Dokumenttejä

Täyttä asiaa...

Itsekin olen lueskellut näitä samoja kirjoja ja lukuisia muitakin lähteitä..myös venäläisten aikalaisten kirjoittamia. Kyllä niistä saa kohtuullisen hyvän käsityksen kokonaisuudesta.

Lisäksi on syytä lukea paljon muutakin kyseisen aikakauden kirjallisuutta, kertomuksia, muistelmia, henkilökuvauksia, uutisia kaikenlaisista tapahtumista jne. jne. Sellainen yleinen yhteiskunnallinen taustatieto auttaa hahmottamaan erilaisessa asemassa olleiden kansalaisten ja kansanryhmien ajatuksia ja mielipiteitä juuri tapahtumavuosien aikakaudelta. Yhteiskunta oli järjestäytynyt 1900-luvun alussa huomattavasti eri tavalla kuin nykyisin. Kaikella tällaisella oli oma merkityksensä tapahtumien kehittymisessä niin punaisten kuin ns. oikeistolaisittain suuntautuneiden kansalaisten piirissä.

Erityisesti huomiota kannattaa kiinnittää erilaisten vasemmistolaisten sekä monenlaisten sosialististen aatesuuntauksien noususta niin Euroopassa, Venäjällä kuin Suomessakin.

Olen samaa mieltä myös Heikki Ylikankaan kirjoista..hänellä on oma tyylinsä kirjoittaa. Heikki on hyvä luomaan mielikuvia tapahtumien taustoista..niitä on mukava lukea vaikka joskus saattaa lähdefaktat hieman värittyä mielipiteiden suuntaan. Mutta kun tyylin tietää ja ottaa sen huomioon niin hänen kirjoistaan löytää paljon mielenkiintoista asiaa..

Kyllä vain, on kiehtovaa lukea tuolta ajalta kirjallisuutta molemmin puolin. Olen keräillyt vuoden 1918 liittyvää kirjaa useita kymmeniä niteitä. Minulla on kattava kokoelma valkoista totuutta mm. molemmat viralliset historiat, sekä Hannulan Suomen Vapaussodan historia ja Suomen itsenäistymisen vuodet 1917-1920. Nämä kun lukee putkeen, myös tuo Punakaartin historia, niin saa kohtuullisen kokonaiskuvan. Erilaiset muistelmat täydentävät, mainitaan nyt vaikka Väinö Salmen Olin punikki ja Mauno Vannas Silmä silmästä, joka kertoo Mouhun rintamasta lääkärin näkökulmasta punaiselta puolelta.

Ylikangas teki suuren vaikutuksen nuorukaisena 90-luvulla. Vanhemmiten olen mielessäni eniten kyseenalaistanut väittämänsä, että valkoiset riisuivat aseista venäläiset, mutta huijattiin suomalaisia vastaan. Että pohjalaisille olisi tullut yllätyksenä, että joutuivat punakaartia vastaan. Tätä en usko. Nimenomaan Suomen itsenäistymisen vuodet 1917-1920 -sarjassa kerrotaan, kuinka ennen tammikuuta 18 oli valtava määrä ympäri Suomea kahakoita jo edellisen vuoden puolella, joissa monissa punakaarti ja venäläiset tekivät yhteistyötä. Jopa kuolonuhreja tuli. Uutisointi oli silloin lehdissä paljon raflaavampaa kuin nykyisin, niin täytyy tietää, että jos on ensiksi venäläiset vastassa, niin sitten on kyllä suomalaiset vuorossa.
Siinä Ylikangas oli edelläkävijä, että toi esille valkoisten tekemät teloitukset heti taistelujen jälkeen.
Omaa tulkintaani, ja taitaa mennä jo Kirjat-osastolle :).

Edit: siis tämä on 90-luvun sarja, josta tuli uusi perusteos.
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1276312

Samoin. Nykyisin pidän lähinnä vain hänen puukkojunkkareita käsittelevästä tuotannostaan.

