YliKoo
Greatest Leader
Seuraava sannamariini. Asenne ja motiivitkin näyttävät samankaltaisilta:
”Hänen aatteellinen perustansa lepää poikkeuksellisen vahvalla pohjalla”, sanoo yksi Gebhardin tunteva.
Teemu Luukka HS, teksti
Outi Pyhäranta HS, kuvat
Julkaistu 22.11.2024
Tilaajille
Oikeustieteiden maisteri Elisa Gebhard on kansanedustaja, jonka kaltaisia kaikki ikääntyvät puolueet kaipaavat. Gebhard on 31-vuotias, mutta jo kokenut ja aatteensa syvästi sisäistänyt.
”Harvinainen ikäpolveni tapaus”, kuten Gebhard itse määrittelee.
”Olen aika nuoresta lähtien ajatellut, että puoluepolitiikka on se, millä maailmaa ja tätä maata muutetaan.”
Gebhardin puolue on Sdp.
HS:n arvokartan mukaan Gebhard on vasemmistolaidan demari. Taustakeskusteluissa hänet arvioidaan myös henkilöksi, joka voisi ajaa seuraavassa puoluekokouksessa Sdp:n johtoon jotakuta muuta kuin nykyistä puheenjohtaja Antti Lindtmania.
Oletko tyytyväinen Lindtmanin tapaan johtaa puoluetta?
”Ei minulla ole siitä mitään erityistä valitettavaa”, Gebhard sanoo.
Gebhardin mielestä isoissa puolueissa on aina yksittäisiä asioita, joista voidaan olla eri mieltä, mutta lopulta arvot yhdistävät.
Eikö sinua voi siis kutsua Lindtman-kriitikoksi?
”No, mikä nyt on Antti Lindman -kriitikko?”, Gebhard kuittaa.
”Olen ylipäänsä aika kriittinen. En ole sellainen ihminen, joka hirveästi nauttii esimerkiksi kompromisseista. Luulen, että se näkyy minun toiminnassani enemmän. Kyse ei ole siitä, kuka on puheenjohtaja.”
Gebhard sanoo, ettei hänelle tule puolueen ohjelmasta mieleen kohtaa, jonka hän haluaisi pistää uusiksi.
”Ylipäänsä tarvitaan uusia avauksia siitä, miten yhteiskuntaa voisi tässä ajassa tehdä tasa-arvoisemmaksi.”
Kuka?
Kansanedustaja vuodesta 2023. Helsingin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen.
Työskennellyt mm. Suomen asianajajaliitossa juristina ja Finanssiala ry:n yhteiskuntasuhteiden asiantuntijana.
Pääministeri Sanna Marinin erityisavustaja 2021.
Toiminut Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin puheenjohtajana.
Harrastaa maalaamista, kulttuuria, kevyttä bodaamista ja kävelyretkiä Helsingin rannoilla.
Puolueen riveihin Gebhard hakeutui jo lukioiässä. Hänen kaltaisiaan, nuoria sosiaalidemokraatteja, ei ole paljon. Jäsenten keski-ikä Sdp:ssä on 68 vuotta.
Gebhardin todellinen poliittinen aktiiviaika alkoi yliopistossa, kun hän nousi Sosialidemokraattisen opiskelijajärjestö SONK:n johtoon ja alkoi ystävänsä, pääministeri Sanna Marinin (sd) nykyisen yhtiökumppanin Tuulia Pitkäsen (sd) kanssa houkuttelemaan väkeä järjestöön.
Gebhardin poliittinen osaaminen onkin rakentunut sadoissa pitkissä kokouksissa jo ennen kuin hän nousi kuntatason tai valtakunnan politiikkaan. ”Hänen aatteellinen perustansa lepää poikkeuksellisen vahvalla pohjalla”, sanoo yksi Gebhardin tunteva.
Gebhardin arvomaailmaan olisivat sinänsä voineet sopia myös vihreät ja vasemmistoliitto.
