Dokumenttejä


Useimmille forumin seuraajille tuttua touhua. Joukossa on kuitenkin nuorempia, niin kirjoittelin listan mitä videossa näkyy.

1:00 8 suomalaista 10:stä on valmis aseelliseen maanpuolustukseen kerrotaan videossa. Oikeasti luku oli vuonna 1987 7/10 ja nythän ollaan laskettu vähän yli 6/10. Välillä oltiin paljon korkeammalla.
1:38 Juuri käyttöön saatuja 155 K83 -tykkejä talvimaalauksessa.
1:52 YYA-yhteensopivaa litugiaa: "Maanpuolustuksen perusta on rauhantahtoinen ulkopolitiikkamme...jne." Näitä asioita varusmiehille kelpasivat silloin opettamaan ainoastaan kapteenikurssin käyneet upseerit. 1990-luvun Hornet-maksut sitten veivät kapteenikurssit.
4:40 Rannikkojääkärit tukevat maihinnousua hiekkasäkin päälle laitetulla 81 mm heittimellä. Ammutaan suorasuuntauksella mutta vehkeellä ei veneen keikkuessa ja ametin koko ajan muuttuessa oikeasti mihinkään osu. Tässä ainoastaan näytös kuvaajaa varten: baretti on riittämätön päänsuoja ja kuulosuojaimetkin olisi oltava, jos kovilla ammuttaisiin.
4:52 Sotilaiden varusteet kannetaan taisteluliivi M65:ssä, jonka manttelikäärö näkyy hyvin takaa. Täälläkin olis ehkä moitittu kantojärjestelmä M85:a vähemmän, jos kaikki olisi joutunu käyttämään ensin M65:a.
5:00 Käsikirjoittaja unohti virka-avun PV:n tehtävistä. Kansainvälisen avun antaminen ei ollu vielä listalla. Avun vastaanottaminen (Nliitosta) taas oli suurin kauhistus koko Kylmän sodan ajan.
5:20 Merivoimien moottorisuunnatava Sergei, jota rakennettaessa unohtui, että laiva kulkiessaan keinuu. Olis tarvinu vakaajan, joka myöhemmin rakennettiin suurin kustannuksin. Muita ongelmia oli mm putkien vaihto kesken ammunnan. Niitä kun ei laivassa voi heittää Maavoimien tavoin vaan kankaalle jäähtymään.
5:27 Klassikkoleffa Ilmestyskirja-Nyt oli ilmestyny samalla vuosikymmenellä. Käsikirjoittaja kopioi Ilmavoimien osuuteen Wagnerin musiikin. Soi kyllä komeasti Draken-parin ja Migin noustessa ilmaan.
7:10 Aistimerivalvonta on nykyisin lopetettu ja koko rt liitetty Merivoimiin. Tutkat ovat edelleen käytössä.
8:30 Tykkivene Karjalan taustamusiikkina sopivasti Sibeliuksen Karelia-sarja.
9:20 155 K83 laitetaan ampumavalmiiksi.
9:35 Ihan 90 % ei enää tuolloin inttiä käyny, kuten kerrotaan, mutta lähelle. Varusmiehiä silloin oli vuosittain 30.000 ja kertaajia 50.000. Nämä luvut on nyt 20.000 ja 18.000. Kertauksissa ero on vieläkin suurempi, koska harjoitusten pituus on lyhentyny ehkä keskimäärin noin puoleen entisestä. Toki simulaattorit ja tehokkaammin käytetty aika vähän tasoittaa.
12:00 Syöksyvene M76 korvasi 1980-luvulla vanhat sodanaikaiset puolilahonneet tekeleet sekä kokoontaitettavat vuotavat vaneriveneet. Viimemainituilla ehdin itekin seikkailla 1970-luvulla.

Edit: Korjattu merivalvonnan lopettamisajankohdassa ollu virhe.
 
Viimeksi muokattu:
Muutama asemiehen huomiota kiinnittävä kohta.

