Dream team

KIM

Kenraali
Nostin pöydälle lukematta jääneen kirjan jääkärijoukkueen ja ryhmän taistelu 2018.
Ennen kuin alan lukemaan kirjaa alueellisten joukkojen jääkärijoukkueesta nolaan itseni ja kerron minkälainen jääkärijoukkueen kokoonpanonnja kaluston minusta tulisi olla, jos ei ole mitään taloudellisia rajoitteita. Seison sitte varmaan kirjan luettuani korjattuna asennossa ja häpeän.
Muutkin saavat ehdottaa omia ajatuksiaan tai nauraa minun mielikuvitukselleni.

Komppanian ja pataljoonan taistelevien osien lisäämiseksi ehdotan ensinnäkin, että joukkueissa on 4 taistelevaa ryhmää sekä viides komentoryhmä. Tällöin tukikohtatoiminnan rytmittäminenkin mielestäni helpottuu. Joukkue on myös fiksummin jaettavissa kahdeksi puolijoukkueeksi.
Ryhmien koko on 9 taistelijaa jotka on jaettu kolmeen partioon. Partiot ovat kärki, johto ja tuki. Joukkueen jokaiselle taistelijalle pimeänäkölaite jolla voi myös ampua kiikaritähtäimen läpi.

Joukkueen komentoryhmä:
joukkueen johtaja
joukkueen varajohtaja
tulenjohtaja
lähetti
lääkintämies
pst partio, 3 miestä (aseina jokaisella rk + raskas kertasinko + 2 kevyttä kertasinkoa)
dronepartio, 3 miestä (drone sekä dronetorjuntaan pienoisitohjusjärjestelmä)
huoltomies (tekee klapeja, hakee vettä, päivystää, kantaa, vartioi, avustaa, lataa akkuja)

Henkilökohtaisena aseena komentoryhmässä lyhyet rk:t 1-6x suurentavalla kiikarilla. Kaliiberi 5,56 nato. Lisäksi upseereilla ja huoltomiehellä pistoolit (voivat tarvittaessa luovuttaa rk:nsa taisteleviin osiin jos siellä on vajausta). Drone- ja pst partioihin yhdelle ukolle lämpötähtäin samoin partioihin 1 kpl kranaattiputki aseen alle)

Taistelevat ryhmät 1-4.
kärkipartio
rk mies 5,56 nato, kranaattiputki aseen alle, 1-6x kiikari
rk mies 5,56 nato, 1-6x kiikari+ kevyt kertasinko
rk mies 7,62 nato, 1-8x lämpökiikaritähtäin

johtopartio
kuten kärki

tukipartio
rk mies 5,56 nato, kranaattiputki aseen alle, 1-6x lämpökiikaritähtäin, kevyt kertasinko
tulitukitarkka-ampuja, itselataava kertatuli 7,62 Nato, 2-16x lämpökiikaritähtäin
kk mies, 5,56 nato esim. M249SAW + tukikohtataisteluun kolmijalka dronetorjuntaan, 1-6x lämpökiikaritähtäin

Tässä mallissa pidemmän kantaman aseet ovat tulitukitarkka-ammunta-aseita, eli puoliautomaattisia/automaattisia 7,62 nato kaliberisia, mutta niitä löytyy jokaisesta partiosta. Komppanian nykyistä komentojoukkuetta vahvistaisin kk-ryhmällä, josta löytyisi painopistealueille 2 partiota 7,62 nato kk:lla (FN MAG) ja 1 partio 12,7 kk:lla.

Joukkueen koko kasvaisi nykyisestä, joten tarvitaan yksi teltta ja 1-2 ajoneuvoa (pakuja tai kuorma-auto) lisää. Lisäksi tarvitaan pst-partiolla 2 mönkkäriä, samoin huoltomiehelle mönkkäri. Mallissani komppanian ja pataljoonan taistelevien henkilöiden suhde tukihenkilöstöön nähden paranee, tulivoima lisääntyy ja monipuolistuu nykyisestä, pimeätoimintakyky kasvaa. Sekä kustannukset raketoi...
 
@KIM

Jääkärijoukkueen tulenjohto on siis tuossa esimerkissä yhden TJ-koulutetun henkilön vastuulla? Perusteletko tätä hiukan, olisiko tämä edelleen reserviläinen? Nykyisin tj hommia hoidetaan Suomessa vähintään partion voimin. Tehtäviä varmaan pitäisi rajata jos mentäisiin tuollaiseen, mutta maailmalla on kyllä esimerkkejä tuosta.

Kiväärikaukoputkista on ollut puhetta kyllä muuallakin ja ne omaavat useita korvaamattomia ominaisuuksia, mutta jos ajatellaan, että kaikki saisivat valita oman optisen tähtäimensä aseeseen ja tilanteen mukaan, niin jokaisessa aseessa ei taitaisi olla kiväärikaukoputkea sen jälkeen. Jos taloudellisia ("iso budjetti") rajoitteita ei olisi, olisi yksiköllä tietty määrä erilaista optiikkaa ja siitä valittaisiin tehtävän ja mieltymysten mukaan paras mahdollinen.

Kun kaikilla on kiväärikaukoputki, miksi tarvitaan vielä kertatulikivääri? Mikä olisi tuon JÄÄKJ (KIM) toimintaympäristö tai vaatimukset vaikutusetäisyyksille? Tuollainen joukko taitaa kuitenkin todennäköisesti vaikuttaa <200m ja mahdollisesti jonnekin 400-500 m etäisyyksille. Normikiväärit oli karbiineja, mutta kiväärikaukoputkella niiden tehokas amet luulisi riittävän. Itse laittaisin vaikka pari pidemmällä piipulla varustettua (pidemmälle ampuvaa) rynkkyä sinne. Kertatulikiväärit JK tasalle.

"isolla budjetilla" varustettunakin dronetorjunta tulee olemaan kallista, vaikka siihen olisi jokin uusi kevytohjus. Mielestäni tuollaisia ei tulisi sijoittaa noin alas, vaan käyttää kootusti siellä missä suurin tarve on. Myöskään joukkueen henkilöstömäärän kasvattaminen ei välttämättä ole tuollaisella järkevää, vaikka se orgaaninen it kuinka mieltä lämmittäisi.

3 vai 4 jakoinen joukkue? Jenkeistä löytyy runsaasti materiaalia liittyen ryhmän/joukkueen kokoonpanon kehittämisestä ja ilmeisesti lopputulema on vuosikymmenien saatossa siellä ollut ettei sillä ole oikeasti sellaista merkitystä, kuin nopealla pohdinnalla voisi kuvitella. Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa ja toki tehtävät tai toimintaympäristö vaikuttaa minkälainen kokoonpano toimii parhaiten.

Missä ajoneuvot tai ainakin kuljettajat? Joukkuetasalla (komppania tasan viestiverkko) käytetään myös manpack radioita sekä johtamispäätteitä, joten viestimies olisi varmaan hyvä vähentämään JJ taakkaa.


Parasta tuossa oli JK:n KK-ryhmä. Suora-ammuntakyky on mielestäni isoimpia ongelmia ja siksi KK-ryhmä on tärkeä. Tämä mahdollistaa vaikuttamisen aina km asti ja 12,7 mm kevyesti panssaroituihin maaleihin. Nykyiseen verrattuna ITKK käyttöä pitäisi todella vahvistaa ja takoa ajatusta että niitä käytetään toiminnan tukena oli ne sitten kannettuna tai ajoneuvoon asennettuna. Jokaisesta tavallisesta JÄÄKJ löytyy ilmeisesti vähintään yksi ITKK, osasta enemmän nykytilassa. Näihin tietysti pitää se optiikka saada myös, sekä lämpötähtäin. KK-ryhmä myös vähentää JÄÄKJ ryhmien käyttöä tulitukeen esim hyökkäyksessä.


Mielestäni "taisteleviä" joukkueita (komppanioita) tulee olla joka tapauksessa muutamaa eri tyyppistä. Vähintään foorumilaisia eniten kiinnostava kohteensuojausjoukkue, raskaammilla ajoneuvoilla varustettu JÄÄKJ (useampi) sekä kevyt JÄÄKJ. Näille mahdollisemman vähän eroavaisuuksia ja kokoonpanot yksinkertaisiksi ainakin joukkue tasalla, jotta toiminta yksinkertaista ja jouhevaa.
 
Viimeksi muokattu:
Yritin kommentoida tässä töiden lomassa, mutta työt haittaavat harrastuksia! :) Rinnalla @peelo ehti jo kommentoida ja tässä tulee osittain samoja kommentteja...

Oikein mielenkiintoinen avaus! Kyseessä olisi ilmeisesti nykyisten alueellisten joukkojen joukkue? Jatkossa siis osa uusia paikallisempia joukkoja. Ilmeisesti kysessä ei ole hajautettuun taisteluun keskittyvä joukkue?