”Ajattelin kuitenkin, että en halua olla sellaisessa puolueessa, jossa kaikki on samanlaisia kuin minä”, Gebhard perustelee puoluevalintaa.
”On tärkeää, että Sdp on laaja kansanliike, jossa on erilaisia ihmisiä. Ajattelin myös, että demarit ovat ajaneet ja saavuttaneet kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka toimivat isolle joukolle ihmisiä.”
Tunnetuimpia ovat olleet muun muassa astiankuivauskaapin kehittäjänä tunnettu Maiju Gebhard (1896–1986), suomalaisen puolueen ja kokoomuksen moninkertainen kansanedustaja Hedvig Gebhard (1867–1961) sekä Suomen osuustoiminnan isä, Osuuspankin ensimmäinen pääjohtaja ja Otavan toinen perustaja, professori ja suomalaisen puolueen (kokoomuksen edeltäjiä) kansanedustaja Hannes Gebhard (1864–1933).
Osuuspankin pääkonttorin edessä Helsingin Vallilassa on Gebhardinaukio, jossa Elisa Gebhard tosin on käynyt vain kerran.
Elisa Gebhard korostaa, että hänen sukuhaarassaan on ollut lähinnä taiteilijoita.
”Aika vähän tämä suvun tausta on minun perheessäni näkynyt.”
Elisa Gebhard on entinen Sanna Marinin erityisavustaja.
Umpihelsinkiläisen Gebhardin isä oli taiteilija Hannu Gebhard. Äiti kävi toimistotöissä. Isä kuoli 49-vuotiaana, kun Elisa-tytär oli kymmenvuotias. Äiti kasvatti tyttären yksin.
”Ajattelen niin, että politiikan tekemiseni kipinä on tullut siitä, että olen samaistunut tiettyyn maailman epävarmuuteen”, Gebhard sanoo.
”Koska isä oli taiteilija, näin kuinka vaikeaa on elää niin epävarmassa elämäntilanteessa. Näki, kuinka työn ja toimeentulon merkitys vaikuttaa moniin asioihin.”
Gebhard kertoo, ettei hänelle puhuttu lapsuudessa politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista. ”Sen sijaan minulle laitettiin maalausvälineet käteen jo aika nuorena.”
”Totesin, että minulla on intohimo myös muita asioita kohtaan, joten minusta ei tullut taiteilijaa. Taiteilija ei voi tehdä mitään muuta.”
Gebhard on koulutukseltaan juristi ja usein hän myös puhuu kuin juristi: varovaisesti, joskus myös tiukasti mutta harvemmin värikkäästi.
Eduskuntasalissa varovaisuus on poissa ja puheenvuorot täsmällisiä, ja Gebhard onkin ollut yksi näkyvimmistä ja äänekkäimmistä ensimmäisen kauden kansanedustajista.
Ärhäkkä hän osaa olla, etenkin kun kyseessä on hänelle tärkeä asia kuten tasa-arvo. Hän on tehnyt lakialoitteen muun muassa raskaussyrjinnästä.
Samalla Gebhard on myös juuri niitä vihervasemmistolaisia poliitikkoja, joille perussuomalaiset nälvivät päivästä toiseen.
Hän on muun muassa esittänyt epäluottamuslausetta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Taviolle (ps) ministerin Ukraina-tukipäätöksen takia, jossa jätettiin huomioimatta seksuaalivähemmistöt. Hän on syyttänyt valiokunnan puheenjohtaja Juho Eerolaa (ps) vallan väärinkäytöstä, kun tämä keskeytti eheyshoitojen käsittelyn.
Gebhardin sormi nousi nopeasti pystyyn, kun pääministeri Petteri Orpo (kok) ei osallistunut kesällä Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen vaan kokouksessa pääministeriä tuurasi presidentti. Gebhard ihmetteli ensimmäisenä tai ensimmäisten joukossa, miksi asiasta ei kerrottu asiallisesti eduskunnalle.
