Mietin tämän ketjun innoittamana, millainen dokumentti on/olisi hyvä.
- Ei liian pitkä. Max. 30 minuuttia, jolloin vältytään joutokäynniltä ja jaarittelulta.
- Ei juurikaan näyteltyjä pätkiä. Jos niitä käytetään, niin niiden pitäisi olla sitten pieteetillä tehtyjä ja tämä taas ei aina onnistu.
- Hyvä esiintyjä esittelemään aihetta. Historioitsija, ihan oikea sellainen. Silloin saadaan nostettua oppiaineen näkyvyyttä. Mutta siis oikeasti hyvä ja karismaattinen esiintyjä, jota jaksaa seurata.
- Aitoja tapahtumapaikkoja. "Juuri tällä paikalla Eugen Schauman ampui Bobrikovia..."
- Pitkien linjojen esittelyä kartoilla, kuvaajilla, jne. Animoitu kartta, jossa näkyisi esim. rautatieverkon kehitys + väestönkasvu lääneittäin symboleina + teollisuuden leviäminen 1800- ja 1900-luvuilla olisi aika nasulia.
- Hyvät jutut, joilla elävöitetään aihetta, esim. sotaveteraani hiihtämässä kuutamoyönä Gevalia-säkki selässä Ruotsista kotiinsa Rovaniemen maalaiskuntaan, kun kirpeässä pakkasyössä kuuluu perään lähteneiden tullimiesten äänet. Tällä siis kerrotaan säännöstelystä ja pula-ajasta sotien jälkeen, kun jätkä oli lopulta valmis ampumaan kaksi virkamiestä yhden kahvisäkin takia, kun ei jaksanut hiihtää enää.
- Aitoja kuvia. Maalaukset, piirrokset, valokuvat tai jopa filminpätkät ovat tosi jees. Mutta nämä aina pohjustaen.
Minun näkökulmani on edelleen se opettajan näkökulma (näkyy etenkin tuossa pituudessa), eli tämä ei tietenkään ole mikään ainoa oikea totuus.
YLE:llä ja Joensuun historianlaitoksella muuten oli 2000-luvun alussa yhteisprojekti, jossa oli tarkoitus vääntää mielenkiintoisista historiallisista aiheista oppilasvoimin YLE:n kalustolla dokkareita, mutta se haukkasi sitten paskaa, kun YLE vetäytyi. Olikohan joku organisaatiouudistus taas menossa?
- Ei liian pitkä. Max. 30 minuuttia, jolloin vältytään joutokäynniltä ja jaarittelulta.
- Ei juurikaan näyteltyjä pätkiä. Jos niitä käytetään, niin niiden pitäisi olla sitten pieteetillä tehtyjä ja tämä taas ei aina onnistu.
- Hyvä esiintyjä esittelemään aihetta. Historioitsija, ihan oikea sellainen. Silloin saadaan nostettua oppiaineen näkyvyyttä. Mutta siis oikeasti hyvä ja karismaattinen esiintyjä, jota jaksaa seurata.
- Aitoja tapahtumapaikkoja. "Juuri tällä paikalla Eugen Schauman ampui Bobrikovia..."
- Pitkien linjojen esittelyä kartoilla, kuvaajilla, jne. Animoitu kartta, jossa näkyisi esim. rautatieverkon kehitys + väestönkasvu lääneittäin symboleina + teollisuuden leviäminen 1800- ja 1900-luvuilla olisi aika nasulia.
- Hyvät jutut, joilla elävöitetään aihetta, esim. sotaveteraani hiihtämässä kuutamoyönä Gevalia-säkki selässä Ruotsista kotiinsa Rovaniemen maalaiskuntaan, kun kirpeässä pakkasyössä kuuluu perään lähteneiden tullimiesten äänet. Tällä siis kerrotaan säännöstelystä ja pula-ajasta sotien jälkeen, kun jätkä oli lopulta valmis ampumaan kaksi virkamiestä yhden kahvisäkin takia, kun ei jaksanut hiihtää enää.
- Aitoja kuvia. Maalaukset, piirrokset, valokuvat tai jopa filminpätkät ovat tosi jees. Mutta nämä aina pohjustaen.
Minun näkökulmani on edelleen se opettajan näkökulma (näkyy etenkin tuossa pituudessa), eli tämä ei tietenkään ole mikään ainoa oikea totuus.
YLE:llä ja Joensuun historianlaitoksella muuten oli 2000-luvun alussa yhteisprojekti, jossa oli tarkoitus vääntää mielenkiintoisista historiallisista aiheista oppilasvoimin YLE:n kalustolla dokkareita, mutta se haukkasi sitten paskaa, kun YLE vetäytyi. Olikohan joku organisaatiouudistus taas menossa?