Eränkäynti

Luin joskus John Steinbeckin kirjan "Matka Charleyn kanssa." Se on matkakertomus, jossa kirjailija hankkii maastokuorma-autosta tehdyn asuntoauton, ja reissaa ympäri Yhdysvaltoja. No, kirjasta sain idean ja siitä se sitten lähti. Joten lukeminen kannattaa aina. Mitä tuohon juhlavaan pullopatteristoon tulee, niin taitaa olla meriselityksen paikka: Eräkaverini oli varma, että en sokkotestissä pystyisi tunnistamaan laatukonjakkia halpiksista tai edes brandysta. Asia piti todistaa, ja reissulle koottiin mukaan kahden kotitalouden jalot juomat, mikä näkymä piti oikein ikuistaa tuohon kuvaan.
Seli, seli. Normi viikonlopun proviantit.
 
Nyt taas on lunta pukannut sen verta, että metsässä kävely varsinkin aukeilla on muodostunut näin 186 senttiselle pätkällekkin hieman haasteelliseksi. Suksilla säästää energiaa ja hiihtäminen on hallussa joskin hieman hankalat risukossa sukset toki ovat. Nyt kävin lainaamassa lumikengät tarkoituksena huomenna koittaa niitä jänismetsällä. Oletteko te käyttäneet lumikenkiä ja auttaako nämä paljonkin menemistä?
 
Nyt taas on lunta pukannut sen verta, että metsässä kävely varsinkin aukeilla on muodostunut näin 186 senttiselle pätkällekkin hieman haasteelliseksi. Suksilla säästää energiaa ja hiihtäminen on hallussa joskin hieman hankalat risukossa sukset toki ovat. Nyt kävin lainaamassa lumikengät tarkoituksena huomenna koittaa niitä jänismetsällä. Oletteko te käyttäneet lumikenkiä ja auttaako nämä paljonkin menemistä?
Lumikengät ovat hyvät, jos pitää liikkua risukossa, eikä tarvitse pitää vauhtia. Hyvä lumikenkä kantaa siinä missä metsäsuksikin.
 
Minua kiinnostaisi kokeilla näitä:

Backcountry-skiing-HOK-skis-tiak-North-Shore.jpeg


Eli Altai Hok. Noilla saattaisi olla lustia kuljeskellä täällä olevia tasamaastoja.
 
Täällä lounaissaariston kupeessa kun tulee vietettyä suurin osa ns. luppoajasta, on ollut mukavaa seurata saukon paluuta vanhoille asuinalueille. Jälkiä talvella on ollut vuosikausia, ja satunnaisia visuaalisia havaintojakin. Viimeksi tänään aamupäivällä kaksi saukkoa kulki laiturin tyvestä, taisivat olla emo ja vielä seurassa oleva poikanen tutkailemassa jäätilannetta.

Joitakin vuosia sitten tuli kuvattua huonolaatuinen video ikkunan läpi ilmeisesti emon ja kahden penikan puuhastelusta...

 
Antaa sataa vaan, menee nuoren miehen kunnon piikkiin.
 
Viimeksi muokattu:
saukon paluuta vanhoille asuinalueille

Jep, se on vikkelä otus. Meillä pesi viime vuonna ihan tässä taajaman kupeessa yksi pari. Saivat pentujakin ihan rohki ryhmän. En tiedä mille se otus haisee, mutta Göbbels ottaa ainakin kierroksia, kun törmää saukon mäenlaskujälkeen, eli todennäköisesti haisee kunnolla.

Ekan kerran törmäsin elämässäni saukon jälkeen vuonna kasiviis. Kotvan piti ihmetellä, kun hiihdin pahki mäenlaskujälkeen.
 
Jep, se on vikkelä otus. Meillä pesi viime vuonna ihan tässä taajaman kupeessa yksi pari. Saivat pentujakin ihan rohki ryhmän. En tiedä mille se otus haisee, mutta Göbbels ottaa ainakin kierroksia, kun törmää saukon mäenlaskujälkeen, eli todennäköisesti haisee kunnolla.

Ekan kerran törmäsin elämässäni saukon jälkeen vuonna kasiviis. Kotvan piti ihmetellä, kun hiihdin pahki mäenlaskujälkeen.
Tuo sinun koiran nimi... ;) ;)
 
Tuo sinun koiran nimi... ;) ;)

Kutsun sitä välillä myös Dillingeriksi. Ja sen laika-venäjänajokoiraperimä näkyy kieroiluna ja vehkeilynä. Joskus kun katson sen istumista, niin kuvittelen siinä selvän slaavikyykyn. Yleensä hyvin totteleva ja kiltti otus, aika taitavakin siinä, mihin olen sitä opettanut, mutta välillä esiin tulee se dillingerimäisyys ja Göbbelsin neuvokkuus.....
 
