Dokumenttejä

Ahaa, se on pallas! Olen silloin tällöin ostanut kaupan palvelutiskiltä savustettua pallasta, myydään kuution muotoisena.
 
UFC:n luotto-narraattorin Joe Roganin blogia jo pitkään seuranneena, tässä on katsomisen arvoinen video Teksasin kirkkoampumisen jälkeen - miksi köyhissä ja etnisissä yhteisöissä ei tapahdu samanlaisia surmatöitä. Miksi massamurhaaja on lähinnä valkoinen mieshenkilö taajama-alueelta, joka kohdistaa rikoksensa kirjaimellisesti kanssaihmisiinsä?

 
Jos tämän uskaltaisi laitta tänne.

Vaikka on tv- teatteria ( ei siis dokumentti) niin sisältää aikalaisten haastatteluja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sodan_ja_rauhan_miehet

13-1-4195013-1509090158641.jpg

https://areena.yle.fi/1-4195013
 
Ottoville kirjoitti:
Vaikka on tv- teatteria ( ei siis dokumentti) niin sisältää aikalaisten haastatteluja.
Klikkaa laajentaaksesi...
YLE ltä kulttuuriteko. Tätä on uusittu hyvin säästeliäästi. Kirjaimellisesti, sillä näyttelijöiden ja ohjaajan oikekeudenomistajille piti maksaa korvaukset joka esityskerrasta. Sisällöltään vastaa enemmän kuin dokkaria sillä dialogi perustuu neuvotteluista pidettyihin pikakirjoitusmuistiinpanoihin. Neuvottelujen välejä on sitten täydennetty ajan tapahtumilla. Käsikirjoittaja sekä ohjaaja oli Helsingissä ylioppilaaksi kirjoittanut ja sitten teaiierikoulun ohjaajalinjan käynyt Matti Johanson, jonka taiteilijanimi oli Matti Tapio. Teki tiivistä yhteistyötä prof
Keijo Korhosen kanssa, josta syystä faktat on kyllä kohdallaan. Näyttelijöiksi valikoituivat ajan ehdottomat ykkösnimet.

Ensi-ilta TV:ssä oli tapaus, jonka muistavat kaikki tuolloin lehtiä lukeneet. Oli katsottava livenä, koska videoita ei vielä ollut. Neuvostoliiton lähetystö yritti saada esityksen peruuntumaan ja sitten keskeytymään. Niin kävikin kun alkupään toinen tai kolmas jakso jäi esittämättä. YLE ei myöntänyt sensuuria edes vuosikymmeniä jälkeenpäin vaan vetosi teknisiin syihin. Viikon tauon jälkeen esitettiin loput jaksot muuttamattomina. Dramatiikkaa lisäsi ohjaaja Matti Tapion kuolema ensi-illan aikoihin.
 
Old Boy kirjoitti:
YLE ltä kulttuuriteko. Tätä on uusittu hyvin säästeliäästi. Kirjaimellisesti, sillä näyttelijöiden ja ohjaajan oikekeudenomistajille piti maksaa korvaukset joka esityskerrasta. Sisällöltään vastaa enemmän kuin dokkaria sillä dialogi perustuu neuvotteluista pidettyihin pikakirjoitusmuistiinpanoihin. Neuvottelujen välejä on sitten täydennetty ajan tapahtumilla. Käsikirjoittaja sekä ohjaaja oli Helsingissä ylioppilaaksi kirjoittanut ja sitten teaiierikoulun ohjaajalinjan käynyt Matti Johanson, jonka taiteilijanimi oli Matti Tapio. Teki tiivistä yhteistyötä prof
Keijo Korhosen kanssa, josta syystä faktat on kyllä kohdallaan. Näyttelijöiksi valikoituivat ajan ehdottomat ykkösnimet.

