Entinen sotilaskoira Huuko etsinnässä.

Voi olla hankala saada Kyprokselta mukaan eläimen jos se ei ole asianmukaisesti rokotettu ja eläinlääkärin tarkastettu. Ainakin edessä on eläimelle karanteeni.

http://koiratarhat.weebly.com/loumlytoumlkoiran-adoptointi-ulkomailta.html

EU-maista tuotavan koiran tulee olla sirutettu, madotettu ja rokotettu rabiesta vastaan. Koiralla pitää olla eläinlääkärin kirjoittama EU-passi. EU:n ulkopuolisista maista tuotaessa koiraa koskee eri maahantuonti-määräykset.

Ota selvää onko maa, mistä olet koiraa adoptoimassa korkean vai matalan riskin rabiesmaa ja maata koskevista rabiesrokotus-määräyksistä. Ota myös selvää milloin madotus pitää tehdä lähtömaassa ja tulomaassa ja millä matolääkkkeellä.

EU-maista tuotaessa koira tulee madottaa ekinokokkoosia vastaan 1-5 päivää ennen Suomeen tuontia ja se on rokotettava raivotautia vastaan vähintään 21 päivää ennen Suomeen tuontia. Mikrosiru on oltava asennettuna ennen rokotusta.
 
Laitoin tuonne facebookin Käyttölinjaiset-sivustolle myös viestiä. Tämä on tosi turhauttavaa, halu on niin kova löytää tuon koiran viimeinen perhe. Toki onhan sekin mahdollista ettei perhe/viimeinen omistaja halua kertoa mitään tietoja, vaikka ilmoituksen näkisi. :facepalm:
Elähän hättäile, jäljillä ollaan. Kasvattaja tiedossa ja asianomaisiin koiraihmisiin ollaan yhteydessä, jaetaan linkkiä.... Eikähän tämän viikon lopuilla "Kadonneen Jäljillä" ratkea, suuntaan tai toiseen :cool:
 
Elähän hättäile, jäljillä ollaan. Kasvattaja tiedossa ja asianomaisiin koiraihmisiin ollaan yhteydessä, jaetaan linkkiä.... Eikähän tämän viikon lopuilla "Kadonneen Jäljillä" ratkea, suuntaan tai toiseen :cool:

Nainenhan on luonteeltaan kaikki heti mulle ja nyt. ;)

Harvemmin niin päin että taistelijat jäljestävät koiraa, mutta näemmä välillä joskus näinkin :D

:D Nimenomaan! Ehkäpä kertoo kaiken rakkaudesta siihen koiraan.


Ehkä kevennyksenä voi nyt sen verrankin sanoa, että Huukolla oli kotipihassamme häkki, missä vietti välillä aikaa. Isommat pojat kiusasivat pientä n. 6-7 vuotiasta Katia, jolloin otin järeämmät aseet käyttöön ja hain Huukon ilman lupaa häkistä läheiseen puistoon. Olin kuunnellut mitä sanaa Isäni käytti, kun tarkoitti "vihollista". Huuko murisi ja haukkui, pojat juoksivat vauhdilla pois. Samalla isä ajoi kotipihaan ja huomasi meidän olevan aika kaukana, pelkkä vislaus riitti ja Huuko lähti kiitämään isäni luokse. Oli tietenkin talvi, enkä ymmärtänyt päästää hihnasta irti. Hyvin jaksoi vetää meikäläistä umpihangessa :p Vaikka olikin koulutettu pommien etsintään ja suojeluun, niin Huuko oli äärettömän kiltti. Ei ikinä tehnyt mitään pahaa, totteli meitä lapsiakin täysin. Kunhan Huukon kohtalo on selvillä, niin tarkoituksena on alkaa katsella koiranpentua, pitkäkarvaista saksanpaimenkoiraa yllättäen. :rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:
MP-netin tiedustelupalvelu toiminnassa. :)
 
Heips,

Ei ole tärpännyt.. Huuko edelleen kateissa. Isäni on puhunut soittavansa Niinisaloon, kunhan ehtii... :confused: Eli saapa nähdä. Voihan se olla, ettei eläkepaikan tietoja vaan saa... :(
 
Viimeksi muokattu:
Huuko on lähtenyt saman varusmiehen matkaan Tampereelle, joka on sillon ollut palveluksessa Niinisalossa ja Huukon meiltä Oulusta hakenut. Isä lupasi selvittää ens viikolla asiaa Niinisalosta, niin saan ympyrän suljettua. :oops:
 
Hyvä, että asia alkaa selvitä.
 