Keponen syöksyveneessä on harvemmin nähty: stabilointia ei todellakaan ole, INU/GPS:ksi kelpaa näköhavainto omasta olinpaikasta ja ampumamenetelmä on enemmänkin summittainen:

30200

Venäläinen suuntain, jota käytettiin varhaisissa 155K83:issa:

30201
 
Tuo krh syöksyveneessä, kai se on enemmän moraaliampumista kuin tehokasta vihollisen niittämistä.
 
@veeteetee 155K83 taitaa myös olla harvemmin nähty lataussilta kiinni? @Herman30 KVKRH ei taida olla syöksyveneessä vaan Meriuiskossa (U200-sarja). Videolla näkyy Syöksyvene (taistelija ampuu kevyellä singolla), Uisko (RANNJ makaavat veneen pohjalla) ja Meriuisko. Koko järjestetys on myös tämä


@Old Boy Aistimerivalvontaa ei lakkautettu rannikkotykistön siirryttyä Merivoimiin vaan rauhanajan osalta ilmeisesti 2011-2012 paikkeilla kun varusmieskoulutus päättyi viimeisellä jatkuvasti miehitetyllä linnakkeella eli Isosaaressa. Merivalvontajoukkoja on edelleen Merivoimien SA-vahvuudessa, jotka suorittavat aistivalvontaa rannikolla ja saaristossa.
 
Kääntyvä lataussilta ei jostain (minulle tuntemattomasta) syystä saanut suosiota Suomessa. 155K83 koulutustaulussa näkyvät molemmat, lataussilta ja ammuspaarit:0434.jpg
Patrian Sastamalan toimintoja alas ajettaessa vuonna 2012 käyttämättämiä lataussiltoja meni romuun "riittävästi".

Tampellan 155HX-tykissä vuonna 1971 näkyy kouruun yhdistetty pneumaattinen latasin, jollaisia myöhemmin käytettiin Soltamin tykeissä:
30209
 
Kääntyvä lataussilta ei jostain (minulle tuntemattomasta) syystä saanut suosiota Suomessa. 155K83 koulutustaulussa näkyvät molemmat, lataussilta ja ammuspaarit:Katso liite: 30208
Patrian Sastamalan toimintoja alas ajettaessa vuonna 2012 käyttämättämiä lataussiltoja meni romuun "riittävästi".

Tampellan 155HX-tykissä vuonna 1971 näkyy kouruun yhdistetty pneumaattinen latasin, jollaisia myöhemmin käytettiin Soltamin tykeissä:
Katso liite: 30209
Ilmeisesti lataussilta ei antanut niin mitään etua verrattuna ammuspaareihin. Eikä liioin otettu riskiä, että ammunnan kiimassa mahdollisesti lataussilta jäisi vahingossa luisulinjalle. Paarit lentävät vain huitsun vitelikkoon jäädessään vahingossa paikalleen (tämäkin on nähty), mutta silta vääntää rakenteita solmuun.
Mikään ei estänyt väärää lataussillan asemaa laukauksen hetkellä.
Toisekseen - jos ensimmäisen laukauksen latauksen jälkeen laitettiin ls #2 kranaatti lataussillalle, mikään ei taannut missä asemassa se oli sen ls #1 rekyylin jälkeen.
Tämä oli yksi monista seikoista, joissa reaali kenttäelämä ja Tampellan piirtopöytäelämä ei kohdannut.
 
Kääntyvän latauskourun idea taisi tulla täältä (jos oikein muistan 155K-perheen isän ins. Heikki Collanuksen kertoman), venäläisestä 130/50 N tykistä (SA 154757), jonka sulkumekanismia käytettiin jo 122 K/55-tykissä (eli 122K60:n protossa):

154757.jpg
 

Brewster – Taivaan helmi, vanhan hävittäjäkoneen etsinnöistä tuli tapahtumien vyyhti

TV1 lauantaina 1.6.2019 klo 10.00 - 11.00, Areenassa

Brewster Buffalo -hävittäjä oli jatkosodan alussa Suomen tärkein lentokone.
Hävittäjälentokoneilla taisteltiin myös Tyynellämerellä.