Postauksessa et ottanut kantaa joukkueen ajoneuvoihin ja niiden miehitykseen muuta kuin kommentoimalla, että ajoneuvoja tarvitaan 1-2 lisää. Jos kyseessä on lähitulevaisuuden joukko, lähtisin siitä, että joukko liikkuu tarkoitukseen sopivalla pv:n ajoneuvolla, ei enää Valtralla. Eteläisemmässä joukossa ajoneuvot voisivat olla Paseja tai uusia Patria 6*6:a. Pohjoisempana ajoneuvot olisivat joko uusia kehittelyn alla olevia arktisia ajoneuvoja tai Bankkuja. Ajoneuvo on joka tapauksessa tärkeä osa joukkueen taistelua, se mahdollistaa liikkuvan taistelun ja ajoneuvossa olevat sensorit/aseistus ovat todennäköisesti joukkueen tärkeimmät. Lähtökohta voisi olla, että joukkueen taistelevalla osalla on ryhmäkohtaiset ajoneuvot, joissa on sopiva sensori&ase. Torniasenteinen 30 mm konetykki olisi tietysti tehokkaimmasta päästä, mutta samalla myös kustannukset räjähtäisivät! Ehkä voisi lähteä siitä, että tällä esimerkijoukkueella olisi ajoneuvoina 4 kpl Patria 6*6 -ajoneuvoja ja ajoneuvoissa olisi kevyt RWS-torni. Laittaisin kahteen ajoneuvoon 12,7 mm ITKK:n ja kahteen 40 mm KRKK:n. RWS tarjoaisi varsin hyvät sensorit tähystykseen ja listaamillani aseilla saisi myös asevaikutusta aikaiseksi. Ajoneuvo vaatii miehistöksi ajajan, johtajan ja ampujan. Lisäksi joukkueelle olisi hyvä varata (kevyt) maastokuorma-auto ja sille kuljettaja. Joukkueella alkaa olla jo nykyisinkin niin paljon erilaista rompetta, että varsinaiset taisteluajoneuvot ovat liian lastattuja tehokkaaseen toimintaan. Tällä kuorma-autolla kuskattaisiin teltat, miinat, muonat, varapolttoaineet, reput, yms. mitä ei välittömästi tarvita taistelussa.

Joukkueen johtamista varten jokaisella partionjohtajalla, ryhmänjohtajilla ja luonnollisesti joukkueenjohtajalla tulisi olla (partio)radio. Myös ajoneuvoissa tulee olla radiot. Lisäksi joukkueenjohtajalla ja tulenjohtajalla tulee olla yhteysvälineet komppaniaan. Minäkin laittaisin radion erillisen viestimiehen kantoon.

Joukkueen johto-osiksi kokoaisin seuraavan pumpun: JJOHT, JVARAJOHT, VM, 2 * TSTLTI, LÄÄKM, maastokuorma-auton kuljettaja (tämä voisi toimia @KIM mainitsemana huollon yleismiehenä). Taisteluläheteillä olisi ajoneuvoina kevyt enduropiikki (125 cm3) tai jopa maastomopo.

Minäkin laittaisin joukkueeseen mukaan tiedustelupartion, mutta kahdella 6*6 mönkijällä. Kokoonpano voisi olla: PTIOJOHT, KKM, TKAMP. Tiedusteluporukkaan voisi tarvittaesaa liittyä mukaan TJAU. Varustuksena mm. 2* RK (toinen optiikalla), 1 * KK (PKM), maalinpaikannuslaite ja kertasinkoja. Tämän porukan tiedustelu olisi varsin suoraviivaista taistelutiedustelua, esimerkiksi hyökkäyksessä tämä porukka voisi pyrkiä soluttautumaan suoraan tavoitteeseen ja puolustuksessa / viivytyksessä partio voisi toimia "herätyskellona" ja tehdä tuliylläköitä etumaastossa.

Lennokkitiedustelun keskittäisin komppaniaan (esimerkiksi lennokkiryhmä, jossa 3-4 partiota). Komppania voisi tarvittaessa tukea joukkuetta lennokkitiedustelulla. Lennokkitorjunnan keskittäisin myös komppania- (tai jopa pataljoona-)tasolle ja käyttö painopisteisesti siellä, missä tarvitaan.

Kivääriryhmien osalta lähtisin liikkeelle kolmijakoisesta mallista. Neljäs kivääriryhmä olisi ihan kiva olla mukana, mutta joukkueen koko paisuu sen myötä aika hurjaksi! Kivääriryhmän kokoonpano voisi olla:
  • ajoneuvonkuljettaja, ajoneuvonjohtaja (ryhmän varajohtaja), ajoneuvon ampuja
  • 1. PARTIO: ryhmänjohtaja, taistelupelastaja, "pioneeri" (eli mm. viuhkapanoksia ja hyppypanoksia käsittelevä taistelija), 3 * RK, viuhka- ja hyppypanoksia
  • 2. PARTIO: PTIOJOHT, KKM, PSTM, 2 * RK, 1 * KK (lähitulevaisuuden ajan PKM), kevyitä kertasinkoja
  • 3. PARTIO: PTIOJOHT, KKM, TAMP, 2 * RK (toisessa optiikka), 1 * KK (lähitulevaisuuden ajan PKM)
  • Ryhmän kokoonpano olisi näillä luvuilla jo varsin suuri 12 taistelijaa, mutta ajoneuvo olisi organisoitu selvästi osaksi ryhmän taistelua
Neljäs ryhmä voisi olla tukiryhmä, jonka kokoonpano voisi olla:
  • ajoneuvonkuljettaja, ajoneuvonjohtaja (ryhmän varajohtaja), ajoneuvon ampuja
  • Tulenjohtopartio: TJ, TJAU, TJM, TJM, 4 * RK, maalinpaikannuslaite, radio(t)
  • PST-partio: PTIOJOHT, PSTM, PSTM, 3 * RK, raskaita kertasinkoja tai NLAW-ohjuksia
  • Kiväärikranaattipartio: PTIOJOHT, KIVKRM, KIVKRM, 3 * Milkor M32A1 kranaattikivääri, itsepuolustukseen soveltuva sivuase (mahdollisesti pistooli)
Operatiivissa joukoissa ajoneuvo vaihtuisi AMV:ksi 30 mm tykkitornilla.

Tässä kuvaamani joukkue olisi tehokas, mutta budjetin saisi kyllä räjäytettyä!
 
Yritin kommentoida tässä töiden lomassa, mutta työt haittaavat harrastuksia! :) Rinnalla @peelo ehti jo kommentoida ja tässä tulee osittain samoja kommentteja...

Oikein mielenkiintoinen avaus! Kyseessä olisi ilmeisesti nykyisten alueellisten joukkojen joukkue? Jatkossa siis osa uusia paikallisempia joukkoja. Ilmeisesti kysessä ei ole hajautettuun taisteluun keskittyvä joukkue?

Postauksessa et ottanut kantaa joukkueen ajoneuvoihin ja niiden miehitykseen muuta kuin kommentoimalla, että ajoneuvoja tarvitaan 1-2 lisää. Jos kyseessä on lähitulevaisuuden joukko, lähtisin siitä, että joukko liikkuu tarkoitukseen sopivalla pv:n ajoneuvolla, ei enää Valtralla. Eteläisemmässä joukossa ajoneuvot voisivat olla Paseja tai uusia Patria 6*6:a. Pohjoisempana ajoneuvot olisivat joko uusia kehittelyn alla olevia arktisia ajoneuvoja tai Bankkuja. Ajoneuvo on joka tapauksessa tärkeä osa joukkueen taistelua, se mahdollistaa liikkuvan taistelun ja ajoneuvossa olevat sensorit/aseistus ovat todennäköisesti joukkueen tärkeimmät. Lähtökohta voisi olla, että joukkueen taistelevalla osalla on ryhmäkohtaiset ajoneuvot, joissa on sopiva sensori&ase. Torniasenteinen 30 mm konetykki olisi tietysti tehokkaimmasta päästä, mutta samalla myös kustannukset räjähtäisivät! Ehkä voisi lähteä siitä, että tällä esimerkijoukkueella olisi ajoneuvoina 4 kpl Patria 6*6 -ajoneuvoja ja ajoneuvoissa olisi kevyt RWS-torni. Laittaisin kahteen ajoneuvoon 12,7 mm ITKK:n ja kahteen 40 mm KRKK:n. RWS tarjoaisi varsin hyvät sensorit tähystykseen ja listaamillani aseilla saisi myös asevaikutusta aikaiseksi. Ajoneuvo vaatii miehistöksi ajajan, johtajan ja ampujan. Lisäksi joukkueelle olisi hyvä varata (kevyt) maastokuorma-auto ja sille kuljettaja. Joukkueella alkaa olla jo nykyisinkin niin paljon erilaista rompetta, että varsinaiset taisteluajoneuvot ovat liian lastattuja tehokkaaseen toimintaan. Tällä kuorma-autolla kuskattaisiin teltat, miinat, muonat, varapolttoaineet, reput, yms. mitä ei välittömästi tarvita taistelussa.

Joukkueen johtamista varten jokaisella partionjohtajalla, ryhmänjohtajilla ja luonnollisesti joukkueenjohtajalla tulisi olla (partio)radio. Myös ajoneuvoissa tulee olla radiot. Lisäksi joukkueenjohtajalla ja tulenjohtajalla tulee olla yhteysvälineet komppaniaan. Minäkin laittaisin radion erillisen viestimiehen kantoon.

Joukkueen johto-osiksi kokoaisin seuraavan pumpun: JJOHT, JVARAJOHT, VM, 2 * TSTLTI, LÄÄKM, maastokuorma-auton kuljettaja (tämä voisi toimia @KIM mainitsemana huollon yleismiehenä). Taisteluläheteillä olisi ajoneuvoina kevyt enduropiikki (125 cm3) tai jopa maastomopo.

Minäkin laittaisin joukkueeseen mukaan tiedustelupartion, mutta kahdella 6*6 mönkijällä. Kokoonpano voisi olla: PTIOJOHT, KKM, TKAMP. Tiedusteluporukkaan voisi tarvittaesaa liittyä mukaan TJAU. Varustuksena mm. 2* RK (toinen optiikalla), 1 * KK (PKM), maalinpaikannuslaite ja kertasinkoja. Tämän porukan tiedustelu olisi varsin suoraviivaista taistelutiedustelua, esimerkiksi hyökkäyksessä tämä porukka voisi pyrkiä soluttautumaan suoraan tavoitteeseen ja puolustuksessa / viivytyksessä partio voisi toimia "herätyskellona" ja tehdä tuliylläköitä etumaastossa.

