CV90 ja siihen asennettu pst-ohjus.

baikal kirjoitti:
CV-tuoteperheen it-vaunukin taitaa olla aivan oivallinen peli?

Erittäin mielenkiintoinen vekotin, mutta hieman arveluttaa sen tykin alhainen tulinopeus varsinkin lähitilanteita & nopeita maaleja ajatellen: 40mm Boforsin L70 louskuttaa vain reilut 300ls/min 1/2/4/8 laukauksen sarjoina, kun esimerkiksi Marksmanin tupla-35mm räiskäyttää ilmoille 1100ls/min. Tämä tulivoiman puute häiritsee vaikka miten ajattelisi kaikenmaailman 3P-herätehifistelyjä.

Kinnostaisi kovasti tietäää onko tuohon edes mietitty mahdollisuutta integroida vaikkapa RBS70-systeemi kantamaa parantamaan. Luulisi että onnistui mainiosti tuon pstohjus-variantin tyyliin.

Mutta ja tack, kyllä nuo vaunut meille kelpaisivat oikein hyvin.
 
baikal kirjoitti:
Mitä mieltä olette tuosta Strf 90120-versiosta? Missä aisoissa pysyy kokonaispaino vai tarviiko käytännössä eri alustan kuin perusmalli? Olisiko tuo sellainen vikkelä pst-alusta, jolla voisi olla käyttöä maanpuolustukselle? CV-tuoteperheen it-vaunukin taitaa olla aivan oivallinen peli?

Tässä vähän tietoa cv90-120

The CV90120-T is a light tank which has a Hagglund turret mounted on the latest CV90 chassis. RUAG Land Systems of Switzerland has developed the fully stabilised 120mm high-pressure smoothbore CTG 120/L50 gun, which has a rate of fire of up to 14 rounds a minute.

Saab Systems of Sweden has developed the fire control system, UTAAS, and the panoramic low-signature commander's sight which give the tank hunter / killer capability.

The tank's battlefield management system is based on fully integrated, scalable and open electronic architecture and a video network with displays at each crew station.

The tank's defensive aids suite (DAS) includes laser, radar and missile approach warners, as well as a MSA (multi-spectral aerosols) active countermeasure system with top attack radar that can identify smart indirect munitions. Survivability is further enhanced by the stealth turret design and radar absorbing track skirts.


The CV9040 anti-aircraft vehicle has been in service with the Swedish Army (27 vehicles) since 1995. It is fitted with a Thales TRS 2620 reconnaissance radar and automatic threat evaluation.

The vehicle is capable of engaging aerial targets, including helicopters, at ranges up to 4,000m. It is fitted with Saab Systems UTAAS anti-aircraft gun sight for the Bofors 40mm L/70 cannon, which includes a thermal imager, laser rangefinder and fire control computer
 
vm78 kirjoitti:
baikal kirjoitti:
CV-tuoteperheen it-vaunukin taitaa olla aivan oivallinen peli?

Erittäin mielenkiintoinen vekotin, mutta hieman arveluttaa sen tykin alhainen tulinopeus varsinkin lähitilanteita & nopeita maaleja ajatellen: 40mm Boforsin L70 louskuttaa vain reilut 300ls/min 1/2/4/8 laukauksen sarjoina, kun esimerkiksi Marksmanin tupla-35mm räiskäyttää ilmoille 1100ls/min. Tämä tulivoiman puute häiritsee vaikka miten ajattelisi kaikenmaailman 3P-herätehifistelyjä.

Kinnostaisi kovasti tietäää onko tuohon edes mietitty mahdollisuutta integroida vaikkapa RBS70-systeemi kantamaa parantamaan. Luulisi että onnistui mainiosti tuon pstohjus-variantin tyyliin.

Mutta ja tack, kyllä nuo vaunut meille kelpaisivat oikein hyvin.

