Argumenttina Rafalen puolesta voidaan nähdä Sveitsin ilmavoimien evaluaatiossa menestyminen, jossa se nähtiin parempana koneena kuin Hornet, Gripen tai Eurofighter. Suomen kannalta varmaan tärkein osa-alue on DCA (Defensive Counter Air) ja siinä Rafale arvioitiin paljon paremmaksi kuin Hornet, siinä missä Eurofighter oli vain parempi ja Gripen itse asiassa heikompi. Sensorifuusiota yleisesti pidetään tärkeänä ominaisuutena uusissa koneissa ja se on myös Rafalen vahvuuksia.
Toisaalta itse ainakin näkisin heikkoutena koneen kalliin hankintahinnan, tosin en tiedä miten se vertautuu elinkaarikustannuksissa muihin vaihtoehtoihin. Samoin (turvallisuus)poliittisesti Ranskalta ostamisessa ei nähdäkseni tule sellaisia etuja mukana kuin joko Ruotsilta tai Yhdysvalloilta. Tosin voi ajatella niinkin, että pitkälle menevä jenkkeihin sitoutuminen on enemmänkin uhka, koska se herättää todennäköisemmin Venäjässä epäluuloa ja vihamielisyyttä. Syventyvä kumppanuus Ruotsin tai Ranskan kanssa tuskin saisi aikaan mitään vastaavaa.
Lisäksi Rafaleen, Eurofighteriin, Gripeniin ja Super Hornettiin liittyy epävarmuus siinä suhteessa, ettei ole selvää miten merkittävää häive tulee olemaan seuraavan koneen elinkaaren aikana. Eli kykeneekö Suomen maahan sijoitettu sensoriverkosto neutraloimaan häiveen sillä tavalla, ettei PAK FAlla ole sen ansiosta dominoivaa ylivoimaa näitä ei-häive-koneita vastaan.