Lennokkitiedustelun keskittäisin komppaniaan (esimerkiksi lennokkiryhmä, jossa 3-4 partiota). Komppania voisi tarvittaessa tukea joukkuetta lennokkitiedustelulla. Lennokkitorjunnan keskittäisin myös komppania- (tai jopa pataljoona-)tasolle ja käyttö painopisteisesti siellä, missä tarvitaan.

Kivääriryhmien osalta lähtisin liikkeelle kolmijakoisesta mallista. Neljäs kivääriryhmä olisi ihan kiva olla mukana, mutta joukkueen koko paisuu sen myötä aika hurjaksi! Kivääriryhmän kokoonpano voisi olla:
  • ajoneuvonkuljettaja, ajoneuvonjohtaja (ryhmän varajohtaja), ajoneuvon ampuja
  • 1. PARTIO: ryhmänjohtaja, taistelupelastaja, "pioneeri" (eli mm. viuhkapanoksia ja hyppypanoksia käsittelevä taistelija), 3 * RK, viuhka- ja hyppypanoksia
  • 2. PARTIO: PTIOJOHT, KKM, PSTM, 2 * RK, 1 * KK (lähitulevaisuuden ajan PKM), kevyitä kertasinkoja
  • 3. PARTIO: PTIOJOHT, KKM, TAMP, 2 * RK (toisessa optiikka), 1 * KK (lähitulevaisuuden ajan PKM)
  • Ryhmän kokoonpano olisi näillä luvuilla jo varsin suuri 12 taistelijaa, mutta ajoneuvo olisi organisoitu selvästi osaksi ryhmän taistelua
Neljäs ryhmä voisi olla tukiryhmä, jonka kokoonpano voisi olla:
  • ajoneuvonkuljettaja, ajoneuvonjohtaja (ryhmän varajohtaja), ajoneuvon ampuja
  • Tulenjohtopartio: TJ, TJAU, TJM, TJM, 4 * RK, maalinpaikannuslaite, radio(t)
  • PST-partio: PTIOJOHT, PSTM, PSTM, 3 * RK, raskaita kertasinkoja tai NLAW-ohjuksia
  • Kiväärikranaattipartio: PTIOJOHT, KIVKRM, KIVKRM, 3 * Milkor M32A1 kranaattikivääri, itsepuolustukseen soveltuva sivuase (mahdollisesti pistooli)
Operatiivissa joukoissa ajoneuvo vaihtuisi AMV:ksi 30 mm tykkitornilla.

Tässä kuvaamani joukkue olisi tehokas, mutta budjetin saisi kyllä räjäytettyä!
Näyttää hyvältä tähän mennessä, mistään en mitään ymmärrä, mutta tuo 2 tst lähettiä kuulostaa hyvältä. Ajokalustosta voisi sanoa, ettei katuendurotyyppisen ajokin elinkaari tst toiminnassa ole kyllä kahta viikkoa pidempi, kilpaenduro taas tarvii ajomiehen puikkoihin, jotta se yleensä liikkuu. Jos käytetään jotain kisavehjettä, niin toinen lähetti voi ruuvata mopoa silloin kun toinen on liikkeellä, kisaenduron liikkuminen tarvii kaksinkertaisen ajan huoltoa verrattuna ajoaikaan, tämä täytyy ottaa huomioon. Ajomiehiä tietysti löytyy, jollei niitä ole laitettu ryynärijääkäreiksi. Optimivehjes mielestäni olisi 250kuutioinen nelitahtienska, kilvanajovehjeskin kävisi, paino on piikkisen luokkaa joten senkin jaksaa suosta repiä, isommat pelit on liian raskaita.
 
Esitellyt dream teamit ovat olleet todellisuutta useimmissa läntisissä armeijoissa jo 30 vuotta. :) Ja ihan yhtä karheasti kokoonpantuja löytyy myös Venäjältä, Puolasta, Serbiasta, Turkista, Kiinasta, Japanista, Australiasta, Intiasta.....lista on loputon. Jalkaväen jakomateriaalin nykyaikaisuus ei pitäisi olla enää Unelma meilläkään.

Minun Unelmieni jv-joukkue:

otettu koulutukseen 50 heppua - koulutus 12-18 kk, nousujohteisesti ja tasaisen tappavalla tahdilla kiristäen, kouluttamisen huomio siinä, että jokainen on joutunut tekemään myös ns. kaikkea. Ja kun ollaan koulutuksen päädyssä, on kasassa 50:stä se noin 30 sotilasta. 20 on tippunut pois matkalla ja sijoitettu johonkin muualle. Jakomateriaali: peruslänkkärikamat, talvisodankäynnin varusteet laatu pohjoismainen tai venäläinen, molemmat ovat hyviä. Ajoneuvot tehtävänmukaiset.

Kun unelmista puhutaan satsaisin nykyistä enemmän kouluttamiseen, valmentamiseen ja motivointiin. Ja hyväksyisin sulin käsin sen, että noin 40 prosenttia tippuu matkalle koulutusvaiheessa.

Mutta unelmistahan tässä olikin kyse. :cool:
 
En yleensä lähde näihin, mutta tämä jäi kutkuttamaan mieltä sen verran, että on pakko osallistua.
Aivan ensimmäisenä lähtökohtana on pakko ottaa se, että joukkuetasosta alaspäin lähtien johdettavien perusosien määrä on pakko pitää korkeintaan kolmessa, muuten johtajalla on liian monta lankaa näpeissään, että johtaminen olisi tehokasta. Komppaniatasosta en tiedä, koska en osaa sanoa kokemuksesta.

Eli siis, puolustavan taisteluosaston kevyen jalkaväen kokoonpanosta lähdetään:

Jääkärijoukkue
  • Johtaja (resups): 5,56 RK (PPT) + komppaniaradio + joukkueradio + kiikari 8x
  • Varajohtaja (resups): 5,56 RK (PPT) + komppaniaradio + joukkueradio + kiikari 8x
  • Viestimies: 5,56 RK (PPT) + pataljoonaradio + päätelaite
  • Lääkintämies: 5,56 RK (PPT) + joukkueen lääkintäreppu
  • Jääkäriryhmä, 3 kpl
    • Kärkipartio
      • Ryhmän varajohtaja (au): 5,56 RK (KKP 1x/4x) + KES 12 + joukkueradio
      • Sinkomies: 5,56 RK (PPT) + KES 12
      • Sinkomies: 5,56 RK (PPT) + KES 12
    • Johtopartio
      • Ryhmänjohtaja (au): 5,56 RK (KKP 1x/4x) + joukkueradio + kiikari 8x
      • Tukiampuja: 7,62 DMR (KKP 1-8x)
      • Taistelupelastaja: 5,56 RK (PPT) + KES 12 + TST-pelastajan laukku
    • Tukipartio
      • Partionjohtaja (au/korp): 5,56 RK (KKP 1x/4x) + KES 12
      • KK-mies: 7,62 KK (KKP 1x/4x)
      • KK-mies: 7,62 KK (KKP 1x/4x)
  • Tulenjohtoryhmä
    • 1. partio
      • Tulenjohtaja (resups): 5,56 RK (PPT) + komppaniaradio + maalinpaikannuslaite + käsisuuntakehä + kiikari 8x
      • Viesti-AU: 5,56 RK (PPT) + pataljoonaradio + päätelaite
      • Etäisyysmittaaja: 5,56 RK (PPT) + stereoetäisyysmittari
    • 2. partio
      • Tulenjohto-AU: 5,56 RK (PPT) + komppaniaradio + maalinpaikannuslaite + käsisuuntakehä + kiikari 8x
      • Tulenjohtomies: 5,56 RK (PPT) + laseretäisyysmittari + mittavaijeri
Reservin upseerit johtajana ja varajohtajana tuo taktiikkaan monipuolisuutta ja kaksi asiaan kunnolla koulutettua pohtijaa näkemyksineen, jos johtaja niin haluaa, ilman että tarvitsee kysyä ryhmiltä mielipiteitä. Itse oman koulutushaarani tehtävässä olen joukkueessa, jossa olisi kaksi saman linjan käynyttä reservin upseeria johtajana ja varajohtajana, jota pidän hyvänä ratkaisuna siihen, ja pitäisin sitä hyvänä ratkaisuna myös jääkäreille, joilla näin ei nyt välttämättä ole. Tulenjohtaja toki tuo oman lisänsä, mutta tulenjohtaja on aina tulenjohtaja ja katsoo asioita siitä näkökulmasta.

Jääkäriryhmä koostuisi pitkälti samasta rungosta kuin nytkin, mutta raskaat PST-aseet jättäisin pois joukkuetasolta, PST-ratkaisusta lisää myöhemmin. Ideana olisi mahdollisimman liikkuva, mutta tulivoimainen jääkäriryhmä, joka sopisi mahdollisimman hyvin nykyiseen taistelutapaan.

Ryhmäradioita en ottaisi käyttöön, koska muuten kaikki menee liian paljon radiossa sekoiluun. Joukkueradiota ei olisi tukipartion johtajalla, koska tukipartiota ei ole tarkoitettu käytettäväksi huutoetäisyyttä kauempaa joko kärki- tai johtopartiosta. Bittiumin softaradiot hoitaisivat sekä komppania- että joukkueradion tehtävän (eikähän meillä nytkään ole erillisiä joukkueradioita) - ja koska kyseessä olisi Dream Team, ottaisin sen vapauden, että PV:n Bittiumeja varten olisi Elbitiltä ostettu yhteensopivuuden mahdollistavat aaltomuodot ja salaukset, jotta radiot kävisivät yhteen nykyisten Tadiranin (Elbitin) radioiden kanssa.

