Eränkäynti

[KIM]

Uutta tapausta odotellessa?

No ei nyt ihan kaikki ammu polkujen lähellä kiväärillä, mutta lähes jokaisessa kiväärillä ja useimmiten haulikollakin ammutussa laukauksessa on mahdollisuus osua ihmiseen. Jos ampuu vaikka veteen, niin miten varmistat, ettei sieltä kurkkaa sukeltaja? Tai hirvijahdissa saattaa olla marjamummo päiväunilla mättään takana ja vetänyt maastovaatteen päällensä. Tai luontokuvaaja kaivautunut sammaliin. Miten varmistat? No et mitenkään. Absoluuttista varmuutta ei kyetä saamaan. Silti myönnän, että minunkin täytyy yrittää olla tarkempi. Viime syksynä ammuin kerran teeren läpi naapurimaan puolelle. En käynyt varmistamassa etukäteen onko luodin laskeutumisalueella ihmisiä.

Usein syksyllä on niin paskat kelit metsällä, että tulee mentyä vähän sillä asenteella, ettei täällä hullukaan ole. Lähinnä jänisajon passipaikat. Haulikolla passituksissa yritän suosia paikkoja joissa on näkyvyyttä. Silloin vähentää mahdollisuutta siihen ettei näkisi ihmistä.

 

[KIM]

Miten ajattelit linnun ampua jos se istuu oksalla alle kahden metrin korkeudella eikä "liki maata pitkin" saisi ampua?

No kai tällaisessa pitää jättää kiväärillä ampumatta jos takana ei ole näkyvissä rinnettä.

 

[Herman30]

No kai tällaisessa pitää jättää kiväärillä ampumatta jos takana ei ole näkyvissä rinnettä.

Jos näin on niin linnustus ei onnistu Pohjanmaalla. Ei täällä ole sellaisia rinteitä.

 

[Lapinukko]

Alkaisi tuo lumentulo pikkuhiljaa riittää.

Helsingissä ei taida olla riittävästi. Ministereillä on vielä ilmastoulina päällä. Lisää lunta ja kovat pakkaset toivon minä. Ensi talveksi samoin, ja kun samaan aikaan kyykyttävät entistäkin enemmän suomalaisia ilmaston nojalla ettei muka tule lunta eikä pakkasia niin ... kansa alkaa kysellä puhuvatko jotkut paskaa ja onko kunnian himo jo hulluutta

Lumi on kaunista ja pakkaset kuuluvat Suomeen, jatkossakin.

 

[Solidsnake]

Metsässä samoiluvehkeisiin täytyy lisätä luotiliivit näemmä

 

[Raakku]

No ei nyt ihan kaikki ammu polkujen lähellä kiväärillä, mutta lähes jokaisessa kiväärillä ja useimmiten haulikollakin ammutussa laukauksessa on mahdollisuus osua ihmiseen. Jos ampuu vaikka veteen, niin miten varmistat, ettei sieltä kurkkaa sukeltaja? Tai hirvijahdissa saattaa olla marjamummo päiväunilla mättään takana ja vetänyt maastovaatteen päällensä. Tai luontokuvaaja kaivautunut sammaliin. Miten varmistat? No et mitenkään. Absoluuttista varmuutta ei kyetä saamaan. Silti myönnän, että minunkin täytyy yrittää olla tarkempi. Viime syksynä ammuin kerran teeren läpi naapurimaan puolelle. En käynyt varmistamassa etukäteen onko luodin laskeutumisalueella ihmisiä.

Usein syksyllä on niin paskat kelit metsällä, että tulee mentyä vähän sillä asenteella, ettei täällä hullukaan ole. Lähinnä jänisajon passipaikat. Haulikolla passituksissa yritän suosia paikkoja joissa on näkyvyyttä. Silloin vähentää mahdollisuutta siihen ettei näkii ihmistä.

Enpä voinut jättää ampumatta sitä metsoa? Jos nyt sellaista olikaan. Paikkana hyvin tunnettu kansallispuisto. 75m tai vähemmänkin matkan päässä turistien ja retkeilijöiden suosimasta polusta tai useammasta näen jotain mitä pidän metsona. Sen kummemmin ajattelematta ammun vajaan kahden metrin korkeudelle kiväärillä? Vai oliko niin, että jokin vilaus näkyi ja saaliin toivossa piti ampua heti?Tai jos kehtaa myöntää erehtyneensä pitämään 75m päästä ihmistä metsona niin näössä tai laijitunnistuksessa saattaisi olla jotain vikaa?

Jos matkaa olisi vähintäänkin useita satoja metrejä tai kilometrienkin matka niin pitäisin tapausta vahinkona. En saa tästä tapauksesta vahinkoa hyvälläkään tahdolla.