”Minulle tasa-arvokysymykset ovat valtavan tärkeitä. Työelämän tasa-arvo, sukupuolten tasa-arvo, vähemmistöjen oikeudet ja niin edelleen”, Gebhard sanoo.
Lähes sata vuotta sitten valmistuneeseen Eduskuntataloon suunniteltiin erilliset huoneet naisille. Gebhard valokuvattiin harmaassa naisten huoneessa.
Gebhardia kuvaillaan muista puolueista osaavaksi ja aatteelliseksi. Myös yhteistyökykyä löytyy, välillä huumoriakin. Perussuomalaisten kanssa hän ei haluaisi samaan hallitukseen. Kokoomusta voisi harkita.
”Tietenkään ei voi täysin kategorisesti sulkea pois. Neuvottelulla on usein saavutettu hyviä asioita”, hän viittaa kokoomukseen.
” Eduskunnassa hallituspuolueen edustajat ovat tälläkin vaalikaudella puhuneet väestönvaihdosta.”
Moni tutkija on määritellyt väestövaihdon uskomukseksi, jonka mukaan länsimaiden valkoinen väestö pyritään alistamaan vähemmistöksi ja vähitellen korvaamaan uudella väestöllä.
Hän on edelleen tuohtunut ihmisoikeussopimuksien kanssa ristiriidassa olevasta laista.
”Meidän koko ihmisoikeusjärjestelmämme perustuu siihen, että poliitikot eivät voi tehdä ihan mitä tahansa. Sen takia meillä on ihmisoikeusjärjestelmä”, hän sanoo.
Gebhard haluaisi laajentaa erityisesti keskustelua työelämän tasa-arvosta. Sillä tarkoitetaan yleensä sitä, että samasta työstä saavat vaikkapa miehet ja naiset samanlaista palkkaa.
Keskustelu samapalkkaisuudessa on suppeaa, Gebhard sanoo.
”Maailmalla puhutaan jo enemmän siitä, että pitääkö samanarvoisesta eli saman vaatimustason työstä maksaa samaa palkkaa. Myös meidän lainsäädäntömme lähtee tästä, mutta sen toteutuminen on epäselvää”, Gebhard sanoo.
Hän vaatii, että laissakin mainittu vaatimus samapalkkaisuudesta myös toteutuu.
Hän ottaa esimerkiksi Uuden-Seelannin. Hänen mukaansa siellä on yksityiskohtaista sääntelyä siitä, että samanarvoisista töistä pitäisi maksaa samankaltaista palkkaa. Ruotsissa samanarvoisen työn määritelmä on lakitekstissä.
Gebhard tunnistaa, että samanarvoisen työn määrittely on vaikeaa, koska ammatit on hyvin erilaisia ja samalla ammattinimekkeellä tehdään hyvin erilaisia töitä ja myös eri tuottavuudella ja tehokkuudella.
Hänestä puhe samapalkkaisuudesta ei ole radikaalia. ”Se riippuu siitä, millä tasolla me puhumme. Puhutaanko esimerkiksi yksittäisien työpaikkojen sisällä, silloinhan se ei ole vallankumouksellista.”
Pitäisikö siis säätää laissa nykyistä täsmällisemmin, että samapalkkaisuutta saman arvoisesta työstä?
Palkanmuodostuksesta pitäisi keskustella enemmän tästä näkökulmasta, kuuluu Gebhardin juristimainen vastaus, mutta eduskunnassa hän varmasti nostaa asian esille vielä usein.
”Hänen aatteellinen perustansa lepää poikkeuksellisen vahvalla pohjalla”, sanoo yksi Gebhardin tunteva.