Heikki Ylikankaasta tulikin muuten mieleen, että muistatteko tämän historiadokkarin 90-luvun alkupuolelta ? Ilmestyi samaan aikaan kuin Ylikankaan kohua herättänyt tutkimus Tie Tampereelle. Esiintyy tässä asiantuntijan roolissa.



 
Heikki Ylikankaasta tulikin muuten mieleen, että muistatteko tämän historiadokkarin 90-luvun alkupuolelta ? Ilmestyi samaan aikaan kuin Ylikankaan kohua herättänyt tutkimus Tie Tampereelle. Esiintyy tässä asiantuntijan roolissa.



Onpa mielenkiintoista! En ole näitä nähnytkään, täytyy perehtyä oikein ajan kanssa.
Voi olla, että noiden ilmestysmisvaiheessa kiinnostus on ollut paljon maallisemmissa asioissa ;)
 
Onpa mielenkiintoista! En ole näitä nähnytkään, täytyy perehtyä oikein ajan kanssa.
Voi olla, että noiden ilmestysmisvaiheessa kiinnostus on ollut paljon maallisemmissa asioissa ;)

Juu. Muistan kun tuo dokkari tuli 90-luvun alussa telkusta. Oli 10-vuotiaan pojanklopin mielestä hirmu mielenkiintoista, että meillä Suomessakin on käyty verinen sisällissota. Sitten varttuneemmalla iällä muistan kerran lukeneeni Ylikankaan Tampereen taistelua käsittelevän kirjan. Kieltämättä ristiriitainen historioitsija. Minusta menetti kyllä aika rankasti tutkijan sädekehäänsä Huhtiniemi -tapauksen yhteydessä. Imatralaisena tuli tuota paikallishistorian kohua seurattua mielenkiinnolla.
 
Juu. Muistan kun tuo dokkari tuli 90-luvun alussa telkusta. Oli 10-vuotiaan pojanklopin mielestä hirmu mielenkiintoista, että meillä Suomessakin on käyty verinen sisällissota. Sitten varttuneemmalla iällä muistan kerran lukeneeni Ylikankaan Tampereen taistelua käsittelevän kirjan. Kieltämättä ristiriitainen historioitsija. Minusta menetti kyllä aika rankasti tutkijan sädekehäänsä Huhtiniemi -tapauksen yhteydessä. Imatralaisena tuli tuota paikallishistorian kohua seurattua mielenkiinnolla.
Olen ollut sen argeologin opissa harrastusmielessä, kuka löysi ensimmäisen pääkallon Huhtiniemestä. Pääkallo ja kivi kuulemma muistuttavat toisiaan todella paljon, ja kallon laen esiin kaivanut tyyppi ei ollut vielä tajunnyt, että oli kaivanut esiin pääkallon. Tämä henkilö siis käveli ohi ja vilkaisi kaivauskuoppaa ja totesi -Olet muuten löytänyt pääkallon. Toinen arkeologi -Missä muka? :)
Hyvä esimerkki muuten hiukkasen itseään korostavasta tiedemiehestä... On nykyään korkeassa asemassa Museovirastossa ;)

Dokkareiden aikaan olen muuten ollut armeijassa tai ryyppäämässä tyttöjä jahdaten opiskeluajan alussa.:D. Nyt on aikaa perehtyä niihin, kiitos noista. Sopivaat hyvin harrastukseen.
 
Olen ollut sen argeologin opissa harrastusmielessä, kuka löysi ensimmäisen pääkallon Huhtiniemestä. Pääkallo ja kivi kuulemma muistuttavat toisiaan todella paljon, ja kallon laen esiin kaivanut tyyppi ei ollut vielä tajunnyt, että oli kaivanut esiin pääkallon. Tämä henkilö siis käveli ohi ja vilkaisi kaivauskuoppaa ja totesi -Olet muuten löytänyt pääkallon. Toinen arkeologi -Missä muka? :)
Hyvä esimerkki muuten hiukkasen itseään korostavasta tiedemiehestä... On nykyään korkeassa asemassa Museovirastossa ;)

Dokkareiden aikaan olen muuten ollut armeijassa tai ryyppäämässä tyttöjä jahdaten opiskeluajan alussa.:D. Nyt on aikaa perehtyä niihin, kiitos noista. Sopivaat hyvin harrastukseen.