Tulenjohtoryhmässä suurin ero nykyiseen olisi viestimiehen korvaaminen viesti-AU:lla (joka parantaisi oleellisesti myös joukkueiden viestivälineiden käyttöä, kun joka joukkueessa olisi viesti-AU, joka osaisi asiat kunnolla), lisäksi siinä olisi nykyisestä poiketen kaksi maalinpaikannuslaitetta, sekä TJA:lla että TJAU:lla, jotta jako tarvittaessa kahteen partioon onnistuisi nykyaikaisilla laitteilla. Lähtökohtaisesti pataljoonaradio ja päätelaite olisi viesti-AU:lla, mutta TJA ottaisi ne itselleen tarvittaessa (jolloin TJA:n MPL päätyisi siksi aikaa joko viestimiehelle tai jommalle kummalle tulenjohtomiehelle). Stereoetäisyysmittari, vanha erään valtakunnan aikainen optinen laite, olisi käytössä ihan sen takia, että hyvä mittaaja mittaa sillä noin 800-1000 metriin asti tarkemmin kuin LEM:llä, ja se on täysin passiivinen laite, eli kohde ei saa mitään varoitusta siitä, että sitä mitataan. Valitettavasti näitä ollaan nykyään poistamassa käytöstä, etäisyysmittaaja oli hyvä 6 kk tehtävä siihen stereonäkökykynsä puolesta päteville, ja meillä se oli varma 6 kk nakki, jos pärjäsi hyvin stereonäkötestissä ja halusi tehtävään (ja näin siihen myös saatiin päteviä).

Komppaniatasolla olisi KRH-joukkue nykyiseen tapaan, huolto- ja komento-osiin en ota kantaa (nykyiseen tapaan?). 3-4 jääkärijoukkuetta, lisäksi tukijoukkue, jossa tiedustelutarkka-ampujaryhmä (päätehtävänä tiedustella), tarkka-ampujaryhmä (päätehtävänä vaikuttaa) ja lennokkitiedusteluryhmä, sekä panssarintorjuntapuolijoukkue.

PST-ratkaisu perustuisi siis siihen, että komppaniassa olisi PST-puolijoukkue, jota johtaisi resups, mutta jonka NLAW-ryhmät olisi pääsääntöisesti tarkoitus alistaa jääkärijoukkueille, jolloin kyseinen PST-ups johtaisi vain ohjuspartioita. Puolijoukkue siksi, että koko olisi johtaja mukaanlukien vain 20 miestä - tarvittaessa kokoonpanoa voisi käyttää myös yhdessä.

Panssarintorjuntapuolijoukkue
  • Johtaja (resups): 5,56 RK (PPT) + komppaniaradio + joukkueradio + kiikari 8x
  • Lääkintämies: 5,56 RK (PPT) + joukkueen lääkintäreppu
  • Ohjuspartio (2 kpl)
    • Partionjohtaja (au): 5,56 RK (KKP 1x/4x) + Spike SR + joukkueradio
    • Ohjusmies/TST-pelastaja: 5,56 RK (PPT) + Spike SR + TST-pelastajan laukku
    • Ohjusmies: 5,56 RK (PPT) + Spike SR
  • NLAW-ryhmä (2 kpl)
    • 1. partio
      • Ryhmänjohtaja (au): 5,56 RK (KKP 1x/4x) + NLAW + joukkueradio + kiikari 8x
      • NLAW-mies: 5,56 RK (PPT) + NLAW + KES 12
      • NLAW-mies: 5,56 RK (PPT) + NLAW + KES 12
    • 2. partio
      • Ryhmän varajohtaja (au): 5,56 RK (KKP 1x/4x) + NLAW + KES 12 + joukkueradio
      • NLAW-mies: 5,56 RK (PPT) + NLAW + KES 12
      • NLAW-mies/TST-pelastaja: 5,56 RK (PPT) + NLAW + TST-pelastajan laukku

Aseista: jokin mäntätoiminen 5,56x45 rynnäkkökivääri, johon optiikka kiinnittyy järkevästi. Itse tiirailisin esim. korealaista S&T:n K2C1:tä 307 mm piipulla (paino tyhjänä 3,3 kg), tai SIG SG 553 AL US:ta 348 mm piipulla ja SIG:n MLOK-etukädensijalla (paino tyhjänä 3,2 kg) (nyt muuten myös @Vääpeli mainitsemaan ladatessa kättä ylärungon Picatinnyyn tai optisen tähtäimen jalkaan raastavaan viritintappiin on SIG vihdoin kehittänyt korjauksen, nimittäin lievästi alaspäin taivutetun viritintapin latausliikkeen tekemiseksi kätevästi aseen alapuolelta). Konekivääriksi 7,62x51 IWI Negev NG7.

Aseiden optiikkana olisi PPT:nä joko Aimpoint T2 (PPT 2015) tai Eotech (E)XPS-3-0 (esim. USSOCOM osti näitä taas pari vuotta sitten peruspunapisteikseen pitkien testien jälkeen, korvaamaan aiempia Eotechejään). Pääasiallinen kiväärikaukoputki olisi Elcanin Specter Dual Role 1x/4x variaabeli, joka on erittäin varmatoiminen kahden valittavan suurennoksen tähtäin - ja suurennoksen valinta olisi KISS-säännön mukaista, eikä tarvitsisi arvuutella, että mitäköhän suurennosta nyt käyttää, kuten portaattomasti säätyvissä variaabeleissa; paino on käytännössä sama kuin KKP 14:ssä eli Hensoldt ZO 4x30i:ssä. Tukiampujilla sitten Nightforcen ATACR 1-8x24, joka vastikään valittiin USA:ssa myös käyttöön.

Valonvahvistimet jokaiselle kypäräkiinnitteisinä, kypäränä jokin Ops-Coren high/medium cutin tyyppinen; osa valonvahvistimista olisi esim. AN/PSQ-20 -tyyppisiä valonvahvistin-lämpötähystinhybridejä. Peltorin Comtacit jokaiselle.

Tämä olisi siis hyvinkin maltillinen muutos nykyiseen, lähinnä paremmin varustettuna, ja tiedustelu- ja PST-osien muutoksilla.
 
Viimeksi muokattu:
En yleensä lähde näihin, mutta tämä jäi kutkuttamaan mieltä sen verran, että on pakko osallistua.
Aivan ensimmäisenä lähtökohtana on pakko ottaa se, että joukkuetasosta alaspäin lähtien johdettavien perusosien määrä on pakko pitää korkeintaan kolmessa, muuten johtajalla on liian monta lankaa näpeissään, että johtaminen olisi tehokasta. Komppaniatasosta en tiedä, koska en osaa sanoa kokemuksesta.

Eli siis, puolustavan taisteluosaston kevyen jalkaväen kokoonpanosta lähdetään:

Jääkärijoukkue
  • Johtaja (resups): 5,56 RK (PPT) + komppaniaradio + joukkueradio + kiikari 8x
  • Varajohtaja (resups): 5,56 RK (PPT) + komppaniaradio + joukkueradio + kiikari 8x
  • Viestimies: 5,56 RK (PPT) + pataljoonaradio + päätelaite
  • Lääkintämies: 5,56 RK (PPT) + joukkueen lääkintäreppu
  • Jääkäriryhmä, 3 kpl
    • Kärkipartio
      • Ryhmän varajohtaja (au): 5,56 RK (KKP 1x/4x) + KES 12 + joukkueradio
      • Sinkomies: 5,56 RK (PPT) + KES 12
      • Sinkomies: 5,56 RK (PPT) + KES 12
    • Johtopartio
      • Ryhmänjohtaja (au): 5,56 RK (KKP 1x/4x) + joukkueradio + kiikari 8x
      • Tukiampuja: 7,62 DMR (KKP 1-8x)
      • Taistelupelastaja: 5,56 RK (PPT) + KES 12 + TST-pelastajan laukku
    • Tukipartio
      • Partionjohtaja (au/korp): 5,56 RK (KKP 1x/4x) + KES 12
      • KK-mies: 7,62 KK (KKP 1x/4x)
      • KK-mies: 7,62 KK (KKP 1x/4x)
  • Tulenjohtoryhmä
    • 1. partio
      • Tulenjohtaja (resups): 5,56 RK (PPT) + komppaniaradio + maalinpaikannuslaite + käsisuuntakehä + kiikari 8x
      • Viesti-AU: 5,56 RK (PPT) + pataljoonaradio + päätelaite
      • Etäisyysmittaaja: 5,56 RK (PPT) + stereoetäisyysmittari
    • 2. partio
      • Tulenjohto-AU: 5,56 RK (PPT) + komppaniaradio + maalinpaikannuslaite + käsisuuntakehä + kiikari 8x
      • Tulenjohtomies: 5,56 RK (PPT) + laseretäisyysmittari + mittavaijeri
Reservin upseerit johtajana ja varajohtajana tuo taktiikkaan monipuolisuutta ja kaksi asiaan kunnolla koulutettua pohtijaa näkemyksineen, jos johtaja niin haluaa, ilman että tarvitsee kysyä ryhmiltä mielipiteitä. Itse oman koulutushaarani tehtävässä olen joukkueessa, jossa olisi kaksi saman linjan käynyttä reservin upseeria johtajana ja varajohtajana, jota pidän hyvänä ratkaisuna siihen, ja pitäisin sitä hyvänä ratkaisuna myös jääkäreille, joilla näin ei nyt välttämättä ole. Tulenjohtaja toki tuo oman lisänsä, mutta tulenjohtaja on aina tulenjohtaja ja katsoo asioita siitä näkökulmasta.

Jääkäriryhmä koostuisi pitkälti samasta rungosta kuin nytkin, mutta raskaat PST-aseet jättäisin pois joukkuetasolta, PST-ratkaisusta lisää myöhemmin. Ideana olisi mahdollisimman liikkuva, mutta tulivoimainen jääkäriryhmä, joka sopisi mahdollisimman hyvin nykyiseen taistelutapaan.