Nuori
Elisa Gebhard toimi koronavuosina Sanna Marinin avustajana. Nyt Gebhard on itse nuori ja ärhäkkä kansanedustaja, jonka poliittisessa ajattelussa moni asia kytkeytyy yhteen asiaan: tasa-arvoon.Teemu Luukka HS, teksti
Outi Pyhäranta HS, kuvat
Julkaistu 22.11.2024
Tilaajille
Oikeustieteiden maisteri Elisa Gebhard on kansanedustaja, jonka kaltaisia kaikki ikääntyvät puolueet kaipaavat. Gebhard on 31-vuotias, mutta jo kokenut ja aatteensa syvästi sisäistänyt.
”Harvinainen ikäpolveni tapaus”, kuten Gebhard itse määrittelee.
”Olen aika nuoresta lähtien ajatellut, että puoluepolitiikka on se, millä maailmaa ja tätä maata muutetaan.”
Gebhardin puolue on Sdp.
HS:n arvokartan mukaan Gebhard on vasemmistolaidan demari. Taustakeskusteluissa hänet arvioidaan myös henkilöksi, joka voisi ajaa seuraavassa puoluekokouksessa Sdp:n johtoon jotakuta muuta kuin nykyistä puheenjohtaja Antti Lindtmania.
Oletko tyytyväinen Lindtmanin tapaan johtaa puoluetta?
”Ei minulla ole siitä mitään erityistä valitettavaa”, Gebhard sanoo.
Gebhardin mielestä isoissa puolueissa on aina yksittäisiä asioita, joista voidaan olla eri mieltä, mutta lopulta arvot yhdistävät.
Eikö sinua voi siis kutsua Lindtman-kriitikoksi?
”No, mikä nyt on Antti Lindman -kriitikko?”, Gebhard kuittaa.
”Olen ylipäänsä aika kriittinen. En ole sellainen ihminen, joka hirveästi nauttii esimerkiksi kompromisseista. Luulen, että se näkyy minun toiminnassani enemmän. Kyse ei ole siitä, kuka on puheenjohtaja.”
Gebhard sanoo, ettei hänelle tule puolueen ohjelmasta mieleen kohtaa, jonka hän haluaisi pistää uusiksi.
”Ylipäänsä tarvitaan uusia avauksia siitä, miten yhteiskuntaa voisi tässä ajassa tehdä tasa-arvoisemmaksi.”
Kuka?
Elisa Gebhard
31-vuotias oikeustieteen maisteri.Kansanedustaja vuodesta 2023. Helsingin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen.
Työskennellyt mm. Suomen asianajajaliitossa juristina ja Finanssiala ry:n yhteiskuntasuhteiden asiantuntijana.
Pääministeri Sanna Marinin erityisavustaja 2021.
Toiminut Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin puheenjohtajana.
Harrastaa maalaamista, kulttuuria, kevyttä bodaamista ja kävelyretkiä Helsingin rannoilla.
Puolueen riveihin Gebhard hakeutui jo lukioiässä. Hänen kaltaisiaan, nuoria sosiaalidemokraatteja, ei ole paljon. Jäsenten keski-ikä Sdp:ssä on 68 vuotta.
Gebhardin todellinen poliittinen aktiiviaika alkoi yliopistossa, kun hän nousi Sosialidemokraattisen opiskelijajärjestö SONK:n johtoon ja alkoi ystävänsä, pääministeri Sanna Marinin (sd) nykyisen yhtiökumppanin Tuulia Pitkäsen (sd) kanssa houkuttelemaan väkeä järjestöön.
Gebhardin poliittinen osaaminen onkin rakentunut sadoissa pitkissä kokouksissa jo ennen kuin hän nousi kuntatason tai valtakunnan politiikkaan. ”Hänen aatteellinen perustansa lepää poikkeuksellisen vahvalla pohjalla”, sanoo yksi Gebhardin tunteva.
Gebhardin arvomaailmaan olisivat sinänsä voineet sopia myös vihreät ja vasemmistoliitto.
”Ajattelin kuitenkin, että en halua olla sellaisessa puolueessa, jossa kaikki on samanlaisia kuin minä”, Gebhard perustelee puoluevalintaa.
