Muutama kommentti sivustakatsojana:
- Hirviprikaati M80 oli sodankäyntikyvyltään täysin puutteellinen jo 1980-luvulla. Se oli puolustusvoimien pula-ajan ratkaisu ja organisaatiossa ei ollut oikein mitään nykyaikaisia elementtejä.
Varmasti oli puutteensa, niiden takiahan jääkäriprikaatia kehitettiin, mutta toisaalta taitaa Ukrainakin sotia arolla pääosin "hirviprikaateilla" (lähinnä viittaan, että eivät ole mekanisoituja joukkoja pääosiltaan).
- Jääkäriprikaati M90 jäi puutteelliseksi rahojen puutteessa. Prikaatia kevennettiin kustannussyistä niin paljon, että sen sodanajan toimintakyky olisi ollut hyvin vajavainen: joukkueelle ja komppanialle sijoitettujen Pasien / Nasujen määrä oli niin pieni, että ne eivät olisi pystyneet kuljettamaan joukkoja ja joukkokohtaista materiaalia.
Käsittääkseni alkuperäisellä JPr "noin" M85:lla oli samat 3 Pasia tai 2 Nasua jääkärijoukkuetta kohti, kuin myöhemmin 90-luvulla. Miesvahvuutta sen sijaan pienennettiin (erillinen pstp poistettiin), joten miten tämä keventäminen haittasi liikkuvuutta? Mitä materiaalia olisi 90-luvun JK:lla jäänyt kuljettamatta?
- Viestivälineet ja johtamisjärjestelmä jäivät rahojen puutteessa aika kehitysmaatasolle.
Mikä näissä oli kehitysmaatasolla ja miksi? Toki esim. LV-217 oli jo vanhahkoa tekniikkaa, eikä LV-217M olennaisesti poikennut tästä, mutta monellako maalla oli digitaaliset radiot laajassa käytössä 90-luvulla? Mitä olennaista jäi hankkimatta? Lukumäärät olivat tietystkin esim. radioissa pieniä, kuinkahan myöhään joukkueen ainoa radio oli tjr:llä?
PImeätoimintavälineitä ei ollut ollenkaan pl. sota-aikainen valopistooli.
Pimeätoimintakyky oli toki puutteellinen, mutta olisiko vastustajallakaan ollut käytännössä olennaisesti parempi tilanne? Mieskohtaisia pimeätoimintavälineitä ei ollut, mutta oli valopistoolien lisäksi nyt jotain muutakin: tulenjohtajalla Wild Big, pst-ohjusjoukkueilla lämpökamerat ja sinkoyksiköillä joitakin Apilasten pimeätähtäimiä. Lisäksi oli tykistöllä ja rskrh:lla valoammukset.
- Valmiusprikaatit 05 jäivät rahojen puutteessa täysin torsoiksi ja varsin epäonnistuneiksi. Porin prikaatille tuli jokaiselle pataljoonalle eri ajoneuvot, Kainuun prikaatille jäi lasikuitu-Nasut käyttöön, Karjalan prikaatille ei saatu riittävää määrää CV90:ä ja alussa prikaatilta puuttuivat jopa taistelupanssarivaunut.
KarJPr:lla on/oli kuitenkin lähes sama määrä rynnäkkövaunuja (102 kpl), kuin SA-PsPr:lla (110 kpl), samalle määrää psjääk-yksiköitä. Ei siis olennaista eroa mielestäni? Mikä ajoneuvo KaiPr:lle olisi pitänyt hankkia Nasun sijasta?
Prikaatien tykistö kutistui yhdeksi vedettäväksi patteristoksi, joka ei riittäisi taisteluiden tukemiseen.
Kantama kuitenkin olennaisesti parempi kuin jpr:lla tai pspr:lla, ja tuliannoksen/tuli-iskun painokaan ei jää paljoa jpr:nkään vastaavasta. Länsimaissa patteristo per prikaati taitaa olla aika tavanomaista.
Hätäratkaisuna AMOS-ajoneuvot keskitettiin prikaatitasolle, mihin kranaatinheittimet eivät luonteensa ja kantamansa puolesta sovi.
Milloin AMOS on ollut prikaatitasolla, en ole kuullutkaan?
- Mekanisoidut ja moottoroidut taisteluosastot on muodostettu jäljelle jääneestä itäkalustosta sen mukaan, miten kalustoa on riittänyt. Sinällään taisteluosastokokoonpano on Suomessa varmasti toimiva ja mekanisoiduissa taisteluosastoissa on vihdoin Pohjois-Euroopan oloissa parhaaksi tunnistettu 2:2 -jako taistelupanssarivaunu- ja mekanisoitujen yksiköiden välillä. (Ruotsin kattavat taktiset testit 1960-luvulla).
"Vihdoin" kuulostaa hieman erikoiselta, koska PsP:lla on ollut 2:2 suhde psjääk/psv-yksiköiden välillä käsittääkseni noin vuodesta -85, ja prikaatitasolla tarkasteltuna suhde on ollut 6:6 noin vuodesta 1970 alkaen. Tai siis MEKTSTOS ei tuonut tuossa mitään uutta.