 

[KIM]

Jos näin on niin linnustus ei onnistu Pohjanmaalla. Ei täällä ole sellaisia rinteitä.

Ymmärrän. Mun kanalintumaastoissa on mäkiä. Ehkä pohjanmaalla pitää sitten jotenkin muuten pienentää riskiä. Laita vaikka bentsihyppyköysi luoteihisi, niin ei mene kauas jos ammut ohi tai läpi.

Minusta on turhaa valehtelua ja mahdottoman vaatimista jos aina on oltava absoluuttisen varma taustasta. Ei sellaista voi vaatia jota kukaan ei pysty noudattamaan. Varovaisuutta on silti pyrittävä noudattamaan. Toinen yhtä pöljä vaatimus voisi olla se, ettei muilla kuin metsästäjillä olisi lupaa liikkua luonnossa. Silläkin pienennettäisiin riskiä. Samoin luodinkestävät ikkunat, ovet ja seinät taloihin ja mökkeihin. Tai sitten mennään järjellä kuten aina. Eli maastossa liikkuessa värikästä päälle ja metsästäjille malttia ja ajatusta.

Minuakin on metsällä ammuttu ja osuttu. Pahin oli silti kun takaa ammuttiin 2 metrin päästä käteni ja kylkeni välistä osumatta. Vähän oikealle, niin olisi ollut poika poikki.
Kerran ammuin teertä ouuhun 10 metrin korkeuteen. Valitsin linnun jonka takana oli puunrunko. Kaveri olivat jossakin samalla suunnalla. Ennen kuin ammuin sanoin radioon, että ammun mahdollisesti teidän suuntaan. Ja että menisivät maihin mättää tms. taakse. Kuittausten jälkeem vasta ammuin. Kai tossakin olis voi jättää ampumatta, mutta aika turhaa edes lähteä metsälle jos koskaan ei voisi ampua.

Muutaman kerran on tullut toinen metsästäjä vastaan metsässä. Olen aina viheltänyt tai puhunut kun hetki on ollut sopivin. Vähän jännityksellä aina odottaa toisen reaktiota, ettei säikähtäisi. Liikun kai aika hiljaa.

Normaali tapa ainakin kanalintumetällä näkyy olevan vieraan kohdatessa, että kohteliaisuussyistä taitetaan haulikko auki tai laitetaan ase selkään.

 

[hansai]

Käytiin vanhemman poitsun kanssa lumikenkäilemässä lamppujen kanssa.
On kyllä luonto nyt kaunista ja keli oli muutenkin oivallinen , -8°C ja tyyntä.
Tulet tehtiin laavulla ja poitsulle makkara ja lämpimä ruisleipä maittoi.

 

[Raakku]

Ymmärrän. Mun kanalintumaastoissa on mäkiä. Ehkä pohjanmaalla pitää sitten jotenkin muuten pienentää riskiä. Laita vaikka bentsihyppyköysi luoteihisi, niin ei mene kauas jos ammut ohi tai läpi.

Minusta on turhaa valehtelua ja mahdottoman vaatimista jos aina on oltava absoluuttisen varma taustasta. Ei sellaista voi vaatia jota kukaan ei pysty noudattamaan. Varovaisuutta on silti pyrittävä noudattamaan. Toinen yhtä pöljä vaatimus voisi olla se, ettei muilla kuin metsästäjillä olisi lupaa liikkua luonnossa. Silläkin pienennettäisiin riskiä. Samoin luodinkestävät ikkunat, ovet ja seinät taloihin ja mökkeihin. Tai sitten mennään järjellä kuten aina. Eli maastossa liikkuessa värikästä päälle ja metsästäjille malttia ja ajatusta.

Minuakin on metsällä ammuttu ja osuttu. Pahin oli silti kun takaa ammuttiin 2 metrin päästä käteni ja kylkeni välistä osumatta. Vähän oikealle, niin olisi ollut poika poikki.
Kerran ammuin teertä ouuhun 10 metrin korkeuteen. Valitsin linnun jonka takana oli puunrunko. Kaveri olivat jossakin samalla suunnalla. Ennen kuin ammuin sanoin radioon, että ammun mahdollisesti teidän suuntaan. Ja että menisivät maihin mättää tms. taakse. Kuittausten jälkeem vasta ammuin. Kai tossakin olis voi jättää ampumatta, mutta aika turhaa edes lähteä metsälle jos koskaan ei voisi ampua.

Muutaman kerran on tullut toinen metsästäjä vastaan metsässä. Olen aina viheltänyt tai puhunut kun hetki on ollut sopivin. Vähän jännityksellä aina odottaa toisen reaktiota, ettei säikähtäisi. Liikun kai aika hiljaa.

