Erilliskomppanioiden tulevaisuus

ERKille uutta tekniikkaa: LINKKI
"RoboKorppi" olis hyvä apu tiedustelussa :a-rolleyes: ja tulenjohtamisessa.
Katso nnR8fDW3Ilo[/media]
 
Last edited by a moderator:
Jahaa nyt kun P-K Prikaati lakkautetaan niin silloin häipyy 1 sissikomppanian koulutus......voi prkle
 

adam7

Ylipäällikkö
Hejsan kirjoitti:
Jahaa nyt kun P-K Prikaati lakkautetaan niin silloin häipyy 1 sissikomppanian koulutus......voi prkle
Joukkoja koulutetaan juuri niihin tehtäviin joihin on suunniteltu kouluttaa rauhanajan koulutuspumpusta riippumatta.. esim kun lahdesta häipyy nakkiraukki, se ei tarkoita että talousau-koulutus loppuisi. Se vaan tapahtuu muualla.

Ruotsissa koulutetaan rauhanajan joukkoyksiköitä sodanajanjoukoiksi. Suomessa koulutetaan koulutusyksiköissä sodanajan joukkoja joilla ei ole tekemistä rauhanajan koulutusyksiköiden kanssa.
 
Mosuri kirjoitti:
Joissakin oppaissa kevyitä kylkimiinoja on neuvottu käyttämään jalkaväkeä vastaan kaupunkioloissa. Erityisesti on varoiteltu kuumien sirpaleiden tuottamasta palovaarasta rakennetussa ympäristössä. Idea sinällänsä on erinomainen ja jokainen voi kuvitella minkälainen vaikutus kujan perällä kosahtavalla kylkimiinalla on vaikka kujalle tupsahtaneeseen jalkaväkiryhmään. Kekseliäät kaverit sitten virittelevät noita miinoja talojen sivustoille, rappukäytäviin ja kulkureiteille.
Tuon vuoksi en kannata älykästä enkä taitavaa kaupunkisotimista, vaan tulivoimaista. Sisään vaikka haupitsilla alakerta poistaen niin kuin Berliinissä toukokuussa 1945.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
jokiranta kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Joissakin oppaissa kevyitä kylkimiinoja on neuvottu käyttämään jalkaväkeä vastaan kaupunkioloissa. Erityisesti on varoiteltu kuumien sirpaleiden tuottamasta palovaarasta rakennetussa ympäristössä. Idea sinällänsä on erinomainen ja jokainen voi kuvitella minkälainen vaikutus kujan perällä kosahtavalla kylkimiinalla on vaikka kujalle tupsahtaneeseen jalkaväkiryhmään. Kekseliäät kaverit sitten virittelevät noita miinoja talojen sivustoille, rappukäytäviin ja kulkureiteille.
Tuon vuoksi en kannata älykästä enkä taitavaa kaupunkisotimista, vaan tulivoimaista. Sisään vaikka haupitsilla alakerta poistaen niin kuin Berliinissä toukokuussa 1945.
Kuinka paljon vaatii tuollaisen perinteisen suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäytteen, eli elementeistä tehdyn Siwan ja Osuuspankin toimistorakennuksen tuhoaminen.
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Iso-Mursu kirjoitti:
jokiranta kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Joissakin oppaissa kevyitä kylkimiinoja on neuvottu käyttämään jalkaväkeä vastaan kaupunkioloissa. Erityisesti on varoiteltu kuumien sirpaleiden tuottamasta palovaarasta rakennetussa ympäristössä. Idea sinällänsä on erinomainen ja jokainen voi kuvitella minkälainen vaikutus kujan perällä kosahtavalla kylkimiinalla on vaikka kujalle tupsahtaneeseen jalkaväkiryhmään. Kekseliäät kaverit sitten virittelevät noita miinoja talojen sivustoille, rappukäytäviin ja kulkureiteille.
Tuon vuoksi en kannata älykästä enkä taitavaa kaupunkisotimista, vaan tulivoimaista. Sisään vaikka haupitsilla alakerta poistaen niin kuin Berliinissä toukokuussa 1945.
Kuinka paljon vaatii tuollaisen perinteisen suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäytteen, eli elementeistä tehdyn Siwan ja Osuuspankin toimistorakennuksen tuhoaminen.
8 paunan lekan sitä pankin holvia lukuunottamatta.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
noska kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
jokiranta kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Joissakin oppaissa kevyitä kylkimiinoja on neuvottu käyttämään jalkaväkeä vastaan kaupunkioloissa. Erityisesti on varoiteltu kuumien sirpaleiden tuottamasta palovaarasta rakennetussa ympäristössä. Idea sinällänsä on erinomainen ja jokainen voi kuvitella minkälainen vaikutus kujan perällä kosahtavalla kylkimiinalla on vaikka kujalle tupsahtaneeseen jalkaväkiryhmään. Kekseliäät kaverit sitten virittelevät noita miinoja talojen sivustoille, rappukäytäviin ja kulkureiteille.
Tuon vuoksi en kannata älykästä enkä taitavaa kaupunkisotimista, vaan tulivoimaista. Sisään vaikka haupitsilla alakerta poistaen niin kuin Berliinissä toukokuussa 1945.
Kuinka paljon vaatii tuollaisen perinteisen suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäytteen, eli elementeistä tehdyn Siwan ja Osuuspankin toimistorakennuksen tuhoaminen.
8 paunan lekan sitä pankin holvia lukuunottamatta.
Ja osasta seinistä menee läpi sorkkaraudalla.