Pienenä kevennyksenä ja off-ttopickina, ettei menisi aivan synkistelyksi:

Itsellä on pirun "huonoja" kokemuksia sotakoirista. Perkeleet juoksuttivat meikää muutaman kerran harjoituksissa pitkin metsiä lujaa, kun niitä ei meinannut millään saada eksymään meikän jäljiltä. :D

Koiriahan on moneen tarkoitukseen, nämä olivat ns. jäljittämiseen tarkoitettuja.

Itse olen kissaihminen, vaikka kasvoin koirien parissa. Jokaisesta sukulaisten koirasta on hyviä kokemuksia, etenkin enomiehet osasivat kasvattaa hyviä hirvikoiria, jotka olivat myös erinomaista seuraa. Eivät tosin mitään sylikoiria. :)

Itsellä ei ole sotakoirista kokemusta, mutta poliisikoirat on ollut kintereillä harjoituksessa. Tuli irtaantumiskäsky ja yhtäkkiä huomasin juoksevani pitkin korpea niin prkeleesti ja metsä täyttyi räksytyksestä. Nihkeä yllätys!

Kutakuinkin 12h jäljittivät meitä, 3 kertaa olivat kuulemma pudonneet kärryiltä. Keinoja (poliisin) jälkikoiran karkottamiseen en ehkä tähän kuitenkaan...
 
Itsellä ei ole sotakoirista kokemusta, mutta poliisikoirat on ollut kintereillä harjoituksessa. Tuli irtaantumiskäsky ja yhtäkkiä huomasin juoksevani pitkin korpea niin prkeleesti ja metsä täyttyi räksytyksestä. Nihkeä yllätys!

Kutakuinkin 12h jäljittivät meitä, 3 kertaa olivat kuulemma pudonneet kärryiltä. Keinoja (poliisin) jälkikoiran karkottamiseen en ehkä tähän kuitenkaan...

Meikäkäläisen jäljiltä eksyivät uimalla järven yli. :)

Mikään muu klassinen harhautus ei rajan koiriin ja miehiin toiminut.

Vitun mulkkuja jätkiä..ja koiratkin on paskoja. :)
 
Viimeksi muokattu:
Onko tiedustelut tuottaneet tulosta? Some-etsinnät ei. Elämä muuttu aika rajusti ja isästä ei ole nyt apua (vakava sairaskohtaus). Joten Niinisalosta enempää tuskin saa irti.
 
Tuon vuoksi en uskalla hankkia koiraa, vaikka haluaisinkin, koska sen menettäminen sairauteen tai vanhuuden tullessa lopetukseen on niin traumaattinen.
Naisen menettäminen esim. erossa, ei ole tuohon verrattuna mitään, sen kyllä mies kestää.

Koiran menettäminen on aivan mielettömän surkeaa. Edellinen hurtta kuoli syliini nopeasti edenneen munuaisten toimintahäiriön jälkeen... :(
Viimevuonna meni kultanennoutaja ja tänävuonna Sakemanni, molemmat 14-15v iässä. Kyllä oli kova paikka, ei siinä muu auta. Kyllähän sen ymmärti että pirun vanhoja olivat isoiksi koiriksi ja lonkat alko särkemään mutta oli se vähän kun lapsen olisi viennyt piikille. Jännä miten monesti koiran kuolema on kovempi paikka kun ihmisen. Toinen esimerkki: Joku jihadi ampuu toisen Jihadin videolla ( No paha tappo pahan, ei sen enempää tunnu) taas jos jihadi ampuu koiran ni tulee fiilis "Saatanan apina minkä menit tekemään"

