Vanhemmiten eränkäynti on alkanut kiinnostamaan. Perikunnalla on metsää omistuksessaa ja lähinnä siellä on tullu samoiltua.
Mutta mitkä ois alottavalle eränkävijälle hyviä vinkkejä tai sudenkuoppia mitä kannattais välttää?
Yhden päivän reissuja olen lähinnä ajatellut. Telttailu luonnossa ei ole vielä näköpiirissä.
Vanhemmat ja viisaammat lisäilkööt ja korjailkoot, mutta tässä ainakin jotain ajatuksia. Semmoinen disclaimer että kalastuspuoli ei ole oman kiinnostuksen kohde niin puhun tässä vain metsästyksestä.
Vinkkejä/tärkeitä askelia:
-
Metsästyskortti. Tämähän se on se ensimmäinen, eli metsästäjätutkinto. Tähän kannattaa oikeasti valmistautua, ja sen kurssin käyminen, vaikka ei pakollinen olekaan, parantaa mahdollisuuksia päästä ensi yrittämällä läpi. Harjoituskokeita, tosin vanhan tutkinnon mukaisia, löytyy guuggelilla netistä ja niitä kannattaa käyttää.
- Seuran jäsenyys. Valtion maillakin voi tietysti metsästellä, mutta jos perikunnalla on metsää, niin pääset niitä maita vastaan paikalliseen seuraan. Eli ei muuta kuin yhteydenotto siihen seuraan jonka alueen yhteydessä ko. maat ovat, ja sinne tarjous että jos ottavat porukkaan niin perikunnan maiden mets.oikeus vuokrataan seuralle. Varsinkin Etelä-Suomessa otetaan riemusta kiljuen vastaan joka hehtaari. Ja kun kerran seuraan pääset, kannattaa olla aktiivisesti mukana riistanhoidossa, sillä pääset hyviin suhteisiin ja luot kontakteja joista tulee olemaan hyötyä (ks. kohta Metsästyskummi).
-
Aselupa. Kun on kortti ja seuran jäsenyys, aseen hankintalupa metsästysperusteella (ainakin haulikko ja lippaallinen kertatuli - kivääri) irtoaa vaikeuksitta jos ei ole tullut nuorena törttöiltyä tosi pahasti. Kun hankit hankintalupaa, kannattaa jättää itselle pelivaraa kaliiperissa. Esim. haulikko, kertatuli, kal 12 niin ei tarvitse miettiä hylsyn pituutta (tai lippaallinen kertatuli jos haluat pumpun, tai itselataava kertatuli jos haluat itselataavan), ja kivääri, lippaallinen kertatuli (tai itselataava kertatuli jos haluat itselataavan), kal. 6,5 - 7,62 mm niin voit ottaa minkä tahansa yleiskiväärin joka hyvältä tuntuu.
-
"Metsästyskummi". Jos löydät fiksun kokeneemman metsästäjän opastamaan, olet onnekas. Kannattaa ihan reippaasti kysyä, ottaisiko joku mukaansa harjoittelemaan, useimmiten uusi kaveri otetaan ihan mielellään vähän katselemaan.
-
Paikallistuntemus. Riista liikkuu tiettyjä reittejä, oleilee tietyillä alueilla, ruokailee tietyillä paikoilla, siirtyy kesäalueilta talvialueille tietyllä aikataululla jne jne. Näitä ei opi muuten, kuin kyselemällä kokeneemmilta ja kävelemällä ja katselemalla kaikessa rauhassa. Ensimmäinen 1-2 syksyä menee opetteluun, se kuuluu asiaan. Kärsivällisyyttä!
Sudenkuoppia:
1) Virhehankinnat. Näitä tuppaa tulemaan kaikille. Virhehankintoja ovat esim. tarpeettomat/vääränlaiset/halvat ja huonot varusteet.
a) Eräs tyypillisimmistä virhehankinnoista on aseen hankintalupa tyyppiä "kivääri, kertatuli". Tällä ei nimittäin saa ostaa kivääriä jossa on lipas/makasiini.... Siis tosiaan siinä pitää lukea "kivääri,
lippaallinen kertatuli".
b) Toinen tyypillinen virhehankinta on ase, joka on melkein hyvä. Aseluvan hankinta on sen suuruusluokan savotta, että ei kannata ostaa muuta kuin ase joka on juuri se mikä itselle hyvältä tuntuu. Aseissa on ostajan markkinat, hankintalupa on voimassa 6 kuukautta, sinulla on vara valita ja aikaa etsiä hyvää, ei tarvitse tyytyä siihen "no joo" -vaihtoehtoon.
c) ja käytettyä asetta ei sitten ikinä pidä ostaa koeampumatta!
2) Liittyen edelliseen: vanhempien ja "viisaampien" uskominen mitä tulee asetekniikkaan. Lue itse oikeat tiedot, ja kysy vaikka täällä jos on mitä tahansa epäselvää. Suomessa on esim. uskomattoman paljon vanhoja starbuja jotka kivenkovaan väittävät että .30-06 Springfield on tehokkaampi kaliiperi kuin .308 Winchester, vaikka kaliiperit ovat ballistisesti identtiset.
3) Väärät ennakko-oletukset liittyen saaliin määriin ym. Unohda saalis. Jos jotain tulee, se on bonusta. Jos menet metsään lihan hakuun, karu todellisuus lyö kasvoille nopeasti, petyt ja homma voi lopahtaa siihen. Nauti ulkoilusta, katsele maisemia, kuuntele metsän ääniä, haistele tuoksuja!
4) Saaliin käsittelyn opettelematta jättäminen. Ennemmin tai myöhemmin saat jotain saalista, vaikka sitten vahingossa. Jos siinä vaiheessa et osaa käsitellä saaliseläintä ruuaksi, se on sekä tyhmää että moraalisesti väärin - miksi sitten tapoit sen? (Tämä tietysti olettaen että kyseessä ei ole vieraslajipoisto esim. supi tai minkki.) Metsästyskummin puuttuessa/lisäksi tässä auttaa YouTube, siellä on mm. Riistakeskuksella (vai oliko se Metsästäjäliitolla) havainnolliset opetusvideot.