Eniten itse mietin että Kouvola, Kajaani, jne ovat kyllä puolustajalle äkkiseltään pahempia paikkoja puolustajalle, kuin hyökkääjälle.
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
Paikalla valetuilla betonirakenteilla on jonkinlainen suoja-arvo. Betonielementit ja kaikki kevyemmät rakenteet suojaavat lähinnä säältä ja tähystykseltä. Käytännössä linnoitteen veroisia suojapaikkoja voisi löytyä rakennusten pohjakerroksista, alapohjien ryömintätiloista jne. Tyypillisestä suomalaisesta rivitalosta ampuu kotimaisella rk:lla läpi jopa pituussuunnassa ja elementtirakenteinen 70-luvun kerrostalo menettäisi helposti moraalinsa jo yhdestä psv-kanuunan laukauksesta.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ehkei pidä aliarvioida nimenomaan sitä pointtia, joka liittyy nykyaikaiselta tähystykseltä suojautumiseen? Joukko, joka joutuu sanotaan nyt vaikka venäläisen tykistön ja raketinheittimien tulen alle saattaa menettää ainakin moraalinsa kohtuu nopeaan tahtiin. Kuinka välttää joutumasta sellaiseen myllyyn? Ei saa näkyä ja on liikuttava.

Ehkäpä hyvä variantti onkin se, että taustalla on kohtuu suuri taajama tahi kaupunti ja taisteluja pyritään käymään silti maastossa. Asutuskeskusten tarjoamaa infraa on hyödynnettävä, käsittääkseni. Vesihuolto, lääkintä, varastot, jopa viesti ja johtaminen, lepoalueet jne. ....pitääkö tässä ajatella niin, että asutuskeskuksia on lähes pakko käyttää silloin, kun joukkoja on paljon liikenteessä?
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Reilu 200 000 hengen telttakylä? Maassa, jossa rakennuksia piisaa varsinkin todennäköisimpien operaatioalueiden osalta yllin kyllin?
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
koponen kirjoitti:
Reilu 200 000 hengen telttakylä? Maassa, jossa rakennuksia piisaa varsinkin todennäköisimpien operaatioalueiden osalta yllin kyllin?
Eikä unohdeta, että puolijoukkueteltta massavanhenee 2012.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Hande kirjoitti:
koponen kirjoitti:
Reilu 200 000 hengen telttakylä? Maassa, jossa rakennuksia piisaa varsinkin todennäköisimpien operaatioalueiden osalta yllin kyllin?
Eikä unohdeta, että puolijoukkueteltta massavanhenee 2012.
Laina-peitettä riittää kumppanilla.:angel:
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
koponen kirjoitti:
Reilu 200 000 hengen telttakylä? Maassa, jossa rakennuksia piisaa varsinkin todennäköisimpien operaatioalueiden osalta yllin kyllin?
Juu, ja entäs tavarapeli? Pistääkö massamateriaali suonnotkoihin vai alueen K-Rautojen alakerran varastoihin, trukkien ja lastausalueiden ääreen? Haavikot saman suonlempareen laitaan vai taistelualueen Terkkarin alakertaan tai johonkin väestönsuojaan? Lepoalueet Taivastelusuon äärelle vai 40 kilsaa taaemmaksi Mertsi Miikkulaisen lomakylään?

