Eränkäynti

Otin kaapista samaa satsia joka ei viime vuonna toiminut ja kokeilin. Toimii kyllä ja lämpenee kuten pitää niin että höyryä nousee. Ilmeisesti sitten se toimimaton oli maanantaikappale. Enkä löytänyt paketista mitään parasta ennen-päivämäärää.
 
En ole kyllä tajunnut tuollaisten hotpackien olemassa oloa. Pistän heti hankintaan.
Nimittäin yli 70 kilsan pp-lenkeillä mielellään loppupäässä varmistaa energian riittävyyden, ja sunnuntainakin hoidin sen suolapähkinöillä. Totesin taas, ettei ole minun juttu ne, vaikka toki hommansa hoitivat.
 
Eränkäyntiä pihapiirissä:
Tuuli oli katkonut männystä paksuja oksia ja ne olivat jääneet roikkumaan niin, että saattaisivat pudota sieltä milloin vain. Sain määräyksen hoitaa ongelman.
Siitä on 40 vuotta, kun viimeksi olen puuhun kiivennyt, mutta nyt oli pakko toimia. Oli kuitenkin yllättävän helppo kiivetä: puussa oli vahvoja oksia sopivin välein. Katkennet oksat irtosivat helposti ja tulivat ryminällä alas.
IMG_20180602_171649.jpg
 
A007264A-0D05-43A7-B4DA-98022B3EAF9B.jpeg

Pääsin taas ihastelemaan joutsenpariskuntaa tuollaisella pikku lammella. Kovasti tupisivat mulle ja koiralle, taidettiin olla liian uhkaavan näköisiä ;)
Piti kuitenkin puolisen tuntia nauttia auringosta ja luonnosta ennenkuin maltoin jatkaa matkaa.
 
Eränkäyntiä pihapiirissä:
Tuuli oli katkonut männystä paksuja oksia ja ne olivat jääneet roikkumaan niin, että saattaisivat pudota sieltä milloin vain. Sain määräyksen hoitaa ongelman.

Minun rakkain pihapuuni wanha waahtera on pudotellut pankaoksia tänä vuonna. Minäkin olen saanut määräyksen likvidoida vaahtera, määräystä en noudata, vaikka sen antoikin kaikkein mahtavin voima: vaimoni. Pihapuun alla on kiva istua varjossa ja komennella tenavia ja ärjyä koiralle, hörppiä kahvia ja poltella tupakkaa. Vaahtera on mielestäni kaunis puu, syksyllä se tosin on lehdistä riittoisa. Jälkikasvu purnaa haravointia, minä en.:devilish: Säälittävän halpoja ovat ikääntyvän körilään huvit.
 
Minun rakkain pihapuuni wanha waahtera on pudotellut pankaoksia tänä vuonna. Minäkin olen saanut määräyksen likvidoida vaahtera, määräystä en noudata, vaikka sen antoikin kaikkein mahtavin voima: vaimoni. Pihapuun alla on kiva istua varjossa ja komennella tenavia ja ärjyä koiralle, hörppiä kahvia ja poltella tupakkaa. Vaahtera on mielestäni kaunis puu, syksyllä se tosin on lehdistä riittoisa. Jälkikasvu purnaa haravointia, minä en.:devilish: Säälittävän halpoja ovat ikääntyvän körilään huvit.

Kotipaikalla just sama taistelu käynnissä. Olen käynyt viivytys taistelua vaahteran kanssa jo useamman vuoden. Äitee on itkenyt, uhkaillut ja jopa ulkopuolisen kaatajan värvännyt, mutta vielä on vaahtera pystyssä. :)
Vaahteran varjo on kuumana kesäpäivänä ykkös paikka ja vaahteran lehdistä lähtee mukava ääni pienessä tuulen vireessä.
 
Kotipaikalla just sama taistelu käynnissä. Olen käynyt viivytys taistelua vaahteran kanssa jo useamman vuoden. Äitee on itkenyt, uhkaillut ja jopa ulkopuolisen kaatajan värvännyt, mutta vielä on vaahtera pystyssä. :)
Vaahteran varjo on kuumana kesäpäivänä ykkös paikka ja vaahteran lehdistä lähtee mukava ääni pienessä tuulen vireessä.

Mulla on tuossa vaahtera vasta tulossa ;) emäntä on jo alkanut huokaileen lehtien määrästä, mutta tuo meitin etelän puoleinen piha on niin paahteinen, että sinne vaan tarvitsee tuollaisen ison puun suojaksi. Varsinkin kun pitää tuo Salava kaataa pois, sillä on kilometrit jo täynnä.
 
Jos puukon kahva on alkamassa tummentumaan, onke se menossa rikki silloin?