”On tärkeää, että Sdp on laaja kansanliike, jossa on erilaisia ihmisiä. Ajattelin myös, että demarit ovat ajaneet ja saavuttaneet kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka toimivat isolle joukolle ihmisiä.”
Gebhard ei ole sukunsa ensimmäinen kansanedustaja. Saksasta tulleessa Gebhardien suvussa on ollut vuosien varrella useita merkkihenkilöitä.
Tunnetuimpia ovat olleet muun muassa astiankuivauskaapin kehittäjänä tunnettu Maiju Gebhard (1896–1986), suomalaisen puolueen ja kokoomuksen moninkertainen kansanedustaja Hedvig Gebhard (1867–1961) sekä Suomen osuustoiminnan isä, Osuuspankin ensimmäinen pääjohtaja ja Otavan toinen perustaja, professori ja suomalaisen puolueen (kokoomuksen edeltäjiä) kansanedustaja Hannes Gebhard (1864–1933).
Osuuspankin pääkonttorin edessä Helsingin Vallilassa on Gebhardinaukio, jossa Elisa Gebhard tosin on käynyt vain kerran.
Elisa Gebhard korostaa, että hänen sukuhaarassaan on ollut lähinnä taiteilijoita.
”Aika vähän tämä suvun tausta on minun perheessäni näkynyt.”
Elisa Gebhard on entinen Sanna Marinin erityisavustaja.
Umpihelsinkiläisen Gebhardin isä oli taiteilija Hannu Gebhard. Äiti kävi toimistotöissä. Isä kuoli 49-vuotiaana, kun Elisa-tytär oli kymmenvuotias. Äiti kasvatti tyttären yksin.
”Ajattelen niin, että politiikan tekemiseni kipinä on tullut siitä, että olen samaistunut tiettyyn maailman epävarmuuteen”, Gebhard sanoo.
”Koska isä oli taiteilija, näin kuinka vaikeaa on elää niin epävarmassa elämäntilanteessa. Näki, kuinka työn ja toimeentulon merkitys vaikuttaa moniin asioihin.”
Gebhard kertoo, ettei hänelle puhuttu lapsuudessa politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista. ”Sen sijaan minulle laitettiin maalausvälineet käteen jo aika nuorena.”
Gebhard on käynyt kuvataidelukion ja nuorempana hän pohti myös taiteilijaksi ryhtymistä.
”Totesin, että minulla on intohimo myös muita asioita kohtaan, joten minusta ei tullut taiteilijaa. Taiteilija ei voi tehdä mitään muuta.”
Gebhard on koulutukseltaan juristi ja usein hän myös puhuu kuin juristi: varovaisesti, joskus myös tiukasti mutta harvemmin värikkäästi.
Eduskuntasalissa varovaisuus on poissa ja puheenvuorot täsmällisiä, ja Gebhard onkin ollut yksi näkyvimmistä ja äänekkäimmistä ensimmäisen kauden kansanedustajista.
Ärhäkkä hän osaa olla, etenkin kun kyseessä on hänelle tärkeä asia kuten tasa-arvo. Hän on tehnyt lakialoitteen muun muassa raskaussyrjinnästä.
Samalla Gebhard on myös juuri niitä vihervasemmistolaisia poliitikkoja, joille perussuomalaiset nälvivät päivästä toiseen.
Hän on muun muassa esittänyt epäluottamuslausetta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Taviolle (ps) ministerin Ukraina-tukipäätöksen takia, jossa jätettiin huomioimatta seksuaalivähemmistöt. Hän on syyttänyt valiokunnan puheenjohtaja Juho Eerolaa (ps) vallan väärinkäytöstä, kun tämä keskeytti eheyshoitojen käsittelyn.
Gebhardin sormi nousi nopeasti pystyyn, kun pääministeri Petteri Orpo (kok) ei osallistunut kesällä Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen vaan kokouksessa pääministeriä tuurasi presidentti. Gebhard ihmetteli ensimmäisenä tai ensimmäisten joukossa, miksi asiasta ei kerrottu asiallisesti eduskunnalle.