Ekan kerran törmäsin elämässäni saukon jälkeen vuonna kasiviis. Kotvan piti ihmetellä
Samoihin aikoihin tein minäkin vastaavan ensi havaintoni. Kerran sitten ihmettelin jäällä juoksevaa mustaa kissaa, kun se äkkiä sukelsikin sulaan. Nyt saukon jälkiä näkyy melkein jokaisen sopivan vesistön varsilla. Joskus pääsin parinkymmenen metrin päästä katselemaan taajamasaukkoa, kun se jään reunalla söi jotain. Minusta, tai edes haukkuvista koirista se ei piitannut mitään, vaan ruuan päälle vielä nautinnollisen näköisesti kieriskeli ja voimisteli jäällä, ennen kuin sukelsi pois.
 
Lensi lumikengät kyllä aika nopeasti mettäautotien penkalle. Haittaa vaan puuterilumessa liikkumista kun pitää omien jalkojen lisäksi nostella myös sitä lunta kengän päältä. Vaan onpahan metässä lunta.
 
Lensi lumikengät kyllä aika nopeasti mettäautotien penkalle. Haittaa vaan puuterilumessa liikkumista kun pitää omien jalkojen lisäksi nostella myös sitä lunta kengän päältä. Vaan onpahan metässä lunta.
Eilen illalla tappaisin lumikengillä pojille pulkkamäkeä pihan järvelle laskevaan rinteeseen. Lunta on parissa viikossa tullut kyllä huolella.
Kannat pitää olla auki, muuten kypsyy..
 
Joo kanta oli kiinni. Empäs muuten huomannut että näissä on tällänenkin ominaisuus. En ehkä nyt vielä sitten tuomitse koko lumikenkäilyä....
 
Samoihin aikoihin tein minäkin vastaavan ensi havaintoni. Kerran sitten ihmettelin jäällä juoksevaa mustaa kissaa, kun se äkkiä sukelsikin sulaan. Nyt saukon jälkiä näkyy melkein jokaisen sopivan vesistön varsilla. Joskus pääsin parinkymmenen metrin päästä katselemaan taajamasaukkoa, kun se jään reunalla söi jotain. Minusta, tai edes haukkuvista koirista se ei piitannut mitään, vaan ruuan päälle vielä nautinnollisen näköisesti kieriskeli ja voimisteli jäällä, ennen kuin sukelsi pois.
Nämäpä ovat hienoja uutisia! Saukko meinaan ajaa minkit pois, tai tappaa ne jos saa kiinni. Mutta isokokoisempana ja vahvempana uimarina, jos saukko saa minkin ahdistettua kohti pohjaa niin se on hyvää yötä minkille ja valot pois pysyvästi.
 
Joo kanta oli kiinni. Empäs muuten huomannut että näissä on tällänenkin ominaisuus. En ehkä nyt vielä sitten tuomitse koko lumikenkäilyä....
Kuulostaa hyvin tutulta... ehdin jo kirota ne alimpaan Haadekseen kunnes tajusin että kappas... enkä todellakaan suosittele minisuksia käteväksi korvikkeeksi, toissa talvena ostin noin 30 vuoden tauon jälkeen minarit, eli ne mustat 60cm muovipätkät, ja onnistuin murtamaan peukaloni laskettuani puuta päin, josta kimposin isoa kiveä päin, ihan täällä Oslossa 400m lähimmästä metroasemasta.
Kirosin ne minisukset sekä itseni muuten vähän väkevämmin kuin aikanaan lumitassut...
 
Perhana... tämä on Hesarissa kaikkein hajottavinta. Vaikka sitä ajaa marxilainen agenda, on porukassa myös todella hyviä kirjoittajia, ja tässä on siitä meille eränkävijöille oiva ja erittäin kiinnostava esimerkki:

 
Välillä meinaa kyllä iskeä eksistensiaalinen kriisi, kun on mahaansa myöden lumessa keskellä korpea. Onks täs mitään järkee hei...

Hyvä että tulee lumena vesisateen sijasta. Metsä muuttuu kummasti hiljaisemmaksi lumen ansiosta, ei kuuluu puolen peniksenkulman päässä olevalla valtatiellä rälläävät auditkaan.

Taas oli tuoreita karvahännän jälkiä mestoilla ja palatessa samoja (omia) jälkiäni, oli taas uusia. Kertaakaan en ole tosin sutta nähnyt.
 
Back
Top