Tämä on enempi Pahkasikaa koko case, mutta nyt on pakko päästä lausumaan: Jos kyseinen kissojen omistaja on edes osittain romanitaustainen, tässä päästään intersektionaalisen feminismin ytimeen: Jos Näkkäläjärvi on alkuperäiskansan edustaja, hänen asemansa uhriasteikolla on ymmärtääkseni romanin alapuolella. Tässä genressä lyöminen ylöspäin on täysin ok, eli saamelainen (?) voi huoletta mätkiä romania.
Mutta nyt lyömiseen on käytetty välikappaleena viatonta luontokappaletta ja vieläpä kissanpentuja
!!! Universaali tosiasia on, että mikä hyvänsä aktiviteetti, mikä lisää kissanpentujen kärsimystä on yksiselitteisesti pahuutta ja suoraan Saatanasta. Tämä aiheuttaa suvakille karmean ristiriitatilanteen: Intersektionalismin perusperiaate sallii lyönnin ylöspäin, mutta kissanpennut kärsii.
Jos Mikkel on kantasuomalainen, tämä muuttuu täysin selväksi: Miesoletettu lyö alaspäin naiseen (tämäkin riittää), joka on mahdollisesti rakenteellisen rasismin uhri ja välineenä
KISSANPENTU: Ainoa intersektionaalinen puolustus on vasemmistolaisuus ja nyt nähdään mihin saakka se riittää tuossa maailmassa. Ainakin some-kiljunnassa näyttää riittävän pitkälle.