Normaali tapa ainakin kanalintumetällä näkyy olevan vieraan kohdatessa, että kohteliaisuussyistä taitetaan haulikko auki tai laitetaan ase selkään.

Käy kertomassa tuo menehtyneen omaisille, että turhaa niuhottamista se vaan on? Vähän sama kuin sanoisi varusmieskoulutuksessa ja SRA:kin se turvallisuuden painottaminen on ihan turhaa. Joskus kumminkin "lipsahtaa".

 

[Erkki]

Muutaman kerran on tullut toinen metsästäjä vastaan metsässä. Olen aina viheltänyt tai puhunut kun hetki on ollut sopivin. Vähän jännityksellä aina odottaa toisen reaktiota, ettei säikähtäisi.

Valtionmailla pyytä pillittäessä tuli kerran pari metsästäjää vaanimaan minua, joten vihellykseni kuulosti ilmeisen aidolta. Tilanne tuntui hieman arveluttavalta, koska en voinut tietää, miten liipaisinherkistä hepuista oli kyse. Rupesin sitten puhaltelemaan kaikennäköisiä fanfaareja, jolloin metsästäjät tajusivat tilanteen ja häipyivät paikalta.

 

[Torni]

Lensi lumikengät kyllä aika nopeasti mettäautotien penkalle. Haittaa vaan puuterilumessa liikkumista kun pitää omien jalkojen lisäksi nostella myös sitä lunta kengän päältä. Vaan onpahan metässä lunta.

Melkein uskaltaisin väittää, että sinulla on huonot lumikengät.
Pari viime viikkoa on tullut oltua lumikengillä matkassa lähes päivittäin. Ilman lumikenkiä menisi aukko paikoissa ja taimikoissa munia myöten kahlaamiseksi, kun pohja on sula.
Sukset ei ole vaihtoehto E-P.lla, ainakaan näätä tai kauris jahdissa. Perkeleesti ojia ja risukoita, mitä varsinkin näädät tykkää kulkea.
Lunta pitäisi olla reilusti yli 50cm niin voisi harkita lyhyitä metsäsuksia täällä.

Raskasta on taimikot nyt mennä lumikengilläkin, mutta monta kertaa raskaampaa olisi ilman.

 

[Torni]

Olipa plohteva keli olla tänään maastossa, -15c tyyni ja aurinkokin paistoi. Ei oikeen voi parempi olla helmikuussa kelien puolesta.
Hiljakseen 3h menin lumikengillä, kun tarkistettiin yks maasto mitä liikkunut.
Hirven ja peuran jälkiä oli yllättävän hyvin, mutta suden jälkiä silti lukumääräisesti eniten.

Nuo liukulumisukset kiinnostaisi, mutta pitäisi päästä kokeilemaan ensin.
Maksavat kumminkin 300€ ylöspäin.
Onkohan noita vuokrattavissa Sjoki-Vaasa akselilla.

 

[Erkki]

Itsekin kävin parin tunnin lenkin lumijälkiä tarkastamassa. Hirvi ja kettu liikkuneet paljon, ja n.50-päinen teeriparvi pöllähti hangesta melkein jalkojen juuresta. Susista ei havaintoa, viimeisin susijälki täällä oli toissa talvena, silloinkin ilmeisesti vain yksinäinen läpikulkija.

 

[Lepukki]

Hei täällähän on oikea meininki!

Kävin myös tuossa aamusta pari tuntia läheisellä suolla eräsuksilla hiihtelemässä. Ai että, kun saa taas pitkästä aikaa nauttia umpihangen vapaudesta! Kiersin tutun teeren soidinpaikan kautta ja on siellä taas jotain meininkiä ollut, kun jäljet taas tiettyjen männyntainten ympärillä. Pitääpä tulla taas joskus ennen auringon nousua ja seurailla niiden touhuja. Kyllä oli luonto taas parhaimmillaan kun aurinkokin näyttäytyi! En voi liioitella tuota sielun riemua, kun se saa hetken hengähtää luomistyön äärellä.

 

[Ottoville]

Toinen yhtä pöljä vaatimus voisi olla se, ettei muilla kuin metsästäjillä olisi lupaa liikkua luonnossa.

Olen nähnyt syksyllä näitä merkkejä pururadan vieressä.




Josta on ”lähimpiin taloihin” (asuin alueeseen)~50m ( kaupungin keskustaan on ~5 km.)
Alueella liikkuu hyvin paljon muutakin porukka kuin metsämiehiä.
(Marjastajia, pyöräilijöitä, koiran ulkoiluttajia kuulapyssy sotureita, marjastajia mopoja motoristeja jne,)

Onhan kunnassa yli 200 000 asukasta.
Ja hyvin kaikki ovat mahtuneet ”metsään”.