Ryhmäradioita en ottaisi käyttöön, koska muuten kaikki menee liian paljon radiossa sekoiluun. Joukkueradiota ei olisi tukipartion johtajalla, koska tukipartiota ei ole tarkoitettu käytettäväksi huutoetäisyyttä kauempaa joko kärki- tai johtopartiosta. Bittiumin softaradiot hoitaisivat sekä komppania- että joukkueradion tehtävän (eikähän meillä nytkään ole erillisiä joukkueradioita) - ja koska kyseessä olisi Dream Team, ottaisin sen vapauden, että PV:n Bittiumeja varten olisi Elbitiltä ostettu yhteensopivuuden mahdollistavat aaltomuodot ja salaukset, jotta radiot kävisivät yhteen nykyisten Tadiranin (Elbitin) radioiden kanssa.

Tulenjohtoryhmässä suurin ero nykyiseen olisi viestimiehen korvaaminen viesti-AU:lla (joka parantaisi oleellisesti myös joukkueiden viestivälineiden käyttöä, kun joka joukkueessa olisi viesti-AU, joka osaisi asiat kunnolla), lisäksi siinä olisi nykyisestä poiketen kaksi maalinpaikannuslaitetta, sekä TJA:lla että TJAU:lla, jotta jako tarvittaessa kahteen partioon onnistuisi nykyaikaisilla laitteilla. Lähtökohtaisesti pataljoonaradio ja päätelaite olisi viesti-AU:lla, mutta TJA ottaisi ne itselleen tarvittaessa (jolloin TJA:n MPL päätyisi siksi aikaa joko viestimiehelle tai jommalle kummalle tulenjohtomiehelle). Stereoetäisyysmittari, vanha erään valtakunnan aikainen optinen laite, olisi käytössä ihan sen takia, että hyvä mittaaja mittaa sillä noin 800-1000 metriin asti tarkemmin kuin LEM:llä, ja se on täysin passiivinen laite, eli kohde ei saa mitään varoitusta siitä, että sitä mitataan. Valitettavasti näitä ollaan nykyään poistamassa käytöstä, etäisyysmittaaja oli hyvä 6 kk tehtävä siihen stereonäkökykynsä puolesta päteville, ja meillä se oli varma 6 kk nakki, jos pärjäsi hyvin stereonäkötestissä ja halusi tehtävään (ja näin siihen myös saatiin päteviä).

Komppaniatasolla olisi KRH-joukkue nykyiseen tapaan, huolto- ja komento-osiin en ota kantaa (nykyiseen tapaan?). 3-4 jääkärijoukkuetta, lisäksi tukijoukkue, jossa tiedustelutarkka-ampujaryhmä (päätehtävänä tiedustella), tarkka-ampujaryhmä (päätehtävänä vaikuttaa) ja lennokkitiedusteluryhmä, sekä panssarintorjuntapuolijoukkue.

PST-ratkaisu perustuisi siis siihen, että komppaniassa olisi PST-puolijoukkue, jota johtaisi resups, mutta jonka NLAW-ryhmät olisi pääsääntöisesti tarkoitus alistaa jääkärijoukkueille, jolloin kyseinen PST-ups johtaisi vain ohjuspartioita. Puolijoukkue siksi, että koko olisi johtaja mukaanlukien vain 20 miestä - tarvittaessa kokoonpanoa voisi käyttää myös yhdessä.

Panssarintorjuntapuolijoukkue
  • Johtaja (resups): 5,56 RK (PPT) + komppaniaradio + joukkueradio + kiikari 8x
  • Lääkintämies: 5,56 RK (PPT) + joukkueen lääkintäreppu
  • Ohjuspartio (2 kpl)
    • Partionjohtaja (au): 5,56 RK (KKP 1x/4x) + Spike SR + joukkueradio
    • Ohjusmies/TST-pelastaja: 5,56 RK (PPT) + Spike SR + TST-pelastajan laukku
    • Ohjusmies: 5,56 RK (PPT) + Spike SR
  • NLAW-ryhmä (2 kpl)
    • 1. partio
      • Ryhmänjohtaja (au): 5,56 RK (KKP 1x/4x) + NLAW + joukkueradio + kiikari 8x
      • NLAW-mies: 5,56 RK (PPT) + NLAW + KES 12
      • NLAW-mies: 5,56 RK (PPT) + NLAW + KES 12
    • 2. partio
      • Ryhmän varajohtaja (au): 5,56 RK (KKP 1x/4x) + NLAW + KES 12 + joukkueradio
      • NLAW-mies: 5,56 RK (PPT) + NLAW + KES 12
      • NLAW-mies/TST-pelastaja: 5,56 RK (PPT) + NLAW + TST-pelastajan laukku

Aseista: jokin mäntätoiminen 5,56x45 rynnäkkökivääri, johon optiikka kiinnittyy järkevästi. Itse tiirailisin esim. korealaista S&T:n K2C1:tä 307 mm piipulla (paino tyhjänä 3,3 kg), tai SIG SG 553 AL US:ta 348 mm piipulla ja SIG:n MLOK-etukädensijalla (paino tyhjänä 3,2 kg) (nyt muuten myös @Vääpeli mainitsemaan ladatessa kättä ylärungon Picatinnyyn tai optisen tähtäimen jalkaan raastavaan viritintappiin on SIG vihdoin kehittänyt korjauksen, nimittäin lievästi alaspäin taivutetun viritintapin latausliikkeen tekemiseksi kätevästi aseen alapuolelta). Konekivääriksi 7,62x51 IWI Negev NG7.

Aseiden optiikkana olisi PPT:nä joko Aimpoint T2 (PPT 2015) tai Eotech (E)XPS-3-0 (esim. USSOCOM osti näitä taas pari vuotta sitten peruspunapisteikseen pitkien testien jälkeen, korvaamaan aiempia Eotechejään). Pääasiallinen kiväärikaukoputki olisi Elcanin Specter Dual Role 1x/4x variaabeli, joka on erittäin varmatoiminen kahden valittavan suurennoksen tähtäin - ja suurennoksen valinta olisi KISS-säännön mukaista, eikä tarvitsisi arvuutella, että mitäköhän suurennosta nyt käyttää, kuten portaattomasti säätyvissä variaabeleissa; paino on käytännössä sama kuin KKP 14:ssä eli Hensoldt ZO 4x30i:ssä. Tukiampujilla sitten Nightforcen ATACR 1-8x24, joka vastikään valittiin USA:ssa myös käyttöön.

Valonvahvistimet jokaiselle kypäräkiinnitteisinä, kypäränä jokin Ops-Coren high/medium cutin tyyppinen; osa valonvahvistimista olisi esim. AN/PSQ-20 -tyyppisiä valonvahvistin-lämpötähystinhybridejä. Peltorin Comtacit jokaiselle.

Tämä olisi siis hyvinkin maltillinen muutos nykyiseen, lähinnä paremmin varustettuna, ja tiedustelu- ja PST-osien muutoksilla.
Ihan mielenkiintoinen ja toteuttamiskelpoinen malli! Millä kuvaamasi joukkue ja PST-puolijoukkue liikkuvat? Onko joukkueella käytössä tukiaseita, kuten ITKK? Entä miinat ja niiden käyttö?
 
Tässä(kään) keskustelussa ei ole olennaisinta, kuka keksii parhaimman dream teamin. Olennaista on, että saadaan ajateltua ja pohdittua asioita jotka vaikuttavat suorituskykyyn ja toimintaan. Ja havaitaan puutteita omassa ajattelussa ja pv:n toiminnassa ja pyritään keksimään niihin ratkaisuja. Jotta pystyy optimoimaan köytössä olevien resurssien käytön on mielestäni ymmärrettävä mikä olisi taistelukyvyltään tehokkain kokoonpano ja aseistus ilman resurssipulaa. Jos ei tätä ymmärrä, niin ei kykene optimoimaan käytettövissä olevia resursseja.

Luen ideanne myöhemmin ja skaalaan ajatuksiani uusiksi niiden pohjalta. Ja jatkan kirjan lukua.

Kiitos tähän astisista kommenteista ketjuun.
 
Ihan mielenkiintoinen ja toteuttamiskelpoinen malli! Millä kuvaamasi joukkue ja PST-puolijoukkue liikkuvat? Onko joukkueella käytössä tukiaseita, kuten ITKK? Entä miinat ja niiden käyttö?
En tarkoituksella ottanut huomioon ajoneuvokalustoa, koska en halunnut sitoa tätä tiettyyn kalustotyyppiin. Nykytodellisuudessamme tuollainen joukko kulkisi ottokalustolla, josta ainakin komppanian PST:n painopisteen muodostamiseen olennaiset ohjuspartiot (Spike SR) olisivat (lavallisilla) mönkijöillä (tai siis maastoskoottereilla), 1 per partio, toisessa mukana puolijoukkueenjohtaja ja toisessa lääkintämies.
Jääkärijoukkueille Sisu GTP miehistönkuljetusmoduulilla, jos ottokalustolla ei mennä, jolloin niitä tarvittaisiin neljä per jääkärijoukkue. NLAW-ryhmien kohdalla en osaa päättää, olisiko ryhmälle GTP vaiko partioille mönkijät parempi. Periaatteessa kahden kaksipartioisen NLAW-ryhmän ideana olisi se, että ne voisi joko jakaa tasan jääkärijoukkueille, mutta koska tasajako ei ole taktiikkaa, voisi niitä käyttää myös puolijoukkueenjohtajan ja ohjuspartioiden kanssa komppanian PST:n painopisteen luomiseen joko kaikkia tai osaa (ja osan tällöin alistaa tarpeen mukaan jääkärijoukkueille).

