainen kehitysehdotus. Painopiste maavoimissa, ilmavoimille annetaan vähän euroja (Nasams) ja merivoimia ei kehitetä millään muulla kuin mahdollisesti ylijäävillä murusilla (en esim. ole perillä virolaisten pimeätoimintakyvystä tai mieskohtaisesta materiaalista ylipäätään, sieltä voi ehkä supistaa ihan miljoonan-pari).



Oletetaan 100 miljoonaa jaettavan seuraavan neljän vuoden ajan samansuuntaisesti kuin nykyäänkin:


-30 miljoonaa tiedustelu- ja viestijärjestelmiin

-20 miljoonaa lähi-ilmatorjuntaan (Mistral-hankintojen jatko lienee järkevintä)

-15 miljoonaa panssarintorjuntaan (Eurospike ja NLAW uusina aseina sekä AT4-lisähankinta)

-35 miljoonaa nykyisten sitoumusten viimeistelyyn (oletetaan Hollannin CV9035 kuuluvaksi tähän)



680 miljoonaa euroa (170 miljoonaa euroa per vuosi * neljä vuotta) jaetaan seuraavasti:


- 70 miljoonaa: 115*Leopard 2A4 (Sveitsiläisten vaunut varmaankin parhaassa kunnossa, Ruotsista voisi tosin ehkä saada lähes ilmaiseksi)

-150 miljoonaa: 88*Leopard 2A4 päivityspaketti (RUAG:n päivityspaketti saattaisi varmistaa Sveitsin Leopardien edullisuuden.) (Vaunut kahdelle panssaripataljoonalle a kolme komppaniaa.)

- 25 miljoonaa: 6*Leopard 2 Kodiak -modifikaatio (pioneerivaunu)

- 25 miljoonaa: 6*Leopard 2 ”Siltavaunu” -modifikaatio


Panssarivaunuihin yhteensä 270 miljoonaa euroa.


-25 miljoonaa: 10 000*Pimeänäkölaite

-25 miljoonaa: 12 500*Taistelijan suojavarustus (suojaliivi+kypärä, suojalasit)

-10 miljoonaa: Kaikkiin muihin henkilökohtaisiin varusteisiin, optisiin tähtäimiin ym.

-10 miljoonaa: Kenttälääkinnän varusteisiin ja osaamiseen


Jalkaväkeen yhteensä 70 miljoonaa euroa.


-100 miljoonaa: 32*PzH 2000 (Hollannin ylijäämää)

- 20 miljoonaa: 12*M270 MLRS (Norjalaiset ovat koipussittaneet)

- 10 miljoonaa: MLRS:n ampumatarvikkeisiin (N. 200 kasettia M26-raketteja. Riittää kahdeksaan täysilastilliseen koko patteriston voimin)

- 50 miljoonaa: 54*FH-70 155mm (Saksa, Italia, UK?) + 155mm ampumatarvikkeita loppurahalla


Tykistöön yhteensä 130 miljoonaa euroa.


-95 miljoonaa: 1*Nasams 2 (kuusi laukaisinta, komentokeskus ym.)

-65 miljoonaa: 45*Amraam


Ilmatorjuntaan yhteensä 160 miljoonaa euroa.


Jos jossakin on yliarvioitu kustannuksia, niin lisää Paseja voisi yrittää metsästää maailmalta, josko Norja tai Ruotsi olisi valmis luopumaan omistaan. Tällöin toinen jalkaväkiprikaati voisi saada ainakin toisen pataljoonan panssarikuoren suojaan.


Oikeastaan ainoa asia, joka jää arveluttamaan, on tuo ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinta. Minä ajattelen asian niin, että tukikohdalla täytyy olla jotain kattavampaa ilmatorjuntaa, jottei vihollinen voi tehdä maahanlaskua aivan kentän viereen osana strategista iskua siinä vaiheessa, kun esim. Patriot-patteri on vasta matkalla paikalle. Tosin jos vihollisella menee homma noin putkeen, niin voidaan kyllä kyseenalaistaa edes sen yhden Nasams-patterin mielekkyys. Eli tässä voisi ehkä olla leikkauksen paikka: luotetaan liittolaisten riittävän nopeaan reagointiin. Sitä paitsi, jos liittolaiset eivät reagoisi lainkaan, niin kyseinen hankinta olisi lähes turha (no niin olisi kyllä kaikki muutkin hankinnat).