Ensi-ilta TV:ssä oli tapaus, jonka muistavat kaikki tuolloin lehtiä lukeneet. Oli katsottava livenä, koska videoita ei vielä ollut. Neuvostoliiton lähetystö yritti saada esityksen peruuntumaan ja sitten keskeytymään. Niin kävikin kun alkupään toinen tai kolmas jakso jäi esittämättä. YLE ei myöntänyt sensuuria edes vuosikymmeniä jälkeenpäin vaan vetosi teknisiin syihin. Viikon tauon jälkeen esitettiin loput jaksot muuttamattomina. Dramatiikkaa lisäsi ohjaaja Matti Tapion kuolema ensi-illan aikoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Keijo Korhosen muistelmakirjassa on kerrottu tuo NL:n suurlähetystön masinoima operaatio. Lähettiläs Stepanov veti tosissaan herneet nenään ja katsoi sarjan olevan räikeän neuvostovastainen. Ja kuinka ollakaan, YLE meni tästä lähes paniikkiin. Sarjallehan tuo neukkujen reaktio oli mitä parhainta mainosta ja ei ihme että suomalaiset tykkäsivät.
 
Todella hieno kaksiosainen video siitä, miten kovalla tää meidän Isänmaa on rakennettu. Hyvin värikästä kieltä, harmi että nykykansalainen ei erota juopaa suovasta... olen itse osallistunut kahden ei-suunnitellut kulon osalta rajoittaviin toimenpiteisiin, tuli toi hosan kanssa heiluminen tutuksi. Saatiin tulikukko kyllä nurin molemmilla kerroilla, sauna tosin meni, siihen ei hosa sentään purrut :).

 
https://areena.yle.fi/1-3351239
Historia: Vietnamin sota valokuvissa
Philip Jones Griffithsin valokuvat Vietnamin sodasta toivat maailman tietoisuuteen sodan inhimilliset kärsimykset.
Hänen teoksensa Vietnam Inc on kuvajournalismin malliesimerkki, joka tekee yhä valtavan vaikutuksen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Philip_Jones_Griffiths

Kannattaa katsoa kertoo sodasta.

(Varoitus sisältää oikeita sotakuvia ja vihervasemmiston näkemyksiä sodasta)
 
Harvinainen dokumentti sodanaikaisista radiotiedustelijoista antaa erikoissotilaille kasvot – katso tästä
Vaiteliaat miehet -dokumentin voi katsoa kahden kuukauden ajan Yle Areenassa. Ohjelma käynnistyy tämän jutun pääkuvasta.

Viisi vuotta sitten sotaveteraani Paavo Kotilainen sai kutsun Linnan juhliin – ensimmäistä kertaa elämässään.

Hän kuitenkin kieltäytyi kohteliaasti kunniasta, sillä hän ei kokenut olevansa yhtä lailla ansioitunut kuin varsinaiset rintamamiehet.

Kotilainen nimittäin palveli sodan aikana radiotiedustelijana, ei taistelujoukoissa.

– En ole ollut koskaan tulitaistelussa, niin ajattelin, että en perhana lähde sinne näyttämään naamaani, koska en ole sillä tavalla ansioitunut. Olen ansioitunut radiotiedustelun kehittämisessä, mutta en taistelutoiminnassa, Kotilainen kertoo tuoreessa dokumentissa, joka on julkaistu Yle Areenassa.

Vaiteliaat miehet -dokumentti on harvinainen kuvaus radiotiedusteluun erikoistuneista sotilaista, jotka eivät ole liiemmin julkisuudessa kasvoillaan esiintyneet. Omakohtaisista kokemuksista ei ole enää kertomassa kuin kourallinen veteraaneja.

Dokumentissa sodanaikaiset radiotiedustelijat Kaarlo Salmela, 94, ja Paavo Kotilainen, 97, kertovat, miten vihollisen viestiliikennettä käytännössä seurattiin.

– Se on normaalia sotilastoimintaa, jossa sotilaat tiedustelevat tietysti vastapuolen toimia. Ei se ole mitään rikollista tai vakoilua, Kotilainen tähdentää heti ohjelman alkusanoissa.

Hyvältä radiosähköttäjältä vaadittiin esimerkiksi rytmitajua, jotta morseaakkoset pystyttiin kirjaamaan ylös. Salmelan etuna oli hanurinsoittotausta, jonka perusteella hänet valittiin asepalveluksessa vuonna 1942 radiosähköttäjäkurssille. Kotilainen oli puolestaan radioamatööri.

Arkistoissa vain rajallisesti lähdemateriaalia

Vaiteliaat miehet on sotahistoriaa harrastavan toimittajan Ahti Koskisen käsialaa. Hän kiinnostui aihepiiristä selvitettyään tiedusteluosastossa palvelleen isänsä sotapolkua.

