Sotilaat äkkäsivät oikopolun verkkotiedusteluun - Venäjän tietoliikennettä saa nuuskia perustuslakia muuttamatta
Perjantai 21.4.2017 klo 20.40
Puolustusvoimat pystyy ottamaan ison osan kaipaamistaan uusista tiedustelutyökaluistaan käyttöönsä jo ensi vuoden alussa perustuslakia muuttamatta.
- Puolustusministeriön mukaan Suomi voi perustuslakia muuttamatta aloittaa laajamittaisen tiedustelun, joka kohdistuu vieraiden valtioiden kuten esimerkiksi Venäjän tietoliikenteeseen.
- Tiedustelu alkaisi heti sen jälkeen, kun sotilastiedustelulaki olisi tullut voimaan.
- Suomi sijaitsee sopivasti itä-länsi-suuntaisen tietoliikenteen varrella. Peräti 14 tietoliikennekaapelia kuljettaa kansainvälistä dataa Suomen halki.
Sotilaat ovat niin varmoja asiastaan, että pääesikunta on jo varannut määrärahatkin toimintansa kasvattamisen eli uusien tiedustelutyöntekijöiden palkkoihin ja toimintamenojen kattamiseksi.
Puolustusministeriö nimittäin tulkitsee, että sotilastiedustelu voi perustuslakia muuttamatta aloittaa laajamittaisen tiedustelun, joka kohdistuu vieraiden valtioiden kuten esimerkiksi Venäjän ja sen turvallisuus-, sotilas- ja tiedusteluorganisaatioiden sekä näiden palveluksessa olevien henkilöiden tietoliikenteeseen.
Vieraisiin valtioihin ja ulkomaalaisiin turvallisuusviranomaisiin kohdistuva tietoliikennetiedustelu alkaa pian sen jälkeen, kun sotilastiedustelulaki on hyväksytty eduskunnassa tavallisena lakina yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ja laki on tullut voimaan. Kun ulkomaisiin toimijoihin kohdistuva tietoliikennetiedustelu pääsee ministeriön mielestä käyntiin näin näppärästi, kotimaisten poliittisten ongelmien kokoluokka on yleisesti luultua pienempi
Vasemmistoliitto nihkeänä
Jos puolustushallinnon laintulkinnat pitävät kutinsa myös eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, sotilastiedustelu ei siis jää tyhjäkäynnille, vaikka suureen tiedustelulakipakettiin kuuluvaa perustuslain muutosyksityiskohtaa ei pystyttäisi päättämään lopullisesti kuluvan vaalikauden aikana esimerkiksi poliittisen jarrutuksen vuoksi.
Eduskuntapuolueista vain vasemmistoliitto on sanonut vierastavansa perustuslakimuutoksen kiirehtimistä. Vasemmistoliiton voima ei kylläkään yksin riitä. Puolueella on vain 12 kansanedustajaa, kun kiireellisen perustuslakikäsittelyn estämiseen tarvitaan 32 edustajaa, mikäli äänestykseen osallistuisi koko eduskunta.
Perustuslain muutos tarvitaan kuitenkin sellaiseen tiedusteluun, joka kohdistuu muihin kuin valtiollisiin toimijoihin - eli käytännössä Suomessa asuviin ihmisiin; Suomen kansalaisiin ja täällä oleskeluluvalla asuviin.
Luteet kiinni
Jos eduskunta hyväksyy sotilastiedustelulain, puolustusvoimat saa aloittaa tiedusteluun tarvittavien tarkkailu- ja keräilylaitteistojen sekä ohjelmistojen asentamisen tammikuussa. Laki edellyttää, että Suomen rajan ylittävän tietoliikennekaapelin käyttäjän pitää järjestää kaapeliin kytkentä sotilaiden vaatimalla tavalla.
Käytännössä tämä tapahtuu siten, että ulkomailta tulevaan kaapeliin lisätään ”lude”, joka robotin avulla vahtii kaikkea liikennettä sopivassa laitesuojassa.
Sotilaille avautuu tiedon kultasuoni, sillä Suomi sijaitsee sopivasti itä-länsi-suuntaisen tietoliikenteen varrella. Peräti 14 tietoliikennekaapelia kuljettaa kansainvälistä dataa Suomen halki. Jokaisessa kaapelissa on satoja kuituja ja kussakin niissä tukku eri taajuuksia.
Tulevaisuudessa tietovirta kasvaa entisestään, jos Koillisväylän datakaapeli toteutuu. Tällöin myös Aasian ja Euroopan välistä tietoliikennettä päätyy Suomen viranomaisten haaviin.
Höttöä perusteluissa
Puolustusministeriö on kirjoittanut perustuslakitulkintansa sotilastiedustelua koskevaan lakiluonnokseen.
Puolustusministeriö sanoo, että ”voimassa olevan tulkinnan mukaan” valtio ja muut julkisyhteisöt jäävät perusoikeussuojan ulkopuolelle eli valtiollinen viestintä ei nauti perustuslaillista luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaa.
Suomen perustuslaki lähtee siitä, että perusoikeudet koskevat ”ihmisyksiköitä” mutta eivät oikeushenkilöitä kuten esimerkiksi valtiota, kuntia, yrityksiä ja niin edelleen.
Ministeriön perustelu on osin höttöinen, sillä ministeriö viittaa perustuslakivaliokunnan kahden vuoden takaiseen rutiinilausuntoon. Tuossa lausunnossaan valiokunta otti kantaa määräaikaiseen kuntien palveluiden järjestämistä koskevaan lakiin ja tuli samalla todenneeksi, että perusoikeussuoja on kuntalaisella eikä kunnalla.
Myös puolustusvoimat on sidosryhmätilaisuuksissaan tuputtanut samaa. Puolustusvoimien apulaistiedustelupäällikkö
Martti J. Kari sanoi tammikuussa, että perustuslakitulkinnan on vahvistanut perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja.
- Kukaan ei ole minulta mitään kysynyt, enkä siis ole vahvistanut mitään tähän liittyvää kenellekään, nykyinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja
Annika Lapintie (vas) vastasi Iltalehdelle tekstiviestillä perjantaina.
Puolustusministeriö on ottanut lakiluonnoksessaan huomioon perustuslain muuttamista tarvittavat kohdat.
Säännösehdotukset, jotka koskevat muun muassa ”ihmisyksilöiden” viestinnän tarkkailua, tulisivat voimaan vasta sen jälkeen, kun perustuslain muutos on hyväksytty. Jos perustuslain muutos hyväksytään kiireellisenä, ”ihmisyksilöiden” viestintään saa kajota jo tammikuussa 2018. Jos muutos pitää käsitellä kaksilla valtiopäivillä, nämä kohdat tulevat voimaan vasta vuonna 2020.
Sotilastiedustelulakia valmistellut työryhmä listasi tiedusteluvaltuudet, jotka vaativat perustuslain muuttamista ja ne, jotka voidaan ottaa käyttöön perustuslakia muuttamatta. (IL)
OLLI AINOLA
[email protected]