Viimeistään Nasams-patterin kustannuksella voitaisiin hankkia lisää panssaroituja pyöräajoneuvoja, jotta toinen jalkaväkiprikaati saadaan kokonaan panssarikuoren sisään. Oikeastaan optimaalitilanne olisi se, että Hollanti myisi toisen 44 kpl satsin CV9035-rynnäkkövaunuja, jolloin ensimmäinen panssariprikaati saisi toisen CV9035-pataljoonan. Tällöin Paseja jäisi vain joihinkin sivuhommiin, jolloin toinen jalkaväkiprikaati voisi saada kaksi Pasi-pataljoonaa. Jos/Kun Ruotsista ja/tai Norjasta saataisiin lisää Paseja, niin koko toinen jalkaväkiprikaati voisi liikkua Paseilla.




Viron maavoimien sodanajan vahvuus on Wikipedian mukaan seuraava:





Ensimmäinen jalkaväkiprikaati tulee nyt ostettavalla varustuksella tuliterään. Ajoneuvoina siellä on 44 kpl CV9035, 88 kpl Leopard 2 ja riittävästi Paseja (Virolla yhteensä 139). Rakenne olisi suunnilleen 1*CV9035-pataljoona, 2*Leopard-pataljoona ja 1*Pasi-pataljoona sekä tietysti kaikki muu tarpeellinen. PzH 2000 menee tämän prikaatin epäsuoraksi. Ilmatorjunta jää Mistralin varaan, joskin alueella lienee myös liittolaisten ilmavoimia.


Toinen jalkaväkiprikaati saa myös jotain. Paseja jää oletettavasti vielä muutama, jolloin yhden pataljoonan voisi saada moottoroitua Paseilla nipin napin. Bandvagn-telakalustoa löytyy sata vaunua, niillä voisi saada toisen ja ehkä kolmannenkin pataljoonan liikkeelle. Epäsuoraksi 18*FH-70. Muuten varustus noudattaisi kolmannen ja neljännen jalkaväkiprikaatin listoja.


Kolmas ja neljäs jalkaväkiprikaati jäävät jakamaan kurjuutta ajoneuvojen suhteen. Oletusarvoisesti niille riittäisi Mistral-olkapääohjuksia, pst-ohjuksia (Eurospike, NLAW) ja viestikalusto. Tykistönä 18*122mm haupitsi. (Aika heppoista panssarilauttojen vyöryessä päälle, mutta vastaa suomalaisia alueellisia pumppuja.)


MLRS menee ylijohdolle, joka kippaa rautaa vihollisen niskaan heti rajalta lähtien ennen kuin homma menee ”mies vastaan mies ja tankki vastaan tankki” -taistoksi. Lisäksi ylijohdolla on 24+36=60 putkea 155mm kalustoa, ainakin näistä ostoksista eteenpäin.

Tuohan vaikuttaa jo melkein yhtä vahvalta kokonaisuudelta kuin Suomen nykyiset maavoimat...
 
Jos ymmärsin oikein 170miljoonaa neljän vuoden ajan.
Perusolettamuksena A-tarvikkeet ovat Virossa kunnossa.
1.vuosi miinat. Merimiinoja, Telamiinoja, Jalkavämiinoja. Laitetaan lahti umpeen ja raja täyteen miinaa.
2. vuosi. Stringereitä.
3.Vuosi. Nlawit ja muut singot. Niiden määrää lisäisin huomattavasti.
4.Mönkijöitä, ja muita kevyitä vehkeitä. Sissikoulutukseen lisää rahaa ja perustetaan uusia yksiköitä sitä varten. Uusien sissiosastojen pitää pystyä liikkumaan jollain nopeasti. Pitämään osoitettu alue hallussa pari päivää että apu saapuu. Jos saapuu.
Tutkat ja muut jätetään kuten on,koska ne tuhotaan siinä vaiheessa kuin Natomaat miettivät mitä pitää tehdä. Silloin menee myös pidemmän matkan It.-
Samoin Tykistö on aivan turha Case Virossa. Se voi vaikuttaa kerran ja sitten ollaankin jo Tallinnassa.
 