”Minulle tasa-arvokysymykset ovat valtavan tärkeitä. Työelämän tasa-arvo, sukupuolten tasa-arvo, vähemmistöjen oikeudet ja niin edelleen”, Gebhard sanoo.
Lähes sata vuotta sitten valmistuneeseen Eduskuntataloon suunniteltiin erilliset huoneet naisille. Gebhard valokuvattiin harmaassa naisten huoneessa.
Gebhardia kuvaillaan muista puolueista osaavaksi ja aatteelliseksi. Myös yhteistyökykyä löytyy, välillä huumoriakin. Perussuomalaisten kanssa hän ei haluaisi samaan hallitukseen. Kokoomusta voisi harkita.
”Tietenkään ei voi täysin kategorisesti sulkea pois. Neuvottelulla on usein saavutettu hyviä asioita”, hän viittaa kokoomukseen.
” Eduskunnassa hallituspuolueen edustajat ovat tälläkin vaalikaudella puhuneet väestönvaihdosta.”
Moni tutkija on määritellyt väestövaihdon uskomukseksi, jonka mukaan länsimaiden valkoinen väestö pyritään alistamaan vähemmistöksi ja vähitellen korvaamaan uudella väestöllä.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja on jo ehtinyt uhmata myös oman puolueen johtoa, Lindtmania ja eduskuntaryhmää johtavaa Tytti Tuppuraista. Gebhard ja viisi muuta demaria eivät kääntyneet puolueen valtaenemmistön kannalle kannattamaan lakia puoluejohdon kovasta painostuksesta huolimatta.
Hän on edelleen tuohtunut ihmisoikeussopimuksien kanssa ristiriidassa olevasta laista.
”Meidän koko ihmisoikeusjärjestelmämme perustuu siihen, että poliitikot eivät voi tehdä ihan mitä tahansa. Sen takia meillä on ihmisoikeusjärjestelmä”, hän sanoo.
Gebhard haluaisi laajentaa erityisesti keskustelua työelämän tasa-arvosta. Sillä tarkoitetaan yleensä sitä, että samasta työstä saavat vaikkapa miehet ja naiset samanlaista palkkaa.
Keskustelu samapalkkaisuudessa on suppeaa, Gebhard sanoo.
”Maailmalla puhutaan jo enemmän siitä, että pitääkö samanarvoisesta eli saman vaatimustason työstä maksaa samaa palkkaa. Myös meidän lainsäädäntömme lähtee tästä, mutta sen toteutuminen on epäselvää”, Gebhard sanoo.
Hän vaatii, että laissakin mainittu vaatimus samapalkkaisuudesta myös toteutuu.
Hän ottaa esimerkiksi Uuden-Seelannin. Hänen mukaansa siellä on yksityiskohtaista sääntelyä siitä, että samanarvoisista töistä pitäisi maksaa samankaltaista palkkaa. Ruotsissa samanarvoisen työn määritelmä on lakitekstissä.
Gebhard tunnistaa, että samanarvoisen työn määrittely on vaikeaa, koska ammatit on hyvin erilaisia ja samalla ammattinimekkeellä tehdään hyvin erilaisia töitä ja myös eri tuottavuudella ja tehokkuudella.
Hänestä puhe samapalkkaisuudesta ei ole radikaalia. ”Se riippuu siitä, millä tasolla me puhumme. Puhutaanko esimerkiksi yksittäisien työpaikkojen sisällä, silloinhan se ei ole vallankumouksellista.”
Pitäisikö siis säätää laissa nykyistä täsmällisemmin, että samapalkkaisuutta saman arvoisesta työstä?
Palkanmuodostuksesta pitäisi keskustella enemmän tästä näkökulmasta, kuuluu Gebhardin juristimainen vastaus, mutta eduskunnassa hän varmasti nostaa asian esille vielä usein.