Toisen maailmansodan jäljiltä ei säästetty yhtään konetta – edes museoitavaksi.
Yksi kuitenkin löydettiin Venäjän Karjalasta sitkeitten etsintöjen jälkeen.

Yllättäviä käänteitä

Vuonna 1998 löytyi BW-372 -hävittäjälentokone, jolla luutnantti Lauri Pekuri teki pakkolaskun 25. kesäkuuta 1942 palavana Isoon Kolejärveen.
Paikka sijaitsee noin 50 kilometriä länteen Segežasta, joka on Muurmannin radan varrella, lähes Rukajärven korkeudella.

Järvestä nostetun koneen ympärille syntyi uskomaton tapahtumien vyyhti.
Suomalaiset, venäläiset ja amerikkalaiset halusivat osallistua tavalla, josta ei yllättäviä käänteitä puuttunut.

Kyseessä on konetyypin ainoa edes kohtalaisessa kunnossa oleva yksilö, sen rahallinen arvo on miljoonissa.
Suomalaisille lentäjäveteraaneille koneen tunnearvo on vielä vielä suurempi.
Heidän muistoissaan Brewster on menestyksekäs ja rakas.

Marja Lammen dokumentti Brewster – Taivaan helmi on kertomus isälle, hävittäjä-ässä Heimo Lammelle tehdystä lupauksesta.

Dokumentti kertoo kahden ihmisen sitkeydestä ja intohimosta, joka ajaa läpi harmaan kiven.
Se on samalla tarina yhden konetyypin historiasta, BW-372:n kohtalosta Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Suomessa.

Moneen kummalliseen asiaan on saatu vastaus, mutta monia kysymyksiä jää vielä vastaamatta.
Kuka johti surrealistista näytelmää hävittäjälentokoneen noston yhteydessä?

Tuotanto: Tellus Tops Films, Suomi 2011.
Dokumentti on esitetty Ykkösellä edellisen kerran 2017.

30243

30244

30245
 
Ilmeisesti lataussilta ei antanut niin mitään etua verrattuna ammuspaareihin. Eikä liioin otettu riskiä, että ammunnan kiimassa mahdollisesti lataussilta jäisi vahingossa luisulinjalle. Paarit lentävät vain huitsun vitelikkoon jäädessään vahingossa paikalleen (tämäkin on nähty), mutta silta vääntää rakenteita solmuun.
Mikään ei estänyt väärää lataussillan asemaa laukauksen hetkellä.
Toisekseen - jos ensimmäisen laukauksen latauksen jälkeen laitettiin ls #2 kranaatti lataussillalle, mikään ei taannut missä asemassa se oli sen ls #1 rekyylin jälkeen.
Tämä oli yksi monista seikoista, joissa reaali kenttäelämä ja Tampellan piirtopöytäelämä ei kohdannut.
Mikäs se oikean lavettihaaran kyljessä onkaan;)
30266

Ja olihan se latauskouru 122K60:ssakin, mutta se oli silloin kun miehet olivat vielä rautaa ja maakiilatkin hakattiin lekalla;)
30269
Missään en ole nähnyt mainintaa, että kourua käytettäisiin jonkinlaisena ammusvarastona edellistä laukausta ammuttaessa:unsure:
 
Last edited by a moderator:

Useimmille forumin seuraajille tuttua touhua. Joukossa on kuitenkin nuorempia, niin kirjoittelin listan mitä videossa näkyy.