– Sota-arkistossa kaivelin, mitä miehet tekivät, mutta ei siitä löytynyt kauheasti tietoja. Osa tiedoista oli hävitetty ja osa on siirtynyt eteenpäin vain suullisena, Koskinen kertoo.

– Konkreettisen sykäyksen sain sitten yhdeltä kaveriltani, jonka naapurina mökkeilevä mies oli kertonut olleensa radiotiedustelija.

Tuo mies on Kaarlo Salmela, johon Koskinen otti yhteyttä haastattelua varten ymmärrettyään, että nyt olisi viimeisiä hetkiä jututtaa radiotiedustelua tehneitä sotaveteraaneja.

– Sen verran kuitenkin myöhästyimme, että Salmela oli vähän ennen haastattelua saanut lievän aivoinfarktin, mikä vaikutti hänen puheeseensa. Siinä määrin tuli kuitenkin kiinnostavia tietoja, että tiesimme saavamme toisella haastateltavalla dokumentille enemmän pohjaa.

Toinen haastateltava, Paavo Kotilainen, löytyi Elektronisen sodankäynnin killan myötävaikutuksella.

Vihollisen käskyjen purku saattoi pelastaa tuhansia suomalaisia

Radiokuunteluun erikoistuneet sotilaat eivät paljoa tehtävistään hiiskuneet sotavuosina tai niiden jälkeenkään, jolloin moni heistä joutui kuulustelluiksi. Erityisellä Stella Polaris -operaatiolla (siirryt toiseen palveluun) varauduttiin jopa siihen, että tiedustelutoiminta jouduttaisiin aloittamaan uudelleen, jos Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen.

Radiotiedustelijoiden vaiteliaisuus johti osaltaan siihen, että heidän osakseen saama arvostus sodanaikaisesta toiminnastaan on ollut erilainen kuin monella muulla sotaveteraanilla.

Suomalaisten radiotiedustelulla, käytännössä siis Neuvostoliiton joukkojen sähkötysliikenteen seurannalla, saatiin joka tapauksessa merkittäviä tuloksia aikaan. Radiotiedustelun kehittäjä ja sodanaikainen johtaja, eversti Reino Hallamaa (siirryt toiseen palveluun) on arvioinut, että tiedustelulla saatettiin pelastaa jopa tuhansien suomalaisten henki, kun vihollisen käskyt saatiin tietoon etukäteen.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://yle.fi/uutiset/3-9949556?origin=rss
 
Docstop: Kaksoislataus
https://areena.yle.fi/1-3970486


B3/2005Y Kranaatinheitinonnettomuus Rovajärven ampuma-alueella 2.12.2005
Rovajärven ampuma-alueella järjestetyssä tykistön ja kranaatinheittimistön sota- ja ampumaharjoituksessa tapahtui 2.12.2005 kello 10.27.51 kranaatinheitinonnettomuus, jossa kuoli yksi varusmies ja viisi loukkaantui vakavasti. Yksi heitinryhmän miehistä selvisi ilman fyysisiä vammoja.

Kranaatinheitinkomppaniassa oli 9 raskasta 120 mm kranaatinheitintä, joista kunkin tulitoiminnasta vastasi heitinryhmä. Heitinryhmien tehtävänä oli ampua yhdeksän kranaattia 60 s aikana. Kuuden ensimmäisen kranaatin ammunta sujui onnettomuuteen joutuneelta ryhmältä ongelmitta, mutta sen jälkeen heitin rikkoutui räjähdysmäisesti kappaleiksi.

Kranaatinheitinkomppanian oma henkilökunta aloitti pelastustoiminnan välittömästi. Pian paikalle saapui puolustusvoimien lääkintähuoltohenkilökuntaa eri puolilta ampuma-aluetta. Paikalle hälytettiin myös pelastushelikopteri Aslak, siviiliambulansseja ja pelastuslaitos. Kaikki loukkaantuneet saatiin hoitoon olosuhteisiin nähden nopeasti.

