Lisää paljastuksia UM:n demari suhmuroinnista.
Ulkoministeriöstä on aikaisemminkin sanottu olevan sisäsiittoinen organisaatio, jossa halutaan toimia kuten itse tykätään, välittämättä laista ja ohjeista. Demarille järjestettiin kiva virka, vaikka tutkinnassa epäasiallisesta käytöksestä.
Odotan innolla eroaako Titta, vai erotetaanko, valitettavasti todennäköisesti koko kohu haudataan ja kaikki jatkuu kuten ennenkin.
Ulkoministeriö ei suostu kertomaan, miksi Titta Maja-Luodon puoliso nimitettiin perheen kannalta kätevään työpaikkaan nopealla aikataululla, kirjoittavat Iltalehden politiikan ja talouden toimittajat Joakim Kullas ja Jari Hanska.
www.iltalehti.fi
Näkökulma: Ulkoministeriö järjesti Titta Maja-Luodon miehelle kätevän työpaikan – Nyt herää vakava kysymys
Ulkoministeriö ei suostu kertomaan, miksi Titta Maja-Luodon puoliso nimitettiin perheen kannalta kätevään työpaikkaan nopealla aikataululla, kirjoittavat Iltalehden politiikan ja talouden toimittajat Joakim Kullas ja Jari Hanska.
Titta Maja-Luoto on joutunut julkisen kritiikin kohteeksi väitetyn huonon käytöksensä takia. VESA MOILANEN/LEHTIKUVA
https://www.iltalehti.fi/kirjoittajat/Jari Hanska
Jari Hanska
https://www.iltalehti.fi/kirjoittajat/Joakim Kullas
Joakim Kullas
Tänään klo 18:00
Suomen Portugalin-suurlähettilään
Titta Maja-Luodon väitetty epäasiallinen käytös on hallinnut otsikoita jo päiviä ja herättää samalla useita kysymyksiä ulkoministeriön toiminnasta.
Ilta-Sanomien mukaan Maja-Luodosta tehtiin helmikuussa ulkoministeriölle häirintäilmoitus, jonka olivat allekirjoittaneet kaikki lähetystön työntekijät. Maja-Luotoa on syytetty muun muassa kiusaamisesta, solvaamisesta, henkisestä väkivallasta sekä rasistisesta käytöksestä. Maja-Luoto on myöntänyt
STT:lle käyttäytyneensä epäasiallisesti kahdessa eri tilanteessa.
Lue myös
Yle: Suurlähettilään asiaton käytös jatkunut kesän aikana – Nämä seuraukset mahdollisia
Helsingin Sanomien mukaan Maja-Luodon käytöksestä valitettiin jo silloin, kun hän työskenteli ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkönä Helsingissä vuosina 2021–2024.
Siksi herää kysymys, miksi Maja-Luoto määrättiin aloittamaan Portugalin-suurlähettiläänä 1. syyskuuta 2024, jos hänen käyttäytymisestään oli jo valitettu aiemmassa johtotehtävässä.
Nimitysprosessista paljastuu myös kiinnostava yksityiskohta, joka liittyy Maja-Luodon perheeseen. Hänen puolisonsa
Jari Luoto nimitettiin kesäkuussa 2025 Madridin-suurlähetystön päälliköksi. Pesti alkaa 1. syyskuuta eli vain vuosi sen jälkeen, kun Luodon puoliso siirtyi johtamaan Portugalin-lähetystöä.
Ennen Madridin-pestiään Jari Luoto työskenteli puolisonsa tavoin Helsingissä valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osaston valtiosihteerinä.
Maantieteellisesti Madrid on huomattavasti lähempänä Portugalia kuin Helsinki. Pariskunnan ei siis tarvinnut olla pitkään kaukana toisistaan, kun Luodollekin löytyi sopiva työpaikka läheltä puolisoa.
Ongelma on siinä, ettei Luotojen suurlähettiläsnimitysten perusteista tunnu saavan mitään tietoa. Suurlähettiläiden nimittäminen ei ole virkanimitys vaan tehtävään määrääminen, joten niistä ei synny samanlaista asiakirjapolkua kuin virkaan nimittämisistä.
Jari Luoto aloitti Madridissa suurlähettiläänä pian vaimonsa nimityksen jälkeen. Hän on tehnyt pitkän uran ulkoasiainhallinnon korkeissa tehtävissä keskittyen erityisesti EU-asioihin. Lauri Kotila
Virkaan nimittämisestä tehdään valtionhallinnossa aina muistio, jossa listataan tehtävään hakijat, verrataan koulutusta ja työkokemusta sekä perustellaan, miksi tietty henkilö nimitetään virkaan ohi muiden. Näin on toimittu esimerkiksi silloin, kun Jari Luoto nimitettiin EU-asioiden osaston valtiosihteeriksi valtioneuvoston kansliaan.