1:00 8 suomalaista 10:stä on valmis aseelliseen maanpuolustukseen kerrotaan videossa. Oikeasti luku oli vuonna 1987 7/10 ja nythän ollaan laskettu vähän yli 6/10. Välillä oltiin paljon korkeammalla.
1:38 Juuri käyttöön saatuja 155 K83 -tykkejä talvimaalauksessa.
1:52 YYA-yhteensopivaa litugiaa: "Maanpuolustuksen perusta on rauhantahtoinen ulkopolitiikkamme...jne." Näitä asioita varusmiehille kelpasivat silloin opettamaan ainoastaan kapteenikurssin käyneet upseerit. 1990-luvun Hornet-maksut sitten veivät kapteenikurssit.
4:40 Rannikkojääkärit tukevat maihinnousua hiekkasäkin päälle laitetulla 81 mm heittimellä. Ammutaan suorasuuntauksella mutta vehkeellä ei veneen keikkuessa ja ametin koko ajan muuttuessa oikeasti mihinkään osu. Tässä ainoastaan näytös kuvaajaa varten: baretti on riittämätön päänsuoja ja kuulosuojaimetkin olisi oltava, jos kovilla ammuttaisiin.
4:52 Sotilaiden varusteet kannetaan taisteluliivi M65:ssä, jonka manttelikäärö näkyy hyvin takaa. Täälläkin olis ehkä moitittu kantojärjestelmä M85:a vähemmän, jos kaikki olisi joutunu käyttämään ensin M65:a.
5:00 Käsikirjoittaja unohti virka-avun PV:n tehtävistä. Kansainvälisen avun antaminen ei ollu vielä listalla. Avun vastaanottaminen (Nliitosta) taas oli suurin kauhistus koko Kylmän sodan ajan.
5:20 Merivoimien moottorisuunnatava Sergei, jota rakennettaessa unohtui, että laiva kulkiessaan keinuu. Olis tarvinu vakaajan, joka myöhemmin rakennettiin suurin kustannuksin. Muita ongelmia oli mm putkien vaihto kesken ammunnan. Niitä kun ei laivassa voi heittää Maavoimien tavoin vaan kankaalle jäähtymään.
5:27 Klassikkoleffa Ilmestyskirja-Nyt oli ilmestyny samalla vuosikymmenellä. Käsikirjoittaja kopioi Ilmavoimien osuuteen Wagnerin musiikin. Soi kyllä komeasti Draken-parin ja Migin noustessa ilmaan.
7:10 Aistimerivalvonta on nykyisin lopetettu ja koko rt liitetty Merivoimiin. Tutkat ovat edelleen käytössä.
8:30 Tykkivene Karjalan taustamusiikkina sopivasti Sibeliuksen Karelia-sarja.
9:20 155 K83 laitetaan ampumavalmiiksi.
9:35 Ihan 90 % ei enää tuolloin inttiä käyny, kuten kerrotaan, mutta lähelle. Varusmiehiä silloin oli vuosittain 30.000 ja kertaajia 50.000. Nämä luvut on nyt 20.000 ja 18.000. Kertauksissa ero on vieläkin suurempi, koska harjoitusten pituus on lyhentyny ehkä keskimäärin noin puoleen entisestä. Toki simulaattorit ja tehokkaammin käytetty aika vähän tasoittaa.
12:00 Syöksyvene M76 korvasi 1980-luvulla vanhat sodanaikaiset puolilahonneet tekeleet sekä kokoontaitettavat vuotavat vaneriveneet. Viimemainituilla ehdin itekin seikkailla 1970-luvulla.

Edit: Korjattu merivalvonnan lopettamisajankohdassa ollu virhe.
Video alkaa klassisella Also sprach Zarahustra -fanfaarilla. Paljonkaan tätä dramaattisemmaksi alkua ei voi saada!

Kohdassa 5:27 näkyy tosiaan Draken-pari. Ensimmäisissä kuvissa Drakeneiden siivissä on Falcon-ilmataisteluohjukset. Seuraavissa nousukuvissa ohjuksia ei enää olekaan siivissä eli nousukuvat on leikattu jostain muualta mukaan. Myöskään MiGien siipien alla ei ole ohjuksia. Suomessa ei jostain syystä aikanaan näytetty kuvia aseistetuista hävittäjistä, koettiinko niiden olevan liian "sotaisia"?
 
Mikäs se oikean lavettihaaran kyljessä onkaan;)
Katso liite: 30266

Niitä voi olla siellä vaikka kymmenen, mutta niitä ei käytetä.
Vekotin kun kuuluu tykin varustukseen - aivan kuten se mystinen valkoinen 30 mm vahvuinen muoviköysi ja ryssän tekemä sinkkiämpäri, joille ei ikinä keksitty mitään järkevää käyttöä.