Tuo Huhtiniemen tapaus on mainio esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun paikallistason huhuille annetaan liian suuri painoarvo. Lappeenrannassa kiertäneen huhun mukaan kaupungissa istui salainen kenttäoikeus, joka mukamas tuomitsi kuolemaan Viipuria epäonnisesti puolustaneen 20. prikaatin karkureita. Oli kuulemma eräs torivahti ja pari muuta paikallista, jotka olivat "saaneet kuulla / pääsivät käsiksi" tuomiot jakaneen sotatuomarin jäämistöön. Tämä sitten yhdistyi Huhtiniemen arkeologisiin löytöihin ja massiivinen mediakohu ja myllerrys oli valmis.

Ylikangas sitten tarttui aiheeseen ja kirjoitti kohututkimuksensa, jossa tämä väitti, että 1944 kesällä ammuttujen sotilaskarkureiden määrä olisi muka ollut tiedossa olevaa reilusti suurempi. Evl. Jarmo Nieminen ja tämän tutkimuskumppanit kumosivat Ylikankaan väittämän aukottomasti. Samoin sittemmin kävi ilmi, että Huhtiniemen vainajat olivatkin Venäjän vallan aikaisia venäläisiä sotilaita. Näillä vainajilla ei ollut mitään tekemistä kesän 1944 kanssa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Huhtiniemen_joukkohaudat
 
Tuo Huhtiniemen tapaus on mainio esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun paikallistason huhuille annetaan liian suuri painoarvo. Lappeenrannassa kiertäneen huhun mukaan kaupungissa istui salainen kenttäoikeus, joka mukamas tuomitsi kuolemaan Viipuria epäonnisesti puolustaneen 20. prikaatin karkureita. Oli kuulemma eräs torivahti ja pari muuta paikallista, jotka olivat "saaneet kuulla / pääsivät käsiksi" tuomiot jakaneen sotatuomarin jäämistöön. Tämä sitten yhdistyi Huhtiniemen arkeologisiin löytöihin ja massiivinen mediakohu ja myllerrys oli valmis.

Ylikangas sitten tarttui aiheeseen ja kirjoitti kohututkimuksensa, jossa tämä väitti, että 1944 kesällä ammuttujen sotilaskarkureiden määrä olisi muka ollut tiedossa olevaa reilusti suurempi. Evl. Jarmo Nieminen ja tämän tutkimuskumppanit kumosivat Ylikankaan väittämän aukottomasti. Samoin sittemmin kävi ilmi, että Huhtiniemen vainajat olivatkin Venäjän vallan aikaisia venäläisiä sotilaita. Näillä vainajilla ei ollut mitään tekemistä kesän 1944 kanssa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Huhtiniemen_joukkohaudat
Aivan. En viitsinyt referoida noin laajasti, hyvä ettet ollut yhtä laiska kuin minä :)
Ylikankaan ura päättyi valitettavasti uskottavuuden mahalaskuun, joka heittää aina ikävä kyllä varjon aikaisempiin töihin.
 
Aivan. En viitsinyt referoida noin laajasti, hyvä ettet ollut yhtä laiska kuin minä :)
Ylikankaan ura päättyi valitettavasti uskottavuuden mahalaskuun, joka heittää aina ikävä kyllä varjon aikaisempiin töihin.