Tulevaisuus
Till skillnad från Strf 9040 har inte Lvkv-vagnen genomgått några uppgraderingar de senaste åren utan grundversionen har hängt med i fem år. Därför påbörjades för två år sedan arbetet med att ta fram en teknikdemonstrator (TD) för en ny version. Arbetet började för drygt två år sedan och är snart färdigt. Bland annat kan LvKv 90 TD ta emot och sända luftvärnets måldatasystem och ett gyrostabiliserat riktsystem gör att besättningen kan observera och bekämpa mål under framryckning. Andra nyheter är bland annat backningskamera, VO-radar som mäter utgångshastigeten och att kulsprutan byts ut mot en tornmonterad KSP 58
 
Linkki CV-90 perhe
http://www.baesystems.com/BAEProd/groups/public/documents/bae_publication/landa_pdf_hagg_cv90fam.pdf
 
Mitens muuten, kun rynnäkkövaunujen olevaisuutta perustellaan aina sillä, että niillä sitä kun pääsee ja niillä teloilla sitä mennään jne. ...

eikös kuitenkin suomalaisessa maastossa käy helposti niin, että vauhti on melkoista mongertamista ja silloin jos missä avautuu aktiiviselle pst:lle paikkaa tuikata reikiä vaunuun? Ei puhuta nyt Inkoon vehnapelloista vaan vaikkapa Kotkan pohjoispuolen mutkaisista teistä ja peitteisistä vitelikoista. Jos ajatellaan yleisemminkin suomalaisen itäosan tiestöä ja maastoa, niin miten ihmeessä raskaasti mekanisoidusta joukosta otetaan täysi teho irti? Oletetaan vielä, että kotimaassa on sotaväkeä, joka meinaa tosissaan panna vastaan ja sillä on siihen käypäisiä aseita.

En väitä, etteikö näille vehkeille ole sitten "tilausta" lännempänä kysta kyllin.
 
baikal kirjoitti:
Mitens muuten, kun rynnäkkövaunujen olevaisuutta perustellaan aina sillä, että niillä sitä kun pääsee ja niillä teloilla sitä mennään jne. ...

eikös kuitenkin suomalaisessa maastossa käy helposti niin, että vauhti on melkoista mongertamista ja silloin jos missä avautuu aktiiviselle pst:lle paikkaa tuikata reikiä vaunuun? Ei puhuta nyt Inkoon vehnapelloista vaan vaikkapa Kotkan pohjoispuolen mutkaisista teistä ja peitteisistä vitelikoista. Jos ajatellaan yleisemminkin suomalaisen itäosan tiestöä ja maastoa, niin miten ihmeessä raskaasti mekanisoidusta joukosta otetaan täysi teho irti? Oletetaan vielä, että kotimaassa on sotaväkeä, joka meinaa tosissaan panna vastaan ja sillä on siihen käypäisiä aseita.

En väitä, etteikö näille vehkeille ole sitten "tilausta" lännempänä kysta kyllin.

Olisiko tuo syy miksi noita vaunuja ei ole enempää kuin niitä on?
 
SJ kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Mitens muuten, kun rynnäkkövaunujen olevaisuutta perustellaan aina sillä, että niillä sitä kun pääsee ja niillä teloilla sitä mennään jne. ...

eikös kuitenkin suomalaisessa maastossa käy helposti niin, että vauhti on melkoista mongertamista ja silloin jos missä avautuu aktiiviselle pst:lle paikkaa tuikata reikiä vaunuun? Ei puhuta nyt Inkoon vehnapelloista vaan vaikkapa Kotkan pohjoispuolen mutkaisista teistä ja peitteisistä vitelikoista. Jos ajatellaan yleisemminkin suomalaisen itäosan tiestöä ja maastoa, niin miten ihmeessä raskaasti mekanisoidusta joukosta otetaan täysi teho irti? Oletetaan vielä, että kotimaassa on sotaväkeä, joka meinaa tosissaan panna vastaan ja sillä on siihen käypäisiä aseita.

En väitä, etteikö näille vehkeille ole sitten "tilausta" lännempänä kysta kyllin.

Olisiko tuo syy miksi noita vaunuja ei ole enempää kuin niitä on?