Jos ymmärsin oikein 170miljoonaa neljän vuoden ajan.
Perusolettamuksena A-tarvikkeet ovat Virossa kunnossa.
1.vuosi miinat. Merimiinoja, Telamiinoja, Jalkavämiinoja. Laitetaan lahti umpeen ja raja täyteen miinaa.
2. vuosi. Stringereitä.
3.Vuosi. Nlawit ja muut singot. Niiden määrää lisäisin huomattavasti.
4.Mönkijöitä, ja muita kevyitä vehkeitä. Sissikoulutukseen lisää rahaa ja perustetaan uusia yksiköitä sitä varten. Uusien sissiosastojen pitää pystyä liikkumaan jollain nopeasti. Pitämään osoitettu alue hallussa pari päivää että apu saapuu. Jos saapuu.
Tutkat ja muut jätetään kuten on,koska ne tuhotaan siinä vaiheessa kuin Natomaat miettivät mitä pitää tehdä. Silloin menee myös pidemmän matkan It.-
Samoin Tykistö on aivan turha Case Virossa. Se voi vaikuttaa kerran ja sitten ollaankin jo Tallinnassa.

Lisää ykköseen myös KRH:ta jos sitä ei ole heillä jo tarpeeksi. Pitäähän niitä miinanraivaus yrityksiä jotenkin haitata.

Lisäksi harkitsisin kuitenkin jotakin hieman järeämpääkin IT systeemiä. Sen on vain oltava selviytymiskykyinen.
 
Lisää ykköseen myös KRH:ta jos sitä ei ole heillä jo tarpeeksi. Pitäähän niitä miinanraivaus yrityksiä jotenkin haitata.

Lisäksi harkitsisin kuitenkin jotakin hieman järeämpääkin IT systeemiä. Sen on vain oltava selviytymiskykyinen.

Eikös Eestin pojilla ole jo nyt runsaasti KRH-kalustoa. Ainakin jos on uskomista Wikipediaan?
 
@TomTom Nyt tarvittaisiin se dislike-nappi, koska eihän tuon viestin sisällöstä voi tykätä.

Kunhan vähän härnään teitä foorumin vanhoja "sotakörmyjä"...;)

Myönnetään ihan suoraan, että oli provo, ja sellaiseksi myös alunperin tarkoitettu...

Eihän tuossa nyt oikeasti ihan maavoimien tasolle päästä, mutta myöntänette silti, että joiltakin rajoitetuilta osin virolaisten varustelutaso nousisi tuolla paketilla jopa meidän maavoimiamme paremmaksi...
 
Kunhan vähän härnään teitä foorumin vanhoja "sotakörmyjä"...;)

Myönnetään ihan suoraan, että oli provo, ja sellaiseksi myös alunperin tarkoitettu...

Eihän tuossa nyt oikeasti ihan maavoimien tasolle päästä, mutta myöntänette silti, että joiltakin rajoitetuilta osin virolaisten varustelutaso nousisi tuolla paketilla jopa meidän maavoimiamme paremmaksi...

Ei kun tarkoitin, että en voi painaa Like-nappia sille, että virolaiset saavat pienellä budjetilla melkein yhtä hyvät maavoimat aikaan kuin Suomi paljon suuremmalla budjetilla. Itse viesti oli minun mittarissa ihan asiallinen kaikin puolin, myös sisällöltään, mutta ei sen välittämästä viestistä voi tykätä, etenkään sen ollessa kohtuullisen pätevä.