Tämä meidän jutustelu ehkä menee jo vähän OT -osastolle, mutta todettakoon vielä, että ei Ylikangas tuosta murskakritiikistä vielä lannistunut. Kirjoitti vielä tulikivenkatkuisen vastineen, jossa tämä haukkui pystyyn häntä kritisoineet tahot.

yhden miehen 001.webp

Minulle on opetettu, että yleisesti ottaen historiankirjoitus muodostuu siitä, että esitetään teesi (tutkimustulos). Tähän tiedeyhteisö vastaa ja esittää kritiikkiä (=antiteesi). Tämän jälkeen esitetty kritiikki puidaan läpi ja mahdolliset korjaukset lisätään alkuperäiseen olettamukseen. Syntyy synteesi, eli yleisesti hyväksytty näkemys menneestä.
 
Tämä meidän jutustelu ehkä menee jo vähän OT -osastolle, mutta todettakoon vielä, että ei Ylikangas tuosta murskakritiikistä vielä lannistunut. Kirjoitti vielä tulikivenkatkuisen vastineen, jossa tämä haukkui pystyyn häntä kritisoineet tahot.

Katso liite: 10787

Minulle on opetettu, että yleisesti ottaen historiankirjoitus muodostuu siitä, että esitetään teesi (tutkimustulos). Tähän tiedeyhteisö vastaa ja esittää kritiikkiä (=antiteesi). Tämän jälkeen esitetty kritiikki puidaan läpi ja mahdolliset korjaukset lisätään alkuperäiseen olettamukseen. Syntyy synteesi, eli yleisesti hyväksytty näkemys menneestä.
Ja tähän kun vielä lisätään, että vanhat auktoriteetit eivät koskaan kaadu taistelutta (ankaraa sellaista), ja joskus eivät koskaan myönnä olleensa väärässä, niin päästään arkitodellisuuteen ;).
Ja sitä nuorten tutkijoiden joukkoa, jotka ovat olleet kaatamassa kalkkista...:D
 
Heikki Ylikankaasta tulikin muuten mieleen, että muistatteko tämän historiadokkarin 90-luvun alkupuolelta ? Ilmestyi samaan aikaan kuin Ylikankaan kohua herättänyt tutkimus Tie Tampereelle. Esiintyy tässä asiantuntijan roolissa.



Kuultiin kun äireet itki...
Kyllä Suomen historiaan löytyy järkyttäviä kokemuksia. Hieno dokkari. Vanhoja ihmisiä, mutta selväjärkisiä. Ainoa mikä hieman häiritsi, että haastateltavien yksikköjä valkoiselta puolelta ei oltu merkattu. Haastatteluista kyllä pystyi niitä päättelemään.
Ei voi kuin ihmetellä, että kansa nousi yhtenä miehenä Talvisodassa vihollista vastaan. Taas kerran tätä ihmettelen.
 
Ei voi kuin ihmetellä, että kansa nousi yhtenä miehenä Talvisodassa vihollista vastaan. Taas kerran tätä ihmettelen.

Omakuva on on että tuo on propagandaa joka jäi elämään.. Ei noustu yhtenä miehenä. Ei yhdistytty ei mitään. Päinvastoin marski vielä repäisi haavat auki päiväkäskyssää puhumalla sisällissodan jatkosta.
Talvisota sodittiin niin että Punakaartilaiset ajatteli että kyllä me noille Lahtareille näytetään, että tässä pärjätään ja paremminkin. . Ja niin näytettiin.
Talvisodan jälkeen oli Iivanan tykistö tasoittanut pähemmat särmät.
 
Omakuva on on että tuo on propagandaa joka jäi elämään.. Ei noustu yhtenä miehenä. Ei yhdistytty ei mitään. Päinvastoin marski vielä repäisi haavat auki päiväkäskyssää puhumalla sisällissodan jatkosta.
Talvisota sodittiin niin että Punakaartilaiset ajatteli että kyllä me noille Lahtareille näytetään, että tässä pärjätään ja paremminkin. . Ja niin näytettiin.
Talvisodan jälkeen oli Iivanan tykistö tasoittanut pähemmat särmät.
Lopputulos ratkaisee. Mikäs se oli se iso kiho mikä kuoli Jatkosodan jälkeen, ja Tampereen miehet tuli tehtaista surusaattoa katsomaan.
Jos ei yhdistytty, niin oltiin ainakin rintamalla kivääri kädessä. Minulle yksi ja sama mitä mies ajattelee ja tuntee, kunhan toimii ja tappaa.
 