Toivottavasti se on se syy.
 
baikal kirjoitti:
SJ kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Mitens muuten, kun rynnäkkövaunujen olevaisuutta perustellaan aina sillä, että niillä sitä kun pääsee ja niillä teloilla sitä mennään jne. ...

eikös kuitenkin suomalaisessa maastossa käy helposti niin, että vauhti on melkoista mongertamista ja silloin jos missä avautuu aktiiviselle pst:lle paikkaa tuikata reikiä vaunuun? Ei puhuta nyt Inkoon vehnapelloista vaan vaikkapa Kotkan pohjoispuolen mutkaisista teistä ja peitteisistä vitelikoista. Jos ajatellaan yleisemminkin suomalaisen itäosan tiestöä ja maastoa, niin miten ihmeessä raskaasti mekanisoidusta joukosta otetaan täysi teho irti? Oletetaan vielä, että kotimaassa on sotaväkeä, joka meinaa tosissaan panna vastaan ja sillä on siihen käypäisiä aseita.

En väitä, etteikö näille vehkeille ole sitten "tilausta" lännempänä kysta kyllin.

Olisiko tuo syy miksi noita vaunuja ei ole enempää kuin niitä on?

Toivottavasti se on se syy.

Huomaa kuitenkin, että en nyt tässä rupea spekuloimaan, että onko noita vaunuja nyt juuri oikea määrä, vaan tarkoitan sitä, että kyllä siellä ymmärretään, että panssaroimattomiakin joukkoja tarvitaan.
 
SJ kirjoitti:
baikal kirjoitti:
SJ kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Mitens muuten, kun rynnäkkövaunujen olevaisuutta perustellaan aina sillä, että niillä sitä kun pääsee ja niillä teloilla sitä mennään jne. ...

eikös kuitenkin suomalaisessa maastossa käy helposti niin, että vauhti on melkoista mongertamista ja silloin jos missä avautuu aktiiviselle pst:lle paikkaa tuikata reikiä vaunuun? Ei puhuta nyt Inkoon vehnapelloista vaan vaikkapa Kotkan pohjoispuolen mutkaisista teistä ja peitteisistä vitelikoista. Jos ajatellaan yleisemminkin suomalaisen itäosan tiestöä ja maastoa, niin miten ihmeessä raskaasti mekanisoidusta joukosta otetaan täysi teho irti? Oletetaan vielä, että kotimaassa on sotaväkeä, joka meinaa tosissaan panna vastaan ja sillä on siihen käypäisiä aseita.

En väitä, etteikö näille vehkeille ole sitten "tilausta" lännempänä kysta kyllin.

Olisiko tuo syy miksi noita vaunuja ei ole enempää kuin niitä on?

Toivottavasti se on se syy.

Huomaa kuitenkin, että en nyt tässä rupea spekuloimaan, että onko noita vaunuja nyt juuri oikea määrä, vaan tarkoitan sitä, että kyllä siellä ymmärretään, että panssaroimattomiakin joukkoja tarvitaan.

Saisihan niitä vaunuja olla toki enemmänkin, mutta hyvä että on edes tämä määrä että saadaan KarJPr jollain tapaa järkevästi muodostettua.
 
Heikkilä kirjoitti:
Second kirjoitti:
Heikkilä kirjoitti:
madmax kirjoitti:
Miksi laatikon on välttämätöntä kääntyä 90 astetta vaakasuoraan tasoon? Luulisi tulevan lisärasitetta ja lisähintaa tuolle hienolle lisäominaisuudelle... En minä mikään insinööri ole, mutta miksei ohjuksia voisi ampua suoraan tornin kylestä?

Tämä on puhdas arvaus, mutta arvelen että ohjuslaukaus halutaan nostaa tornin kannen tasalle ennen ammuntaa. Useimmat pst-ohjukset toimivat siten että ulosheittopanoksella annetaan varsin alhainen lähtönopeus ja ohjus silminnähden putoaa putkilinjalta ennenkuin matkamoottori kiihdyttää sen vauhtiin ja ohjailu alkaa toimia.

Tämä koskee lähinnä softlaunch ohjuksia eli varsin moderneja ohjuksia, kuten Javelinia joka todellakin näyttää tipahtavan alas päin. Polviasento on varmaan minimi tasaisella maalla. Bill2 muistaakseni kyllä pohjautuu soft-launch ideaan eli sikäli perusteltu idea on tuo minkä esitätä.