PST-ratkaisuuni päädyin sen takia, että tasaisesti jääkäriryhmiin ripotellut NLAW:t (1 per ryhmä, tai Apilakset kuten nyt) ei ole tehokasta PST:n käyttöä, raskaat PST-aseet lisäävät jääkäreiden kuormaa ja kokoonpanoja joutuisi kuitenkin sekoittamaan, jos tavoitteena olisi luoda edes jotenkin uskottava joukkuetasonkin painopiste PST:lle (olen nähnyt mm. Apilas-miesten irrottamista ryhmistään joukkueelle PST-partioiksi). Jos/kun vanha vainolainen kuitenkin käyttäisi panssareita massamaisesti Guderianin hyvin kiteyttämiä oppeja mukaillen, niin TST-vaunujen pysäyttämiseen kykenevät PST-aseet ripoteltuna ympäri organisaatiota on lähestulkoon yhtä tyhjän kanssa, se yksi ase per ryhmä riittäisi vain hätäiseen omasuojaan.

Lisäksi tämän PST:n yläpuolella olisi vielä taisteluosaston/pataljoonan PST, johon en tekisi muutoksia nykyisestä.

Toki suunnittelin kokoonpanon myös siten, että jääkärijoukkue menisi myös Pasissa, siten että joukkueella olisi neljä Pasia. Myös mekanisoituna jalkaväkenä tuo pystyisi liikkumaan, mutta siihen en ole kokoonpanoa suunnitellut (vaan nykyisen alueellisten joukkojen taistelutavalle, kuten puolustavaksi kevyeksi jalkaväeksi tuon luokittelin). Panssarijääkärijoukkueen olisin koonnut aivan erilaiseksi.

ITKK ja miinat olisivat kuten nytkin, niihin en ole pohtinut muutoksia.
 
Viimeksi muokattu:
En tarkoituksella ottanut huomioon ajoneuvokalustoa, koska en halunnut sitoa tätä tiettyyn kalustotyyppiin. Nykytodellisuudessamme tuollainen joukko kulkisi ottokalustolla, josta ainakin komppanian PST:n painopisteen muodostamiseen olennaiset ohjuspartiot (Spike SR) olisivat (lavallisilla) mönkijöillä (tai siis maastoskoottereilla), 1 per partio, toisessa mukana puolijoukkueenjohtaja ja toisessa lääkintämies.
Jääkärijoukkueille Sisu GTP miehistönkuljetusmoduulilla, jos ottokalustolla ei mennä, jolloin niitä tarvittaisiin neljä per jääkärijoukkue. NLAW-ryhmien kohdalla en osaa päättää, olisiko ryhmälle GTP vaiko partioille mönkijät parempi. Periaatteessa kahden kaksipartioisen NLAW-ryhmän ideana olisi se, että ne voisi joko jakaa tasan jääkärijoukkueille, mutta koska tasajako ei ole taktiikkaa, voisi niitä käyttää myös puolijoukkueenjohtajan ja ohjuspartioiden kanssa komppanian PST:n painopisteen luomiseen joko kaikkia tai osaa (ja osan tällöin alistaa tarpeen mukaan jääkärijoukkueille).

PST-ratkaisuuni päädyin sen takia, että tasaisesti jääkäriryhmiin ripotellut NLAW:t (1 per ryhmä, tai Apilakset kuten nyt) ei ole tehokasta PST:n käyttöä, raskaat PST-aseet lisäävät jääkäreiden kuormaa ja kokoonpanoja joutuisi kuitenkin sekoittamaan, jos tavoitteena olisi luoda edes jotenkin uskottava joukkuetasonkin painopiste PST:lle (olen nähnyt mm. Apilas-miesten irrottamista ryhmistään joukkueelle PST-partioiksi). Jos/kun vanha vainolainen kuitenkin käyttäisi panssareita massamaisesti Guderianin hyvin kiteyttämiä oppeja mukaillen, niin TST-vaunujen pysäyttämiseen kykenevät PST-aseet ripoteltuna ympäri organisaatiota on lähestulkoon yhtä tyhjän kanssa, se yksi ase per ryhmä riittäisi vain hätäiseen omasuojaan.

Lisäksi tämän PST:n yläpuolella olisi vielä taisteluosaston/pataljoonan PST, johon en tekisi muutoksia nykyisestä.

Toki suunnittelin kokoonpanon myös siten, että jääkärijoukkue menisi myös Pasissa, siten että joukkueella olisi neljä Pasia. Myös mekanisoituna jalkaväkenä tuo pystyisi liikkumaan, mutta siihen en ole kokoonpanoa suunnitellut (vaan nykyisen alueellisten joukkojen taistelutavalle, kuten puolustavaksi kevyeksi jalkaväeksi tuon luokittelin). Panssarijääkärijoukkueen olisin koonnut aivan erilaiseksi.

ITKK ja miinat olisivat kuten nytkin, niihin en ole pohtinut muutoksia.
Tuo kuvaamasi malli sopisi hyvin lähitulevaisuuden kevyen jääkärijoukkueen organisaatioksi. Minulla oli ajatuksena enemmän (pyörä)mekanisoitu joukko, jonka ajoneuvot olisivat osa joukon taisteluvoimaa. PST:n toteutus voisi toimia hyvinkin kuvaamallasi tavalla, selvää on, että nykyinen ripottelu ei ainakaan ole toimiva! Nykyinen komppanian PST-ryhmä on myös pieni ja siitä ei riitä joukkueille vahvistuksia (toisaalta se pakottaa päällikön muodostamaan PST:lle selkeän painopisteen).
 
Dronet joka tasolle - ehkä jopa partiotasolle - ovat hyvä idea, mutta laittaisin panostusta myös erilaisiin maavalvontalaitteisiin - mieluiten esim. viuhkapanoksiin yhdistettynä. Droneja torjutaan tulevaisuudessa, elson avulla voidaan paikantaa lähetysasemia ja lyhyen kantaman dronen läsnäolo kertoo jo tunkeutujalle jotain.

Valvontalaitteiden avulla voidaan vähentää myös vartiopaikkoja, niistä aiheutuvaa lämpö- ja visuaalista jälkeä sekä yksinkertaisesti vartiotehtävien joukolle aiheuttamaa kuormitusta.

Eli kaikenlaista "riistakameraa" sietäisi olla, samoin kuin seismisiä sensoreja. Näissä mieluiten tiedonsiirto parikaapelilla ja langattomasti jotta voidaan toimia kunnolla kaikissa EMCON tiloissa ja toisalta valvontalaite on käytettävissä vaikka taiteilija Tötterström katkoo parikaapelin telttanaruksi tai vaikkapa vihulaisen kranaatti katkoo kaapelin.

Joukkueella, mieluiten toki jo ryhmällä voisi olla ainakin yksi kohtalaisen hyvä servomoottorein varustettu IRST asennettavaksi sopivaan puuhun, talon katolle, tukiaseman huipulle tai mikä nyt sopiva paikka sattuisi olemaan. Tässä nyt ihan referenssiksi yksi kaupallinen malli, hinta 25000 euroa, paino 6,3kg eli hilattavissa jonnekin korkeaan soveltuvaan paikkaan.


Tähän liitettynä liikkeentunnistusofta vartiomiehen kahvinjuontiurakan helpottamiseksi. Lämpökamerat tullevat halventumaan lähitulevaisuudessa rajusti.

Taikaluoteja dronet ja valvontalaitteet eivät tietenkään ole.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: KIM
Lennokit partiotasolla tai ryhmätasolla ei ole vielä tätä päivää eikä ihan lähivuosienkaan juttu. Joukkueen vahvuutta ei voi kauheasti nostaa ja jos lennokin lennättäminen sitoo taistelijoita ei hyötyä kauheasti saada.

Eli lennokin tehokas käyttö vaatii että sen käyttöön sidotaan taistelija. Laitteita ei kannata hankkia, jos ne jää ajoneuvoon lojumaan, koska on muuta tekemistä. Kun joukko jalkautuu, pitää lennokin nousta salamana taivaalle toteuttamaan valonta/tiedustelu tehtävää aina!

Tällä hetkellä on lennokkijärjestelmiä, joita varmasti pystyy käyttämään yhden taistelijan voimin. Tämä siis tarkoittaa käytön suunnittelua, operointia, huoltoa, kaluston kuljetusta yms. Pääasiassa lennokkijärjestelmät vaativat kuitenkin tehokkaaseen käyttöön useamman henkilön ja siksi jopa joukkuetasan käyttö voi olla haasteellista.
 
Lennokit partiotasolla tai ryhmätasolla ei ole vielä tätä päivää eikä ihan lähivuosienkaan juttu. Joukkueen vahvuutta ei voi kauheasti nostaa ja jos lennokin lennättäminen sitoo taistelijoita ei hyötyä kauheasti saada.

Eli lennokin tehokas käyttö vaatii että sen käyttöön sidotaan taistelija. Laitteita ei kannata hankkia, jos ne jää ajoneuvoon lojumaan, koska on muuta tekemistä. Kun joukko jalkautuu, pitää lennokin nousta salamana taivaalle toteuttamaan valonta/tiedustelu tehtävää aina!

Tällä hetkellä on lennokkijärjestelmiä, joita varmasti pystyy käyttämään yhden taistelijan voimin. Tämä siis tarkoittaa käytön suunnittelua, operointia, huoltoa, kaluston kuljetusta yms. Pääasiassa lennokkijärjestelmät vaativat kuitenkin tehokkaaseen käyttöön useamman henkilön ja siksi jopa joukkuetasan käyttö voi olla haasteellista.

Pääsääntöisesti nykyiset dronet ja ohjausasemat lähettävät signaalia jatkuvasti skannattavaksi, kaikissa tilanteissa droonin käyttö ei varmaankaan ole fiksua tai edes EMCON-leveleillä sallittua. Sinänsä kai olisi yksinkertaista tehdä drone joka kiertää ketunlenkin lähettämättä mitään ja kuvamateriaali puretaan sitten maa-asemalla, ellei jo nykyissä droneissa tätä mahdollisuutta ole.

Epäilen että halpenevat jatkuvasti. Ei siis jos pitäisi juuri huomiseksi hankkia, mutta jo muutaman vuoden päästä tilanne on erilainen. Ryhmätasollakin on hyötyä jos päästään katsomaan "kukkulan taakse" tarvittaessa.