Ja olihan se latauskouru 122K60:ssakin, mutta se oli silloin kun miehet olivat vielä rautaa ja maakiilatkin hakattiin lekalla;)
Katso liite: 30269
Missään en ole nähnyt mainintaa, että kourua käytettäisiin jonkinlaisena ammusvarastona edellistä laukausta ammuttaessa:unsure:

Yli 10 tonnin kenttätykissä sukset...
 
Jos viittaat 122K60:een, niin siihen tosiaan on ollut olemassa sukset, kalustokirjan mukaan pintapaine olisi tuolloin 0,33 kg/cm2. Tampellan kuvissa on tykki suksilla ja ATS vetäjänä, mutta itsellä ei ole kopiota:eek:, vaan kuva löytyy vain Vapriikin kuva-arkistosta@TRE.

Sinkkiämpäri soveltuu parhaiten nesteiden kuljettamiseen;) ja se ryssän sinkkiämpäri on maailman kestävin(y), ei ole sinkissä säästelty.
 
Jos viittaat 122K60:een, niin siihen tosiaan on ollut olemassa sukset, kalustokirjan mukaan pintapaine olisi tuolloin 0,33 kg/cm2. Tampellan kuvissa on tykki suksilla ja ATS vetäjänä, mutta itsellä ei ole kopiota:eek:, vaan kuva löytyy vain Vapriikin kuva-arkistosta@TRE.

Sinkkiämpäri soveltuu parhaiten nesteiden kuljettamiseen;) ja se ryssän sinkkiämpäri on maailman kestävin(y), ei ole sinkissä säästelty.

Jätän tämän vain nyt tähän.
 
Jos viittaat 122K60:een, niin siihen tosiaan on ollut olemassa sukset, kalustokirjan mukaan pintapaine olisi tuolloin 0,33 kg/cm2. Tampellan kuvissa on tykki suksilla ja ATS vetäjänä, mutta itsellä ei ole kopiota:eek:, vaan kuva löytyy vain Vapriikin kuva-arkistosta@TRE.

Sinkkiämpäri soveltuu parhaiten nesteiden kuljettamiseen;) ja se ryssän sinkkiämpäri on maailman kestävin(y), ei ole sinkissä säästelty.

Jätän tämän vain nyt tähän.
 
Kohdassa 5:27 näkyy tosiaan Draken-pari. Ensimmäisissä kuvissa Drakeneiden siivissä on Falcon-ilmataisteluohjukset. Seuraavissa nousukuvissa ohjuksia ei enää olekaan siivissä eli nousukuvat on leikattu jostain muualta mukaan. Myöskään MiGien siipien alla ei ole ohjuksia. Suomessa ei jostain syystä aikanaan näytetty kuvia aseistetuista hävittäjistä, koettiinko niiden olevan liian "sotaisia"?
Parilla ilmaan Ivalosta kiitotieltä 22
 
US Armyn mekanisoitujen joukkojen taistelutaktiikkaa kylmän sodan vuosilta (70-luvun loppu tai 80-luvun alku).

 
Video alkaa klassisella Also sprach Zarahustra -fanfaarilla. Paljonkaan tätä dramaattisemmaksi alkua ei voi saada!

Kohdassa 5:27 näkyy tosiaan Draken-pari. Ensimmäisissä kuvissa Drakeneiden siivissä on Falcon-ilmataisteluohjukset. Seuraavissa nousukuvissa ohjuksia ei enää olekaan siivissä eli nousukuvat on leikattu jostain muualta mukaan. Myöskään MiGien siipien alla ei ole ohjuksia. Suomessa ei jostain syystä aikanaan näytetty kuvia aseistetuista hävittäjistä, koettiinko niiden olevan liian "sotaisia"?

No olihan se ihan tolkutonta varustelua. Edes hävittäjät eivät riittäneet vaan piti vielä ohjuksiakin ostaa. Kuinka ne kehtasivat?
 
Back
Top