Esim Spike ja TOW sekä Vennään maan wehkeet pistävät sen ohjuksen sen verran kovalla vauhdilla tulemaan ulos putkesta että mitään merkittävää pudotusta ei ainakaan TOW:n ja nähdäkseni myöskään Spiken kohdalla tapahdu. En usko että Venäläistenkään hyvin matalat ampumalaitteet mahdollistaisivat ohjuksen putoamista kuin jonkin kymmenen senttiä, ehkä.

Kertaapa sieltä PstOhj 82 ampujan käsikirjasta ne tuliaseman vaatimukset. Kyllä silläkin ohjuksella on se putken alapuolinen suoja-alue, taisi olla määritelty sillä tavalla että esteet tähtäinlinjan alla eivät saa nousta ylemmäs kuin 1/2 tähtäimen keskipisteen ja tähtäimen näkökentän alarajan välisestä etäisyydestä.

82:n ampujan käsikirja harmillisesti poistui yhtämukaan 82:sen kanssa netistä. Koskaan en päässyt kyseistä manuaalia käpistelemään. Minä tunnen vain tuon 83:n.

Eikös 82 ampumalaite itsessään on jo niin matala että kummoista tipahtamista ei laukauksen yhteydessä saa tapahtua tai ohjus todellakin ottaa kontaktia jo ihan maan kamaraan ja aluskasvillisuuteen. Mikäslaiset ohjaussiivekkeet tuossa 82:ssa on? 83:ssa ne oli sellaiset 15-20 senttiä pitkät, mutta jotenkin minusta tuntuu että 82:ssa ne on pienemmät.

Mutta eikös tuo vapaa ampuma-linja tähtäimessä kerro lähinnä pidemmän matkan lentoetäisyyksillä ilmenevistä esteistä sekä ohjuksen kiihdytysvaihessa tapahtuvasta tempoilusta lentoradassa (82 ohjuksen pitäisi olla paljon nopeampi kuin 83 on). Suoraa ampuma-laitteen edessä olevat esteet pitäisi määritää silmämääräisesti. No toki minä en koulutusta kapineelle ole saanut, enkä ole nähnyt koko rakkinetta tosielämässä ja siten joudun turvautumaan varsin vähäiseen järkeen mitä tähän kuuppaan on siunattu.
 
Second kirjoitti:
82:n ampujan käsikirja harmillisesti poistui yhtämukaan 82:sen kanssa netistä. Koskaan en päässyt kyseistä manuaalia käpistelemään. Minä tunnen vain tuon 83:n.

Eikös 82 ampumalaite itsessään on jo niin matala että kummoista tipahtamista ei laukauksen yhteydessä saa tapahtua tai ohjus todellakin ottaa kontaktia jo ihan maan kamaraan ja aluskasvillisuuteen. Mikäslaiset ohjaussiivekkeet tuossa 82:ssa on? 83:ssa ne oli sellaiset 15-20 senttiä pitkät, mutta jotenkin minusta tuntuu että 82:ssa ne on pienemmät.

Mutta eikös tuo vapaa ampuma-linja tähtäimessä kerro lähinnä pidemmän matkan lentoetäisyyksillä ilmenevistä esteistä sekä ohjuksen kiihdytysvaihessa tapahtuvasta tempoilusta lentoradassa (82 ohjuksen pitäisi olla paljon nopeampi kuin 83 on). Suoraa ampuma-laitteen edessä olevat esteet pitäisi määritää silmämääräisesti. No toki minä en koulutusta kapineelle ole saanut, enkä ole nähnyt koko rakkinetta tosielämässä ja siten joudun turvautumaan varsin vähäiseen järkeen mitä tähän kuuppaan on siunattu.

OK, muistelin että olit 82-koulutettu. Ne tuliaseman lähirajoitukset ovat sellaiset, että ensimmäisellä 10 metrillä ei saa olla esteitä 50 cm etäisyydellä putkilinjasta ja ensimmäisellä 50 metrillä ei saa olla esteitä sen tähtäimen näkökentän alalaidan ja keskikohdan puolivälin yläpuolella.

82-ohjus silminnähden putoaa putkilinjalta lähdössä koska lähtönopeus noilla puikoilla on vain 65 m/s, ja se lentorata on aluksi varsin 'roikku'. Ohjus-tiedustelija kertoi tuolla perinnefoorumilla niistä vanhenneista ohjuksista, jotka ehtivät tömähtää maahan ennen matkamoottorin syttymistä joten vaara on todellinen koska ampumalaite on vain 76 cm korkea.
 