Tuoreeltaan heti talvisodan jälkeen keväällä 1940 valmistunut neuvostoliittolainen propagandafilmi Linija Mannergeima.


Harmi kun ei ole minkäänlaista tekstitystä, mutta tuhti propagandapläjäys tuo kuitenkin on. Suomalaiset valkobandiittilahtarit murskataan sankarillisen puna-armeijan toimesta. Luonnollisesti valtavista ja nöyryyttävistä tappioista ei elokuva mainitse sanaakaan, vaan se keskittyy kuvaamaan vain Kannaksen taisteluita. Itse Mannerheim-linjakin kuvataan vähintään Ranskan Maginot-linjan veroiseksi esteeksi. Pitihän sitä joku tekosyy keksiä kotiyleisölle, joka selittäisi miksi suomalaisten vastarinnan murskaamiseen meni useampi kuukausi. Elokuva mässäilee kuvauksilla panssarivaunujen rivistöillä, tykistökeskityksillä, sekä Summan tuhotuilla linnakkeilla ja pesäkkeillä. Filmi päättyy tietenkin lavastettuun "rynnäkköön" itse Viipurin keskustaan.
 
Hyvä historiadokkari vetypommin kehittämisestä. Tarina alkaa vuodesta 1945. Hiroshiman ja Nagasakin jälkeen fyysikko Edward Teller haluaa jatkaa ydinaseiden kehittelyä, mutta muu tiedeyhteisö ei ole asiasta kovin innostunut. Pian supervaltojen välit kuitenkin painuvat pakkasen puolelle ja kylmä sota alkaa. Neuvostoliitto räjäyttää ensimmäisen ydinpomminsa 1949 ja kilpajuoksu lämpöydinaseen valmistamiseksi käynnistyy.

Dokkari sitoo tuon kehityshistorian hyvin ymmärrettävään kylmän sodan kontekstiin. Pommin perusperiaatteet käydään läpi niin että maallikkokin ymmärtää mistä on kyse.

 
Hetken päästä televiisiossa:

Sub Ti 23.08.2016 klo 21.00

Taistelusukeltajat. Dokumenttielokuvassa seurataan merivoimien salaisimman joukko-osaston koulutusta. Dokumentti seuraa yli vuoden ajan nuorten, sukelluskurssille valittujen varusmiesten haastetta pääsykoevaiheesta aina kotiutumiseen asti. Ohjelmassa nähdään miten sukeltajia koulutetaan tehtäviin, joita on aikaisemmin totuttu näkemään vain action-elokuvissa. Päähenkilöiden kautta katsoja pääsee eläytymään tapahtumien lisäksi myös sukeltajien henkilökohtaisiin kokemuksiin ja ajatuksiin. Mikä motivoi nuoria valitsemaan taistelusukeltajan uran nykypäivän Suomessa? Onko koulutus itsensä haastamista, seikkailunhalua vai isänmaallisuutta? Ohjaaja: Dennis Hamro-Drotz, Suomi 2006.

Pahoitteluni ketjuvalinnasta, en löytänyt tälle parempaa paikkaa.
 
Hetken päästä televiisiossa:



Pahoitteluni ketjuvalinnasta, en löytänyt tälle parempaa paikkaa.

Eli tämä on se sama joka tuli Yleltä jo melkein 10 vuotta sitten. Tais olla kolme osaa, mutta nyt yhteen putkeen.

Löytyy youtubesta jos joltain on menny ohi.
 
Back
Top