Edit: karskina miehenä: Kyllä siinä aina pienen palan omaa sydäntä käy hautaamassa kun koiran käy kuoppaamassa.
"Hauska" tarina kun toinen koira kuoli ennen niin eloon jäännyt meni aina päivystämään toisen haudalle tunneiksi jos pääsi takapihalle. Tätä jatkui kuolemaan asti. Tykkäsi viellä tonkia maata aina kun pääsi mutta haudan alueen antoi olla rauhassa. Makasi vain haudan päällä
 
Viimeksi muokattu:
Viimevuonna meni kultanennoutaja ja tänävuonna Sakemanni, molemmat 14-15v iässä. Kyllä oli kova paikka, ei siinä muu auta. Kyllähän sen ymmärti että pirun vanhoja olivat isoiksi koiriksi ja lonkat alko särkemään mutta oli se vähän kun lapsen olisi viennyt piikille. Jännä miten monesti koiran kuolema on kovempi paikka kun ihmisen. Toinen esimerkki: Joku jihadi ampuu toisen Jihadin videolla ( No paha tappo pahan, ei sen enempää tunnu) taas jos jihadi ampuu koiran ni tulee fiilis "Saatanan apina minkä menit tekemään"

Edit: karskina miehenä: Kyllä siinä aina pienen palan omaa sydäntä käy hautaamassa kun koiran käy kuoppaamassa.
"Hauska" tarina kun toinen koira kuoli ennen niin eloon jäännyt meni aina päivystämään toisen haudalle tunneiksi jos pääsi takapihalle. Tätä jatkui kuolemaan asti. Tykkäsi viellä tonkia maata aina kun pääsi mutta haudan alueen antoi olla rauhassa. Makasi vain haudan päällä

Mä olen käynyt jo useita kertoja hautuumaalla mihin kivi tulee, jos/kun tiedot löytyvät. Ei sitä pienenä osannu käsitellä koko menetystä, nyt kun muusta syystä kaivettu lapsuutta, niin siellä toistuu samat asiat.. En pysty päästämään irti, koska on niin paljon kysymyksiä mihin haluaa vastauksen. Huuko on keskeinen tekijä tässä kaikessa. Olin niin varma että pakkohan somen kautta on löytyä, mutta ei mitään sinnepäinkään.
 
Tilannepäivitystä.. Edelleen ollaan lähellä, mutta niin kaukana. Huuko on jäänyt eläkkeelle 8.10.2001 ja silloin lähtenyt Teemu Marttisen matkaan Tampereelle. Nyt yritetään löytää kyseistä herraa. Ei ole vielä tärpännyt, vaikka viestiä on laiteltu joka suuntaan ja facessa etsiskelty. En tiedä mikä koulutus tuohon aikaan on loppunut, mutta ilmeisesti joku.. :confused:
 
Tilannepäivitystä.. Edelleen ollaan lähellä, mutta niin kaukana. Huuko on jäänyt eläkkeelle 8.10.2001 ja silloin lähtenyt Teemu Marttisen matkaan Tampereelle. Nyt yritetään löytää kyseistä herraa. Ei ole vielä tärpännyt, vaikka viestiä on laiteltu joka suuntaan ja facessa etsiskelty. En tiedä mikä koulutus tuohon aikaan on loppunut, mutta ilmeisesti joku.. :confused:
No, numeropalveluhaulla löytyy 6 kyseisen nimistä herraa, nyt pitäisi olla jo helppoa löytää oikea. Tsemppiä Huukon jäljitykseen!
 
Sain vielä sen aikaisen numeron selvitettyä, mutta siitä ei ole vastattu viesteihin ja kun yrittää soittaa, niin puhelin hälyttää kerran ja katkeaa.:confused:
 
Back
Top