ARLINGTON, Va.--(BUSINESS WIRE)--FLIR Systems, Inc. (NASDAQ: FLIR) announced it has won an additional $20.6 million contract from the U.S. Army to deliver its FLIR Black Hornet® 3 Personal Reconnaissance Systems (PRS). The advanced nano-unmanned aerial vehicles (UAVs) will support platoon- and small unit-level surveillance and reconnaissance capabilities as part of the Army’s Soldier Borne Sensor (SBS) program.

 

Juuri tuota ajattelin yhden taistelijan käytettävänä lennokkijärjestelmänä! Toimintaan siis varataan yksi taistelija! Ei ole mikään uusi juttu. Kuitenkaan taistelevan ryhmän tai valttämättä joukkueenkaan henkilöstöä ei ole varaa tuhlata näytön tuijottamiseen. Rakennetulla-alueella tuosta tai UGV:stä voisi saada hyötyä riittävästi, jotta se saattaisi olla perusteltua, mutta ei välttämättä normaalissa Jääkärijoukkueessa.

Tuo asia ei ole niin yksinkertainen, että tungetaan vaan kaikki roju porukan mukaan miettimättä hyötyjä/haittoja yhtään.
 
Juuri tuota ajattelin yhden taistelijan käytettävänä lennokkijärjestelmänä! Toimintaan siis varataan yksi taistelija! Ei ole mikään uusi juttu. Kuitenkaan taistelevan ryhmän tai valttämättä joukkueenkaan henkilöstöä ei ole varaa tuhlata näytön tuijottamiseen. Rakennetulla-alueella tuosta tai UGV:stä voisi saada hyötyä riittävästi, jotta se saattaisi olla perusteltua, mutta ei välttämättä normaalissa Jääkärijoukkueessa.

Tuo asia ei ole niin yksinkertainen, että tungetaan vaan kaikki roju porukan mukaan miettimättä hyötyjä/haittoja yhtään.

Tarviiko sitä lennokkia koko ajan lennättää tai siihen yhtä taiteilijaa sitoa? Se voi olla mukana ja käytössä tarpeen vaatiessa, jos vaikkapa se etenevä ryhmä haluaa tiedon siitä mitä kukkulan takana on. Tai jos seisminen sensori sektorilla 5 hälyttää voidaan lähettää drone katsastamaan onko kyseessä hirvi vai molottava vihollispartio.

Epäilen vahvasti että teknologia tullee halpenemaan rajusti - lisäksi kun käyttö tulee kyseeseen lähinnä taistelukosketuksessa ei paljastuminen ole riski. Elson vaikutuksista huolimatta kaupallisille tuotteille tullee olemaan Suomen oloissa pitkään käyttöä.

Toki niin kauan, kun kaikille ei ole jakaa, pitää kohteita priorisoida.
 
Viimeksi muokattu:
Oletteko mietiskelleet yhtään aseiden ja niidwn ampumatarvikkeiden painoja ja taistelijoiden kuormitusta?
Tavan tallaaja jaksaa kanniskella pahemmin kuormittumatta noin 20-25% omapainostaan joka keskimäärin tarkoittaa noin 15-20kg.
Siitä vaatteisiin ja suojavarusteisiin menee noin 5kg, muihin vehkeisiin kuten heitteisiin, sinkoihin yms. jotain 5kg ja varsinaiseen asejärjestelmään ampumatarvikkeineen 5-10kg.

PKM painaa itsekseen 7kg ja sen 100 patruuna noin 4kg. Jotta konekivääriä kannattaisi kantaa mukana, pitää sille olla syötävää ainakin 400-500 patruunaa/ase eli noin 16-20kg. Mieluiten jopa 1000 patruunaa eli 40kg. Muuten käy niin että parin ekan minuutin tulituksen jälkeen ryhmässä on ukko jolla ei ole asetta.

PKM:n ja sen ampumatarvikkeiden kanssa ei voi oikeasti syöksyä tai rynnäköidä. Siksi se jää auttamattomasti jälkeen ryhmän hyökätessä. Ryhmän takaa se ei pysty ketään tukemaan.
Kiväärikaliiperisen konekiväärin paikka ei siis ole ryhmässä ainakaan hyökkäyksessä.

Kranukivääreillä (MGL) sama juttu. Ase painaa 6kg tyhjänä ja yksi murkula noin 250g. Niitä pitää olla mukana riitävästi eli jotain 30. Tekee siis 7,5kg. Kranukiväärillä ei pysty ampumaan 30m lähempänä olevia kohteita joten sillä ei voi mennä lähitaisteluun. Krenatöörin paikka ei voi olla ryhmässä ellei puhuta kranaattipistoolista tai -laukaisimesta.

Johtamisen kannalta ideaalista olisi että ryhmä koostuisi kahdesta periaatteessa identtisestä partiosta. Partion koko vähintään 4 taistelijaa. Ryhmää johtaa RJ joka ei selkeyden vuoksi kuulu kumpaankaan partioon. Lisäksi voisi olla kuljettaja tai ajoneuvomiehistö.

Näitä iskuryhmiä olisi joukkueessa kaksi ja niitä tukisi tulitukiryhmä, johon olisi keskitetty edellämainitut konekiväärit ja kranaattikiväärit ja tukiampujia.

Lisäksi joukkueessa olisi johto-osat ja tulenjohtopartio.

Komppaniaan puolestaan kuuluisi kenties kolme edellä mainittua joukkuetta ja tulitukijoukkue jossa kvkrhryhmä (2xkvkrh), krkkryhmä (2xkrkk) ja itkkryhmä (2xitkk).
Lisäksi olisi komentojoukkue jossa tiedusteluryhmä (lennokit, prätkät), pstryhmä, ta-ryhmä sekä viestiryhmä.
Luonnollisesti myös huoltojoukkue.

Semmoisella minä lähtisin sotimaan.
 
Oletteko mietiskelleet yhtään aseiden ja niidwn ampumatarvikkeiden painoja ja taistelijoiden kuormitusta?
Tavan tallaaja jaksaa kanniskella pahemmin kuormittumatta noin 20-25% omapainostaan joka keskimäärin tarkoittaa noin 15-20kg.
Siitä vaatteisiin ja suojavarusteisiin menee noin 5kg, muihin vehkeisiin kuten heitteisiin, sinkoihin yms. jotain 5kg ja varsinaiseen asejärjestelmään ampumatarvikkeineen 5-10kg.

PKM painaa itsekseen 7kg ja sen 100 patruuna noin 4kg. Jotta konekivääriä kannattaisi kantaa mukana, pitää sille olla syötävää ainakin 400-500 patruunaa/ase eli noin 16-20kg. Mieluiten jopa 1000 patruunaa eli 40kg. Muuten käy niin että parin ekan minuutin tulituksen jälkeen ryhmässä on ukko jolla ei ole asetta.

PKM:n ja sen ampumatarvikkeiden kanssa ei voi oikeasti syöksyä tai rynnäköidä. Siksi se jää auttamattomasti jälkeen ryhmän hyökätessä. Ryhmän takaa se ei pysty ketään tukemaan.
Kiväärikaliiperisen konekiväärin paikka ei siis ole ryhmässä ainakaan hyökkäyksessä.

Kranukivääreillä (MGL) sama juttu. Ase painaa 6kg tyhjänä ja yksi murkula noin 250g. Niitä pitää olla mukana riitävästi eli jotain 30. Tekee siis 7,5kg. Kranukiväärillä ei pysty ampumaan 30m lähempänä olevia kohteita joten sillä ei voi mennä lähitaisteluun. Krenatöörin paikka ei voi olla ryhmässä ellei puhuta kranaattipistoolista tai -laukaisimesta.

Johtamisen kannalta ideaalista olisi että ryhmä koostuisi kahdesta periaatteessa identtisestä partiosta. Partion koko vähintään 4 taistelijaa. Ryhmää johtaa RJ joka ei selkeyden vuoksi kuulu kumpaankaan partioon. Lisäksi voisi olla kuljettaja tai ajoneuvomiehistö.

Näitä iskuryhmiä olisi joukkueessa kaksi ja niitä tukisi tulitukiryhmä, johon olisi keskitetty edellämainitut konekiväärit ja kranaattikiväärit ja tukiampujia.

Lisäksi joukkueessa olisi johto-osat ja tulenjohtopartio.

Komppaniaan puolestaan kuuluisi kenties kolme edellä mainittua joukkuetta ja tulitukijoukkue jossa kvkrhryhmä (2xkvkrh), krkkryhmä (2xkrkk) ja itkkryhmä (2xitkk).
Lisäksi olisi komentojoukkue jossa tiedusteluryhmä (lennokit, prätkät), pstryhmä, ta-ryhmä sekä viestiryhmä.
Luonnollisesti myös huoltojoukkue.

Semmoisella minä lähtisin sotimaan.
Hyvä ja perusteltu nosto! Jalkaväkitaistelijalla taitaa olla ollut aina kroonisesti liikaa kannettavaa, muistelkaa raskaita haarniskoita, 1. ms:n aikaisia tornistereita rahtaavia sotilaita jne. Yhtä vanha on pyrkimys keventää taakkaa: kevyt haarniska, vuoden 1918 Sturmtruppen-joukot.

Kyllä nykyaikaisessa sodassa kai pitää kuitenkin olla lähtökohtana, että ajoneuvoja on käytettävissä ja että ajoneuvoon jätetään kaikki tarpeeton hyökkäyksen ajaksi. Ryhmän/joukkueen taistelua tukee kummasti myös esim. mönkijöiden käyttö. Mönkijän peräkärryyn mahtuu aika monta PKM:n kannua!
 