 

[Ikarus]

Olen nähnyt syksyllä näitä merkkejä pururadan vieressä.

Katso liite: 47205


Josta on ”lähimpiin taloihin” (asuin alueeseen)~50m ( kaupungin keskustaan on ~5 km.)
Alueella liikkuu hyvin paljon muutakin porukka kuin metsämiehiä.
(Marjastajia, pyöräilijöitä, koiran ulkoiluttajia kuulapyssy sotureita, marjastajia mopoja motoristeja jne,)

Onhan kunnassa yli 200 000 asukasta.
Ja hyvin kaikki ovat mahtuneet ”metsään”.

Tuo merkki on tarkoitettu tiedottamaan muille maastossa tai alueen teillä liikkuville, että eteen saattaa juosta yllättäen hirvikoira tai hirvi.

Ei estä muuta alueen käyttöä. Vaikka onhan sellaistakin sattunut, että mölöpää hirvimies meni kesämökkinsä pihalla polttopuita sahailemassa olleelle maanomistajalle ärhentelemään, että älä nyt sahaa, meillä on jahti käynnissä..

Voi jokainen tykönään arvailla, jatkuiko maanvuokraus hirviseurueelle. Epäilen, että loppui heti.

 

[baikal]

Voi jokainen tykönään arvailla, jatkuiko maanvuokraus hirviseurueelle. Epäilen, että loppui heti.

Maanomistajan, hänen sukulaistensa ja ystävien suututtaminen on seurojen kannalta lyhytnäköistä. Seurojen ja metsästäjien on kyllä pidettävä kiinni sopimuksista ja niistä suupuheistakin tarkoin. Suupuhe kun ainakin täällä harva-alueella tarkoittaa näissä asioissa yhtä paljon kuin kirkkain sopimusteksti.

 

[Ikarus]

Maanomistajan, hänen sukulaistensa ja ystävien suututtaminen on seurojen kannalta lyhytnäköistä. Seurojen ja metsästäjien on kyllä pidettävä kiinni sopimuksista ja niistä suupuheistakin tarkoin. Suupuhe kun ainakin täällä harva-alueella tarkoittaa näissä asioissa yhtä paljon kuin kirkkain sopimusteksti.

Jos maanomistaja sanoo hirvestäjälle että hyppää, niin erähenkilön on syytä kysyä että kuinka korkealle. Minkäänlainen päsmäröinti metsästäjien puolelta eikä teiden rikkominen ei käy laatuun.

Useimmat yksityiset maanvuokraajat eivät ole rahallista korvausta vailla. Seurue järjestää peijaiset, (meillä tarjotaan hirvirokka, hirvikeitto on eri asia) jonne maanvuokraajat sekä kyläläiset ovat tervetulleita. Joku haluaa lihapalan ja se hänelle toimitetaan. Jotkut seurueet vie lihapalan sille maanomistajalle, jonka alueelle on hirvi kaadettu.

 

[hansai]

Kuunnelkaa

Kuka omistaa Suomen metsät tulevaisuudessa? | Roman Schatzin Maamme-kirja

Metsä on suomalaisille aina ollut tärkeä. Niin tärkeä, että sitä kutsutaan usein vihreäksi kullaksi. Mutta vihreän kultakaivoksen omistussuhteet ovat muuttumassa. Yhä useampi kaupungissa asuva suomalainen saa metsää perinnöksi eikä oikein tiedä mitä sille pitäisi tehdä. Viime aikoina yhtiöt ja...

areena.yle.fi

Mielenkiintoisia juttuja metsää, sen omistusta ja jopa metsästystä sivuten.

 

[Suutari]

Joo, huomasin saman, lehden marxilaiseen linjaan liittyen suomalaisista ei ollut puhettakaan, ainoastaan "tulijoista" ja "asuttajista"... ja kyllä, Vantaa on paskannettu aika huolella jo nyt, ja nyt kun Aviapolis ja sen 40000 työpaikkaa ovat vähän lievästi sanottuna hyydähtäneet Covidin myötä, ja sanon rehellisesti että tämä on valitettavaa, koska rakastan suomalaista ilmailua ja kaikkia sen ilmentymiä, koska vapaus, niin Vantaa on aika kusessa noiden väestökarkeloidensa ja muuttovoittojensa kanssa.

Siis totaalisesti. Ja fiskaalisesti erityisesti.

Meinasitko että 10 tuhatta vuotta sitten tänne kuolleet ihmiset identifioivat itsensä nimenomaan Suomalaisiksi? Rapiat 5 tuhatta vuotta ennen kuin Babylon lyötiin pystyyn? Nyt kyllä jo huvittaa tämä marxilaisuudesta vainoharhailu.