Ei olla päivitetty Porin Prikaatin kalusto sivua, sielä on vielä PST-82M jäljellä
http://www.mil.fi/maavoimat/joukot/porpr/pstkal.dsp
 
Hejsan kirjoitti:
Ei olla päivitetty Porin Prikaatin kalusto sivua, sielä on vielä PST-82M jäljellä
http://www.mil.fi/maavoimat/joukot/porpr/pstkal.dsp

Ainoastaan kuva on jäänyt päivittämättä. Tekstissä on Spiken tiedot, ei PstOhj 82M:n.
 
Lievästi OT tähän ketjuun, mutta kun en löytänyt parempaakaan ketjua tähän hätään :blush:.

Mites tuo CV:n ammustyypin valinta: Onko niin, että eri ammotyypeille on omat syötöt tsydeemissä ja ampuja vaan valitsee johtajan komentaman? (tykki sitten käyttää siis sitä syöttöä mikä valittu) . Jos nuin, niin silloinhan on sama määrä ammokasoja valmiina hytissä.

Siis montako kpl per ammustyyppi?.

Sivukysymys: Mites Bemari?.

T: Tuli vain mieleen enkä vastausta löytänyt :-/ ...
 
veffeade kirjoitti:
Lievästi OT tähän ketjuun, mutta kun en löytänyt parempaakaan ketjua tähän hätään :blush:.

Mites tuo CV:n ammustyypin valinta: Onko niin, että eri ammotyypeille on omat syötöt tsydeemissä ja ampuja vaan valitsee johtajan komentaman? (tykki sitten käyttää siis sitä syöttöä mikä valittu) . Jos nuin, niin silloinhan on sama määrä ammokasoja valmiina hytissä.

Siis montako kpl per ammustyyppi?.

Sivukysymys: Mites Bemari?.

T: Tuli vain mieleen enkä vastausta löytänyt :-/ ...

Jos en paljon väärin muista niin kaksi vyötä joista valita... 250kpl/vyö...?? Korjatkoon joku jos muistan väärin... Näin muistaakseni ainakin cv9040
 
Raveni kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Lievästi OT tähän ketjuun, mutta kun en löytänyt parempaakaan ketjua tähän hätään :blush:.

Mites tuo CV:n ammustyypin valinta: Onko niin, että eri ammotyypeille on omat syötöt tsydeemissä ja ampuja vaan valitsee johtajan komentaman? (tykki sitten käyttää siis sitä syöttöä mikä valittu) . Jos nuin, niin silloinhan on sama määrä ammokasoja valmiina hytissä.

Siis montako kpl per ammustyyppi?.

Sivukysymys: Mites Bemari?.

T: Tuli vain mieleen enkä vastausta löytänyt :-/ ...

Jos en paljon väärin muista niin kaksi vyötä joista valita... 250kpl/vyö...?? Korjatkoon joku jos muistan väärin... Näin muistaakseni ainakin cv9040

CV-9040 ei käytä vöitä ollenkaan, vaan niitä 40mm Boforsista tuttuja kampoja.
 
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Lievästi OT tähän ketjuun, mutta kun en löytänyt parempaakaan ketjua tähän hätään :blush:.

Mites tuo CV:n ammustyypin valinta: Onko niin, että eri ammotyypeille on omat syötöt tsydeemissä ja ampuja vaan valitsee johtajan komentaman? (tykki sitten käyttää siis sitä syöttöä mikä valittu) . Jos nuin, niin silloinhan on sama määrä ammokasoja valmiina hytissä.

Siis montako kpl per ammustyyppi?.

Sivukysymys: Mites Bemari?.

T: Tuli vain mieleen enkä vastausta löytänyt :-/ ...

Jos en paljon väärin muista niin kaksi vyötä joista valita... 250kpl/vyö...?? Korjatkoon joku jos muistan väärin... Näin muistaakseni ainakin cv9040

CV-9040 ei käytä vöitä ollenkaan, vaan niitä 40mm Boforsista tuttuja kampoja.