Samanlainen paperi on jäänyt tekemättä, kun Titta Maja-Luoto nimitettiin kehityspoliittisen osaston osastopäälliköksi saman osaston apulaisosastopäällikön paikalta tai ulkoministeriö ei ainakaan sellaista luovuttanut.
Suurlähettilästä valittaessa kyseessä on kuitenkin tehtävään määrääminen, joka tehdään valtioneuvoston yleisistunnossa ulkoministerin esittelystä. Valtioneuvoston kanslian mukaan suurlähettiläiden nimityksiin yleisistunnoissa ei ole mitään liitteitä eli päätökset nuijitaan sen perusteella, mitä ministeri suullisesti esittää.
Valtioneuvoston yleisistunnon esityslistan ainoat tiedot suurlähettiläsehdokkaista ovat nimi ja se, mihin tehtävään häntä ollaan nimittämässä. Lopullisen päätöksen suurlähettiläiden nimittämisestä tekee tasavallan presidentti.
Lue myös
STT: Nyt puhuu suurlähettiläs Titta Maja-Luoto – Myöntää epäasiallisen käytöksen
Edustustojen päällikköjen hakuprosessit tehdään ulkoministeriön Avainryhmässä, joka toteaa tehtävään ilmoittautuneet, kutsuu haastatteluun ja esittää, kuka tehtävään määrätään.
Avainryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä sekä alivaltiosihteerit. Lisäksi ministeriön hallintojohtajalla ja henkilöstöjohtajalla on lain mukaan oikeus olla läsnä ryhmän kokouksissa.
Ulkoministeriöstä on virkavastuulla kerrottu Iltalehdelle, että Avainryhmän arvioinnit sekä ehdokkaiden haastattelut tehdään kokouksissa suullisesti. Iltalehti on pyytänyt saada nähtäville Avainryhmän kokouksen pöytäkirjat liitteineen Luotojen nimityksien käsittelystä. Vastausta tietopyyntöön ei ole vielä tullut.
Suurlähettiläsehdokkaiden arviointien tekeminen pelkästään suullisesti olisi erikoista, koska ulkoministeriön työjärjestyksen mukaan sama Avainryhmä käsittelee useiden ministeriön johtajien virkaan nimittämiset. Näistä virkanimityksistä on tehtävä nimitysmuistiot ynnä muut paperit.
Vaikka suurlähettiläs ei ole virkanimitys vaan tehtävään määrääminen, jokainen lähetystö on oma virastonsa, jota lähettiläs johtaa. Kyseessä on siis korkea julkishallinnollinen tehtävä.
Toimiiko suurlähettiläiden nimitys ulkoministeriössä siis kokonaan suullisesti ilman minkäänlaisia arviointiasiakirjoja? Tämä on toistaiseksi jäänyt epäselväksi.
Lue myös
IS: Raivokohtauksia ja uhkailua – Uutta tietoa suurlähettilään käytöksestä
Papereista voisi käydä ilmi, miksi aiemmin käytöksensä vuoksi selvitykseen joutunut Maja-Luoto nimitettiin suurlähettilääksi Portugaliin ja miksi juuri hänen puolisonsa valittiin johtamaan Madridin-lähetystöä alle vuoden kuluttua Maja-Luodon nimityksestä.
Tilanne on ihmeellinen siitäkin näkökulmasta, että oikeuskansleri
Tuomas Pöysti on huhtikuussa 2024 huomauttanut ulkoministeriön nimitysesityksissä toistuvista virheistä, välinpitämättömästä suhtautumisesta niiden valmisteluun ja dokumentoinnin puutteesta. Ulkoministeriön valtioneuvoston yleisistunnossa esittelemät nimitysasiat ovat tällä hetkellä oikeuskanslerin erityisseurannassa.
– Ministeriön on ryhdyttävä toimiin nimitysprosessien ja esittelyasiakirjojen saattamiseksi lainsäädännön ja ohjeistusten mukaisiksi, oikeuskansleri kirjoitti tarkastusmuistiossaan.
Asiakirjojen puuttumisessa ei ole kyse vain suurlähettilääksi hakeneiden virkamiesten oikeusturvasta, vaan myös siitä, miten julkisen vallan käyttöä voidaan ulkopuolelta arvioida.