Pallomeritaktiikka pitää varmaan ajatella pidemmälle kuin vain komppanian taisteluun tms. Pallomeressä kaikki osat elävät? Eikä olla niin kranttuja meneekö täydennyspisteeseen alpha bravo Elisabeth näkkileipää tuhat kiloa vai kontillinen?

Onko johtamisen ja esikuntienkin elettävä pallomeressä? Pitkään paikalla tönöttävä esikunta saamari taitaa nykyään paljastua armotta ja taatusti saa vihollisen hyväilyä osalleen? Eli eikun vatkaudu ja liiku.

Viesti? Tänään ollaan ihan hiljaa ja käytetään lähettejä ja huomenna venttiseiskaa ja ylihuomenna hyppytaajuuspelejä ja sunnuntaina savumerkkejä?

Toivottavasti ymmärrätte mitä yritän tarkoittaa. Pallomeri käsittääkseni tarkoittaa koko orkesterin ameebamaista toimintaaa ja eloa, se ei jää vain taisteluosien taktiikaksi. Ja perään iso kysymysmerkki.

Jos edellä kirjoitettu pitäisi paikkansa niin se tarkoittaisi Erkkien tehtäviä ajatellen jotain?
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Elementtitalojen osalta ideana onkin niidne määrä -ei vahvuus. Jos yksi paikalla valettu talo kestää määrän X tulitoimintaa, niin samalla rahalla on rakennettu paikalle niin monta elementtitaloa, että vaikka tulitoimintaa tulisi tuo X määrä, niin takimmaiset talot eivät ole vielä saaneet ainuttakaan osumaa ja vihollinen ei vieläkään tiedä mitä taloa pitäisi tulittaa. Nuo elementtitalotkaan luhistuvat harvoin maan taasalle ja siten ne luovat taakseen katveita ja suojelevat takanaan oelvia taloja ja pakottavat vihollisen tulemaan lähemmäs estäen epäsuoran tulen muuta kuin valtavilla yläkulmilla (käytännössä jäljelle jää lähinnä krh tai osumat ylimpiin kerroksiin) ja suorasuuntaustulen kauempaa (mahdollista vain läheltöä tai pienissä sektoreissa). Voitte ihan kokeilla tätä. Laittakaa maitopurkkeja pystyyn vaikka 30 kappaletta epämääriseen hajasijoitelmaan (kuten lähiöissä talot ovat) ja alkaa ampua niitä samalta tasolta ritsalla. Kuinka monta laakerinikuulaa tarvitte, ennenkuin viimeinenkin on nurin? Toistakaa sama yhdellä reikätiilellä. Sitä pystytte ampumaan ihan rajatta samalla määrällä kuulia. Säilyykö ehjänä?
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Kuinka paljon vaatii tuollaisen perinteisen suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäytteen, eli elementeistä tehdyn Siwan ja Osuuspankin toimistorakennuksen tuhoaminen.
Jos helsinkiläinen 1910-luvun kivitalo on kestävyydessään pioneeriluokkaa 9 niin reunoistaan liimattu elementtitalo on noin 4-5.

Tämä reserviupseerikoulun lyhyen oppimäärän mukaan, joka on tai jonka pitäisi olla yleissivistystä niille, jotka perustavat esikunnan rakennuksiin.

Lidl ja muut Rautaruukin lämpöristyslevystä tehdyt ovat varmaan luokkaa 1-2. Ehkä niistä ampuu läpi pienoiskiväärillä lähietäisyydeltä.
 
Top