Olen siis suunnilleen samaa mieltä kanssasi. Onhan meillä toki enemmän Paseja, Nasuja, rynnäkkövaunuja yms., mutta ei mitenkään eri mittaluokkaa kuin Virolla. Sitä paitsi Viro ja Suomi painivat muutenkin ihan eri painoluokissa, mikä pitäisi myös ottaa huomioon lopputulosten (=puolustusvoimien koko) vertailussa.
 
Viimeksi muokattu:
Lisää ykköseen myös KRH:ta jos sitä ei ole heillä jo tarpeeksi. Pitäähän niitä miinanraivaus yrityksiä jotenkin haitata.

Wikin mukaan 120mm heittimiä löytyy ruotsalaista 165 putkea ja neuvostoperäistä 14 putkea. Lisäksi 81mm heittimiä löytyy amerikkalaista 80 putkea, israelilaista 41 putkea ja brittiläistä 10 putkea. Yhteensä siis 120mm 179 putkea ja 81mm 131 putkea.

Lisäksi harkitsisin kuitenkin jotakin hieman järeämpääkin IT systeemiä. Sen on vain oltava selviytymiskykyinen.

Kelpaisiko Nasams? SAMP/T lienee ylilyönti noilla budjeteilla. Spyder-MR olisi yksi vaihtoehto, mutta se ei kuulemma oikein osaa käyttää Naton viestistandardeja (Link 16 jne.).
 
Viron maantiede taitaisi tukea kunnon panssarivoiman hankkimista? Eikös kuitenkin niiden maastot ole enemmän kunnon panssarisotaan sopivia kuin meillä. Pst olisi suotavaa olla vahva.

Pohjois-Viro on suurelta osin avonaista maastoa, ihanteellista panssareille. Onhan pohjoisessakin soita, esim n 40 km Tallinnasta itään on Viru raba-niminen suoalue. Mutta kyllä Virosta löytyy rutkasti metsää ja suota myös kun hiukan etelämmäksi mennään.


http://et.wikipedia.org/wiki/Eesti_sood
Eestis on 9836 sood, mille kogupindala ulatub 1 009 101 hektarini. Eesti territooriumi pindalast moodustab see 22,3%
Eli Viron pinta-alasta on suota 22,3%.
 
Hyvä, en vilkaissut wikiin. Mutta ehkä jokin hakeutuva KRH:n ammus tankkeja varten?

Ostaisin

Ite vain mietin että miten nuo Wikin mainitsemat 4 prikaatia on tarkoitus käyttää. 3 uraa tukkoon, yksi reserviksi ja jauhaudutaan paikoilleen?

Jotenkin vain itse en nopeasti Wikistä keksinyt, kuinka monelle ukolle saisi kamat kasaan sodan sattuessa.
 
Ite vain mietin että miten nuo Wikin mainitsemat 4 prikaatia on tarkoitus käyttää. 3 uraa tukkoon, yksi reserviksi ja jauhaudutaan paikoilleen?

Google Maps. Laittaisin kaksi prikaatia pohjoiseen ykköstien tukoksi, yhden prikaatin maan kaakkoisosaan kakkostielle ja viimeisen prikaatin suunnilleen keskelle maata Paideen, josta sen voi nopeasti siirtää tarvittavaan paikkaan. Toki jos hyökkäystä odotetaan vain pohjoisrannikon suuntaisesti, niin sinne sitten kolme prikaatia ja se neljäs odottelemaan Paideen.

Itselleni on jäänyt vähän epäselväksi, että miten tuo Kaitseliit on tarkoitus organisoida sodan aikana - ilmeisesti pataljooniksi ja/tai komppanioiksi. Ne saavat sitten toimia silminä ja korvina ja esim. linnoittaa paikkoja - sekä osallistua itse taisteluun jos vihollinen niiden toiminta-alueelle tunkeutuu.

Jotenkin vain itse en nopeasti Wikistä keksinyt, kuinka monelle ukolle saisi kamat kasaan sodan sattuessa.

No kranaatinheittimiä on ainakin riittävästi neljälle prikaatille, jos lasketaan yhdeksänputkinen krh-komppania per pataljoona x kolme-neljä pataljoonaa x neljä prikaatia = 108-144 putkea 120mm. 81mm kevyet heittimet ovat ilmeisesti Kaitseliitin käytössä pataljoonatasolla.

