LIFESTYLE30.4.2018 16:00
Päivän Lehti
Suomenpystykorva on ominaisuuksiltaan älykäs, reagointiherkkä ja itsenäinen. (Kuva Meri Pistokoski)
Suomenpystykorva ja eräperinteen vaaliminen halutaan Unescon aineettomien kulttuuriperintöjen luetteloon.
KOIRAT Suomen Kennelliitto,
Suomen Metsästäjäliitto ja
Suomen Pystykorvajärjestö toimivat yhdessä saadakseen suomenpystykorvan ja eräperinteen vaalimisen
Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö
Unescon aineettomien kulttuuriperintöjen luetteloon.
– Kansalliskoiramme suomenpystykorva ja sen käyttö kautta historiamme aina kivikaudelta alkaen on ainutlaatuinen osa suomalaisuutta ja kansallista kulttuuriperintöämme, kuvailee hallituksen puheenjohtaja
Harri LehkonenSuomen Kennelliitosta.
Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Siihen sisältyy ilmiöitä, jotka säilyvät elävinä ja muuntuvina sukupolvilta toiselle. Yhteisöt itse määrittelevät elävän perintönsä arvon ja merkityksen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt marraskuussa 2017 suomenpystykorvan ja eräperinteen vaalimisen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon, josta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.
– Suomenpystykorva on alkuperäisrotu, joka polveutuu suoraan luonnonkannasta ilman risteytyksiä. Lintua puuhun haukkuvana alkuperäisrotuna suomenpystykorva on maailmanharvinaisuus. Suomenpystykorva on ominaisuuksiltaan älykäs, reagointiherkkä ja itsenäinen. Rodun perimässä on voimakas kaiken riistan pyyntivietti, kertoo hankkeesta Suomen Pystykorvajärjestössä vastaava
Sami Havia.
Suomenpystykorva on metsässä omassa elementissään.
– Olennaisinta on koiran kanssa yhdessä oleminen ja tekeminen suomalaisessa metsässä. Se huipentuu tervastulien loisteessa rauhassa nautiskeltujen nuotiokahvien äärelle, Havia jatkaa.
Suomenpystykorvaan liittyvä eräperinne ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen metsästystapa kulkee ajassa eteenpäin sekä yksittäisten koiranomistajien mukana että rotua edustavien järjestöjen, yhdistysten ja tieteen harjoittajien toimenpitein.
– Käytännön tieto ja tekeminen kulkevat suoraan kokeneemmilta harrastajilta nuoremmille yhteisillä eräretkillä ja yhteisissä tapahtumissa, kuten linnunhaukkukokeissa ja koiranäyttelyissä, painottaa koulutuspäällikkö
Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta.
Suomenpystykorvaan liittyvän eräperinteen harjoittajien määrä on vähentynyt huippuvuosista. Unescon aineettomien maailmaperintöjen listalle pääsyn uskotaan auttavan varmistamaan perinteen elävänä pysyvyyttä ja jatkuvuutta.