Putken ja kranaatin osien tutkimukset osoittivat, että kranaatinheittimen putkessa oli laukaisuhetkellä kaksi kranaattia. Kyseessä oli siis niin kutsuttu kaksoislataus, minkä vahvisti tutkintalautakunnan käyttöönsä saama varusmiehen kuvaama videotallenne. Kaksoislatauksen tekee mahdolliseksi se, että kranaatinheitin on suusta ladattava ase. Kaksoislatauksen vaara on ollut tiedossa jo ainakin 1940-luvulta alkaen ja onnettomuuksia ja vaaratilanteita on sattunut. Kaksoislatauksen estämiseen on pyritty ohjeistuksen, koulutuksen ja valvonnan avulla.

Tällä kertaa kaksoislataus pääsi syntymään, koska ryhmänjohtaja ja lataaja, jotka käytännössä huolehtivat lataa-laukaisu -toiminnosta, menettivät tilannetietoisuutensa ammunnan edettyä seitsemänteen kranaattiin. Kukaan ryhmästä, joukkueen johtaja tai kumpikaan kahdesta valvojasta ei havainnut nopeasti syntynyttä uhkaavaa tilannetta.

Tilannetietoisuuden menetys oli ihmiselle tyypillinen vähäinen tapahtuma, joka sattui heitinryhmän selvitellessä jo ammuttujen kranaattien määrää. Asiaan vaikutti se, että miehillä oli kumuloitunutta väsymystä, suullista lataa-komentoa ei käytetty ja se, että lataajan asemasta heittimen tuen jalasta piti kiinni ammusmies. Heitinryhmä tiesi koulutuksensa perusteella, miten tuliasemassa pitäisi toimia, mutta he poikkesivat harjoitelluista toimintatavoista. Se johtui todennäköisesti siitä, että ryhmä ei kokemuksestaan huolimatta tiennyt, millä tavoin toiminnan eri yksityiskohdat vaikuttavat turvallisuuteen. Myös väsymys aiheuttaa taipumusta oikomiseen.

Tutkintalautakunta suosittaa, että puolustusvoimat kokoaisi yhtenäisen turvallisuusorganisaation, jolla olisi edellytyksiä huolehtia riittävästä turvallisuusasioiden huomioon ottamisesta kaikessa puolustusvoimien toiminnassa. Lisäksi tutkintalautakunta suosittaa, että toiminnasta raskaalla kranaatinheittimellä tehtäisiin yksityiskohtainen riskianalyysi. Myös puolustusvoimien onnettomuuksien tutkintaa, vaaratilanteiden analysointia ja tapaturmien tilastointia tulisi tehostaa. Koska työturvallisuuslakia ei sovelleta sotilaallisissa harjoituksissa ja koulutuksessa, tätä toimintaa varten tulisi kehittää normikokonaisuus, joka määrittelisi noudatettavat turvallisuusperiaatteet ja minimivaatimukset. Pelastustoiminnan kehittämiseksi suositetaan, että ampuma-alueille tulisi laatia nykyistä pelastuspalveluohjetta kattavampi pelastussuunnitelma. Lisäksi tutkintalautakunta tekee muutamia yksityiskohtia koskevia parannusehdotuksia.


http://www.turvallisuustutkinta.fi/...tutkintaselostus/b32005y_tutkintaselostus.pdf
 
Alexis Conran is definitely someone you don't want to be playing cards with. An expert poker player and a man thoroughly at home in a casino, Alexis enjoys the thrill that comes with gambling.

But what for Alexis is a pleasurable past-time and part of a lucrative career, ruined his father. Alexis's Greek father was a gambling addict who committed fraud to get money for betting and went to prison for his crimes. Alexis has become increasingly interested in exploring the tipping point that turns the odd flutter into something darker and more dangerous. Why can most people place one bet and then walk away; when some men and women are compelled to lose their shirt, their house and their families on a losing streak?

In this documentary, Alexis travels around Britain, to Las Vegas and to Athens in Greece. He meets gambling addicts, experts and members of his own family to try and understand what makes gambling, for some, a compulsion that can end in ruin.​
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Just nyt TV:ssä TV-1 :ssä ; Täällä Pohjantähden alla, kertoo hyvin aiemmasta menosta Sumomessa. Vaikkakaan nyt ei ihan virallista dokumetti tasoa.
 
Viimeksi muokattu:
Veli Hansai. Hyvää yleissivistävää katsontoa kantoa, näissä annetaan Suomen kannalta hyvinkin arvostettuja oppeja :), siinä ei riistolle ole sijaa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top