Tykistöä on 24 putkea 155mm ja 42 putkea 122mm. En tiedä, miten nuo on suunniteltu jaettavan, mutta tuo on kyllä heikko kohta, ei tuosta saada kunnollista tykistöä neljälle prikaatille. Suomalaisen jalkaväkiprikaatin mallia noudattaen tuossa olisi ehkä kahden prikaatin putket. Hitto, jos täällä Suomessa on mennyt 122mm kalustoa pataan varastoinnin kalleuden vuoksi - ne olisi pitänyt ennemmin vaikka lahjoittaa etelä-naapurille, jos eivät olisi olleet halukkaita ostamaan niitä Stenan hinnoilla. Ne meidän lahjoittamat 2. MS:n aikaiset 105mm:t taisivat kyllä jo mennä Stenalle :p. (Niilläkin olisi menty vielä vuosikymmeniä, jos putket vain oltaisiin uusittu ja muutenkin vähän rassattu, kysy vaikka @Tvälups ilta.)

Käsiaseista tuskin tulisi pulaa. Maahan on hankittu Galileja, G3-klooneja ja jotain muuta kalustoa lienee myös pienempiä määriä.

Panssarintorjuntakalustoa on tyydyttävästi, laatu vain on mitä on. SIPRI:n mukaan Milan-ohjuksia on tullut 200 kpl ja MAPATS-ohjuksia 130 kpl (luvut ilmeisesti itse ohjuksia, laukaisulaitteita vähemmän). Raskaita sinkoja on 130+30, yhteensä 160 kpl. Lisäksi on epämääräinen määrä olalta ammuttavaa sinkokalustoa, mm. B300, Carl Gustav ja AT4. Ei hyvältä näytä, mutta kyllä tuolla ainakin parille prikaatille saa kohtalaisen panssarintorjuntakyvyn.

Viestikalusto voi sitten olla sitä "parikaapeli ja LV217" -tasoa, vaikka luultavasti sitäkin yritetään kehittää. On vain s-tanan kallista puuhaa, ainakin jos tämän foorumin asiantuntijoita uskotaan.

Ajoneuvokalustoa on 139 Pasia, 100 telakuorma-autoa, kohta toivottavasti 44 kpl CV9035 ja X-määrä kuorma-autoja. Eli yksi prikaati saadaan ehkä ajoneuvoille, loput joutuvat menemään pitkälti ottoajoneuvoilla.

Ilmatorjuntaa hoitaa 98 kpl Sergeitä ja väh. 25 Mistralia (laukaisulaitteiden määrä?), SIPRI antoi Mistralin määräksi 100 kpl ja sopimuksen hinnaksi 60 miljoonaa euroa. Viron maaston huomioiden yksi prikaati voi saada hyvän suojan, loput joutuvat tyytymään vanhaan ammusilmatorjuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kun tarkoitin, että en voi painaa Like-nappia sille, että virolaiset saavat pienellä budjetilla melkein yhtä hyvät maavoimat aikaan kuin Suomi paljon suuremmalla budjetilla. Itse viesti oli minun mittarissa ihan asiallinen kaikin puolin, myös sisällöltään, mutta ei sen välittämästä viestistä voi tykätä, etenkään sen ollessa kohtuullisen pätevä.

Olen siis suunnilleen samaa mieltä kanssasi. Onhan meillä toki enemmän Paseja, Nasuja, rynnäkkövaunuja yms., mutta ei mitenkään eri mittaluokkaa kuin Virolla. Sitä paitsi Viro ja Suomi painivat muutenkin ihan eri painoluokissa, mikä pitäisi myös ottaa huomioon lopputulosten (=puolustusvoimien koko) vertailussa.

Jep, kyllä tuossa vuosikymmeniä jatkunut maavoimien aliresursointi tulee aika karulla tavalla esille, jos Viro suhteellisen pienellä lisäpanostuksella pääsisi lähelle meidän maavoimiamme kaluston osalta...
 
Back
Top