Hallinkorva
Ylipäällikkö
Matti Viren sanoo usein osuvasti. Tämä on juuri se ongelma, joka tulee vielä pahasti silmille. Jos ei tänä keväänä, jonain keväänä. Tai milloin tahansa.
Vuonna 1966 toisinajattelija Andrei Donatovit Sinjavski tuomittiin Juli Danielin kanssa työleirille Siperiaan neuvostovastaisesta toiminnasta. Viren kirjoittaa: Arvatkaa, protestoiko Suomessa tuolloin kukaan tapahtunutta. Arvatkaa, protestoiko aikanaan kukaan marxismi-leninismin uskonnon edustaja koskaan toisinajattelijoiden leiri- tai mielisairaalatuomioita? Yhtäkään niistä? Nyt voikin sitten kiillottaa kilpeään ihmisoikeusaktivistina.
Olen minäkin ihmetellyt Suomessa olevien "hyvien ihmisten" määrää...
Kyllä heitä oli Suomessa paljon myös vuonna 1966. Tuomitsemassa länsimaiden rötöksiä.
Suomeen mahtuu vain yksi totuus kerrallaan.
Viren kirjoittaa:
Onko meillä yhteiskunnassa toleranssia ja avointa mieltä eri mieltä olevien suhteen? Avautuvatko tiedotusvälineiden ovet muillekin kuin virallista totuutta oleville?
Tuntuu, että vastaus on mieluimmin ei kuin kyllä. Ja ehkä eniten olen pettynyt siihen, että tiedeyhteisö, jonka periaatteessa pitäisi olla kaikkein avomielisin ja vähiten ennakkoluuloinen, tuntuu sietävän eri mieltä olevia entistä vähemmän.
Keskustelussa meillä on ”virallinen totuus, jonka takana ovat kansainväliset järjestöt, valtiovalta, tiedotusvälineet, poliittiset järjestöt, jne. Kantona kaskessa ovat jotkut tiedemiehet ja jotkut vaikutusvallaltaan marginaaliset poliittiset ryhmät.
Vuonna 1966 toisinajattelija Andrei Donatovit Sinjavski tuomittiin Juli Danielin kanssa työleirille Siperiaan neuvostovastaisesta toiminnasta. Viren kirjoittaa: Arvatkaa, protestoiko Suomessa tuolloin kukaan tapahtunutta. Arvatkaa, protestoiko aikanaan kukaan marxismi-leninismin uskonnon edustaja koskaan toisinajattelijoiden leiri- tai mielisairaalatuomioita? Yhtäkään niistä? Nyt voikin sitten kiillottaa kilpeään ihmisoikeusaktivistina.
Olen minäkin ihmetellyt Suomessa olevien "hyvien ihmisten" määrää...

Suomeen mahtuu vain yksi totuus kerrallaan.
Viren kirjoittaa:
Onko meillä yhteiskunnassa toleranssia ja avointa mieltä eri mieltä olevien suhteen? Avautuvatko tiedotusvälineiden ovet muillekin kuin virallista totuutta oleville?
Tuntuu, että vastaus on mieluimmin ei kuin kyllä. Ja ehkä eniten olen pettynyt siihen, että tiedeyhteisö, jonka periaatteessa pitäisi olla kaikkein avomielisin ja vähiten ennakkoluuloinen, tuntuu sietävän eri mieltä olevia entistä vähemmän.
Keskustelussa meillä on ”virallinen totuus, jonka takana ovat kansainväliset järjestöt, valtiovalta, tiedotusvälineet, poliittiset järjestöt, jne. Kantona kaskessa ovat jotkut tiedemiehet ja jotkut vaikutusvallaltaan marginaaliset poliittiset ryhmät.