ÖÖ, mut kun ... , En nyt halua saivarrella; alkuperäisessä kysymyksessä kyseessä siis on tämä Suomen versio ja konetykki malli 30 mm..:-/. Siis tuohon 40 mm versioona lataaja torniin?.
 
veffeade kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Lievästi OT tähän ketjuun, mutta kun en löytänyt parempaakaan ketjua tähän hätään :blush:.

Mites tuo CV:n ammustyypin valinta: Onko niin, että eri ammotyypeille on omat syötöt tsydeemissä ja ampuja vaan valitsee johtajan komentaman? (tykki sitten käyttää siis sitä syöttöä mikä valittu) . Jos nuin, niin silloinhan on sama määrä ammokasoja valmiina hytissä.

Siis montako kpl per ammustyyppi?.

Sivukysymys: Mites Bemari?.

T: Tuli vain mieleen enkä vastausta löytänyt :-/ ...

Jos en paljon väärin muista niin kaksi vyötä joista valita... 250kpl/vyö...?? Korjatkoon joku jos muistan väärin... Näin muistaakseni ainakin cv9040

CV-9040 ei käytä vöitä ollenkaan, vaan niitä 40mm Boforsista tuttuja kampoja.

ÖÖ, mut kun ... , En nyt halua saivarrella; alkuperäisessä kysymyksessä kyseessä siis on tämä Suomen versio ja konetykki malli 30 mm..:-/. Siis tuohon 40 mm versioona lataaja torniin?.

En tiedä 30 millisestä.
 
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Lievästi OT tähän ketjuun, mutta kun en löytänyt parempaakaan ketjua tähän hätään :blush:.

Mites tuo CV:n ammustyypin valinta: Onko niin, että eri ammotyypeille on omat syötöt tsydeemissä ja ampuja vaan valitsee johtajan komentaman? (tykki sitten käyttää siis sitä syöttöä mikä valittu) . Jos nuin, niin silloinhan on sama määrä ammokasoja valmiina hytissä.

Siis montako kpl per ammustyyppi?.

Sivukysymys: Mites Bemari?.

T: Tuli vain mieleen enkä vastausta löytänyt :-/ ...

Jos en paljon väärin muista niin kaksi vyötä joista valita... 250kpl/vyö...?? Korjatkoon joku jos muistan väärin... Näin muistaakseni ainakin cv9040

CV-9040 ei käytä vöitä ollenkaan, vaan niitä 40mm Boforsista tuttuja kampoja.

Kuten sanoin niin korjatkaa jos olen väärässä... Kerran tullut istuttua svedujen cv:ssä ja siinä oli kaksi vyötä, mallia en näköjään oikein muistanut....
 
Raveni kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Lievästi OT tähän ketjuun, mutta kun en löytänyt parempaakaan ketjua tähän hätään :blush:.

Mites tuo CV:n ammustyypin valinta: Onko niin, että eri ammotyypeille on omat syötöt tsydeemissä ja ampuja vaan valitsee johtajan komentaman? (tykki sitten käyttää siis sitä syöttöä mikä valittu) . Jos nuin, niin silloinhan on sama määrä ammokasoja valmiina hytissä.

Siis montako kpl per ammustyyppi?.

Sivukysymys: Mites Bemari?.

T: Tuli vain mieleen enkä vastausta löytänyt :-/ ...

Jos en paljon väärin muista niin kaksi vyötä joista valita... 250kpl/vyö...?? Korjatkoon joku jos muistan väärin... Näin muistaakseni ainakin cv9040

CV-9040 ei käytä vöitä ollenkaan, vaan niitä 40mm Boforsista tuttuja kampoja.

Kuten sanoin niin korjatkaa jos olen väärässä... Kerran tullut istuttua svedujen cv:ssä ja siinä oli kaksi vyötä, mallia en näköjään oikein muistanut....

Vähän samaa itsekkin muistelen: syöttäjään meni kaksi vyökanavaa; välissä oli joku mutikka; kun kysyin onko tuo jakaja; hymyiltiin vain vastaan tietäväisen näköisenä ...:dodgy:. Tämä siis kalustoesittelyssä ...
 
Back
Top