@Zero The Hero esiin tuoma taistelijan kuorma näkökulma on ehdottomasti tärkeä asia, kun mietitään vaatimuksia sille mitä joukon täytyy saada aikaiseksi ja millä välineillä. Kuitenkin pitää muistaa, että tänä päivänä alueellisten joukkojen Jääkäriryhmä on varustettu kahdella konekiväärillä, joka ilmeisesti kuitenkin toimii. @Hanski totesi hyvin että painoon on löydetty historiassa aina jonkinlainen toimiva kompromissi varusteiden painon ja suorituskyvyn välille.

Kranaattikiväärin (MILKOR) esitetty käyttö yllä on varmasti sellainen mikä aiheuttaisi joitain pulmia massan puolesta, mutta mielestäni sitä käyttävä taistelija ei voi olla varustettu KRKIV:n lisäksi vain pistoolilla tai sitä vastaavalla aseella, koska silloin näiden taistelijoiden käytettävyys kokonaisuutena olisi heikkoa. KRKIV käytetään vain rajatuissa tilanteissa taistelutehtävän aikana.

KRPIST kuuluu ehdottomasti JÄÄKJ varusteisiin ja KRKK sekä KRKIV myös monissa tehtävissä. Kuitenkin missä laajuudessa niitä kokonaissuorituskyvyn näkökulmasta kannattaa taistelijoille jakaa on tärkeä pohtia. En ole päässyt käyttämään KRPIST tai KRKK, mutta voisin kuvitella että sen käytössä on monia rajoitteita toimittaessa peitteisessä maastossa.



Yksi yksityiskohtaisimpia dokumenttejä liittyen taistelijan kuormaan on löydettävissä allaolevista linkeistä. Liittyy 82d Airborne Divisionin joukkojen kokemuksiin Afganistanista vuodelta 2003.

"The Modern Warrior’s Combat Load" (Task Force Devil Combined Arms Assessment Team (Devil CAAT))

SLIDESHARE-linkki

Tästä löytyy vähän helpommin luottavissa oleva PDF (en tiedä tarkalleen mikä sivusto tää on, mutta ilmeisesti ihan turvallinen)
 
@KIM

Jääkärijoukkueen tulenjohto on siis tuossa esimerkissä yhden TJ-koulutetun henkilön vastuulla? Perusteletko tätä hiukan, olisiko tämä edelleen reserviläinen? Nykyisin tj hommia hoidetaan Suomessa vähintään partion voimin. Tehtäviä varmaan pitäisi rajata jos mentäisiin tuollaiseen, mutta maailmalla on kyllä esimerkkejä tuosta.

Kiväärikaukoputkista on ollut puhetta kyllä muuallakin ja ne omaavat useita korvaamattomia ominaisuuksia, mutta jos ajatellaan, että kaikki saisivat valita oman optisen tähtäimensä aseeseen ja tilanteen mukaan, niin jokaisessa aseessa ei taitaisi olla kiväärikaukoputkea sen jälkeen. Jos taloudellisia ("iso budjetti") rajoitteita ei olisi, olisi yksiköllä tietty määrä erilaista optiikkaa ja siitä valittaisiin tehtävän ja mieltymysten mukaan paras mahdollinen.

Kun kaikilla on kiväärikaukoputki, miksi tarvitaan vielä kertatulikivääri? Mikä olisi tuon JÄÄKJ (KIM) toimintaympäristö tai vaatimukset vaikutusetäisyyksille? Tuollainen joukko taitaa kuitenkin todennäköisesti vaikuttaa <200m ja mahdollisesti jonnekin 400-500 m etäisyyksille. Normikiväärit oli karbiineja, mutta kiväärikaukoputkella niiden tehokas amet luulisi riittävän. Itse laittaisin vaikka pari pidemmällä piipulla varustettua (pidemmälle ampuvaa) rynkkyä sinne. Kertatulikiväärit JK tasalle.

"isolla budjetilla" varustettunakin dronetorjunta tulee olemaan kallista, vaikka siihen olisi jokin uusi kevytohjus. Mielestäni tuollaisia ei tulisi sijoittaa noin alas, vaan käyttää kootusti siellä missä suurin tarve on. Myöskään joukkueen henkilöstömäärän kasvattaminen ei välttämättä ole tuollaisella järkevää, vaikka se orgaaninen it kuinka mieltä lämmittäisi.

3 vai 4 jakoinen joukkue? Jenkeistä löytyy runsaasti materiaalia liittyen ryhmän/joukkueen kokoonpanon kehittämisestä ja ilmeisesti lopputulema on vuosikymmenien saatossa siellä ollut ettei sillä ole oikeasti sellaista merkitystä, kuin nopealla pohdinnalla voisi kuvitella. Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa ja toki tehtävät tai toimintaympäristö vaikuttaa minkälainen kokoonpano toimii parhaiten.

Missä ajoneuvot tai ainakin kuljettajat? Joukkuetasalla (komppania tasan viestiverkko) käytetään myös manpack radioita sekä johtamispäätteitä, joten viestimies olisi varmaan hyvä vähentämään JJ taakkaa.


Parasta tuossa oli JK:n KK-ryhmä. Suora-ammuntakyky on mielestäni isoimpia ongelmia ja siksi KK-ryhmä on tärkeä. Tämä mahdollistaa vaikuttamisen aina km asti ja 12,7 mm kevyesti panssaroituihin maaleihin. Nykyiseen verrattuna ITKK käyttöä pitäisi todella vahvistaa ja takoa ajatusta että niitä käytetään toiminnan tukena oli ne sitten kannettuna tai ajoneuvoon asennettuna. Jokaisesta tavallisesta JÄÄKJ löytyy ilmeisesti vähintään yksi ITKK, osasta enemmän nykytilassa. Näihin tietysti pitää se optiikka saada myös, sekä lämpötähtäin. KK-ryhmä myös vähentää JÄÄKJ ryhmien käyttöä tulitukeen esim hyökkäyksessä.


Mielestäni "taisteleviä" joukkueita (komppanioita) tulee olla joka tapauksessa muutamaa eri tyyppistä. Vähintään foorumilaisia eniten kiinnostava kohteensuojausjoukkue, raskaammilla ajoneuvoilla varustettu JÄÄKJ (useampi) sekä kevyt JÄÄKJ. Näille mahdollisemman vähän eroavaisuuksia ja kokoonpanot yksinkertaisiksi ainakin joukkue tasalla, jotta toiminta yksinkertaista ja jouhevaa.
Tulenjohtopartiot ajattelin olevan sijoitettuna tulenjohtueeseen, josta niitä voidaan heittää joukkueiden alueille tarpeen mukaan joukkueenjohtajan mukana jatkuvasti kulkevan tulenjohtoupseerin käytettäväksi yhdessä joukkueenjohtajan kanssa. Joukkueessa siis aina vähintään tuo yksi tulenjohtoupseeri.

Kuskit jätin tarkoituksella pois. Mun dream tiimin taiteilijat osaavat itse ajaa ajoneuvonsa. Tarvittaessa lähetti, lämäri, jantunen tai jvaraj toimii heittokuskina tai noutajana.

Mitä tekee punapisteellä jos on 1-? kertaa suurentava punaisella pisteellä oleva kiikari? No ampuu pää vinossa? Minulla on molempia ja ihan laadukkaita, mutta tykkään enempi kiikareista, kun niillä pystyy paremmin korjaamaan silmäni virheitä. Olet tietysti oikeassa tässä(kin), että osa valitsisi sen punapisteen. Ja joku varmaan avotähtäimenkin (niilläkin muistaakseni jonkun kerran sodassa tapettu). Olkoon siis iso laatikollinen erilaisia tähtimiä. Sama koskee kohta aseitakin, että niitä pitäisi olla lämpimässä kontissa esillä ja sieltä sais aina hakea päivän fiilikseen sopivimman .

Mietin tota viestimiestä. Jos sellainen ajatus on, että joukkueen toimiva johtaja ei kanna itse viestivälinettä, niin niitä viestimiehiä pitäisi sitten olla kaksi, että toinen olisi koko ajan käytössä. Ajattelin, että johtoryhmässä on sen verran jo porukkaa, että pystyvät jeesaamaan/tuuraamaan joukkueen johtajaa viestiliikenteessä silloin kun tämä ei ehdi.

Ajoneuvot siellä missä miehetkin, kun niillä ei olis erillisiä kuskeja. Eli joukkueessa, toki tehtävän mukaan. Tätä en ole oikein ymmärtänyt, miksi suomessa piti olla joka 7. sotilas kuljettaja. Opettakaa jos tiedätte!
Tietysti jos joukkueella olisi panssaroidut taisteluajoneuvot, niin niille pitäisi olla miehistöt. Tai ainakin kouluttaa koko miehistö ajamaan ja ampumaan. Jäi varmaan osaamattomuuttani pohtimatta pitäisikö olla taisteluajoneuvo. Ei varmaan, koska en ollut niistä mitään kirjoittanut. Jostain syystä pidän taistelutapa 2015 mukaisen ajattelun alueellisella joukolla taisteluajoneuvoja aika tarpeettomana. Ja ajatteluni meinaa aina jumiutua alueellisiin joukkoihin. Operatiivisilla toki olisi minunkin unelmissani panssaroidut automaattikanuunalla ja singoilla varustetut ajopelit. Mutta ei kai alueellisilla sellaisia tarvita? Juurihan uutisoitiin, että uusi Lada Niva on suunnitteilla...

Dronetorjuntaa ajattelin tosiaan tarjota näin alas samalla kun tuovat omat dronensa joukkueen käyttöön. Jos tiedusteludronen saa rakennettua parilla satasella, niin kyllä niitä on kohta niin paljon sakeanaan ilmassa, että pitää olla dronetorjuntaakin joukkueiden tasalla, ellei kohta peräti ryhmissä. Onhan panssaritorjuntakykyäkin ryhmissä. Ilmasta taitaa tulle suurempi uhka 5 vuoden kuluttua.
 
Back
Top