En olisi kovin huolissani. Puukossa on aika vähän liikkuvia osia ja yleensä sokeakin havaitsee puolella silmällä jos se on rikki.;)

Suosittelen Olli Aulion kirjaa Suuri retkeilykirja. Pehmeäkantisena sitä on myyty jopa 10 euron hintaan. Kirja on vanha ja siinä ei ole mitään vinkkejä goretex pelleille. Kirjassa on paljon perustietoa esimerkiksi kirveistä, puukoista yms. ihan peruseräjutuista. Kumisaapastalibanit on varmaan ihan taivaassa kun kirjassa neuvotaan miten voi pajunvitsoista taitella itselleen rinkan.
 
Eränkäyntiä pihapiirissä:
Tuuli oli katkonut männystä paksuja oksia ja ne olivat jääneet roikkumaan niin, että saattaisivat pudota sieltä milloin vain. Sain määräyksen hoitaa ongelman.
Siitä on 40 vuotta, kun viimeksi olen puuhun kiivennyt, mutta nyt oli pakko toimia. Oli kuitenkin yllättävän helppo kiivetä: puussa oli vahvoja oksia sopivin välein. Katkennet oksat irtosivat helposti ja tulivat ryminällä alas.
Katso liite: 21990
Juuri tuollaiset kaksi kaadatin juuri talon pihasta, ja tein kirveellä saunapuiksi. Oksakohtia riitti, ja oksaisimmat pölkyt piti alistaa moottorisahalla. Mutta ei niitä ollut ihme kyllä kuin seitsemän pölliä. Huonomminkin olisi voinut olla, kun oksistakin sai halottavaa...
 
Juuri tuollaiset kaksi kaadatin juuri talon pihasta, ja tein kirveellä saunapuiksi. Oksakohtia riitti, ja oksaisimmat pölkyt piti alistaa moottorisahalla. Mutta ei niitä ollut ihme kyllä kuin seitsemän pölliä. Huonomminkin olisi voinut olla, kun oksistakin sai halottavaa...

Mä kaadatin pihalta pois 8 mäntyä pari vuotta sitten. Kaksi isointa oli vielä kolmen metrin kohdalta 50cm halkaisijaltaan. Kaikki pistin omin pienin käsin klapeiksi, kävin ostamassa Fiskarsin X27 halkaisukirveen ja annoin palaa. Puita mulla on jo muutenkin niin pirusti, että ei tarvi varmasti loppuikänä niitä tehdä. Yksi lato (5*6m)pienittyjä ladottuna täynnä ja vielä halkoja 10m pinossa odottamassa. Mulla oli ennen puulämmitys ja jäi noita hieman ”yli” kun vaihdoin lämmitysmuotoa.
 
Mä kaadatin pihalta pois 8 mäntyä pari vuotta sitten. Kaksi isointa oli vielä kolmen metrin kohdalta 50cm halkaisijaltaan. Kaikki pistin omin pienin käsin klapeiksi, kävin ostamassa Fiskarsin X27 halkaisukirveen ja annoin palaa. Puita mulla on jo muutenkin niin pirusti, että ei tarvi varmasti loppuikänä niitä tehdä. Yksi lato (5*6m)pienittyjä ladottuna täynnä ja vielä halkoja 10m pinossa odottamassa. Mulla oli ennen puulämmitys ja jäi noita hieman ”yli” kun vaihdoin lämmitysmuotoa.
Fiskars on Kuningas. Vaan täytyy tunnustaa, että oli siinä ruoto kovilla. Kymmenkunta pienempää koivua oli mukana halottavana.
Näin entisenä maalaispoikana oli kuitenkin mukava opettaa lapsille halkomista ja pinon tekoa :). Samalla saattoi kyllästyttää heitä jorinalla "kun minä 80-luvun lopulla papan kanssa vinssillä tukkimetässä..." :D:sleep:
 
Fiskars on Kuningas. Vaan täytyy tunnustaa, että oli siinä ruoto kovilla. Kymmenkunta pienempää koivua oli mukana halottavana.
Näin entisenä maalaispoikana oli kuitenkin mukava opettaa lapsille halkomista ja pinon tekoa :). Samalla saattoi kyllästyttää heitä jorinalla "kun minä 80-luvun lopulla papan kanssa vinssillä tukkimetässä..." :D:sleep:

Meillä ei tyttö ymmärrä tuollaisia jorinoita lainkaan. Pitää vaan hulluna ja outona kun muistelen kuinka isävainaan kanssa haettiin reellä ja 5-tonnisella Fordilla puita metsästä :)
 
Meillä ei tyttö ymmärrä tuollaisia jorinoita lainkaan. Pitää vaan hulluna ja outona kun muistelen kuinka isävainaan kanssa haettiin reellä ja 5-tonnisella Fordilla puita metsästä :)
Meillä oli 50-luvun alun Majori, isän itse tekemä tukkikärry ja siinä vaijerivinssi malli joutsalainen. Sitten osti 70-luvun alun Internationalin, 400-sarjaa muistaakseni. Se olikin jo rakettitekniikkaa :)
Pitää ne hulluna ja outona silti :ROFLMAO:
 
Back
Top