Erilliskomppanioiden tulevaisuus

[Einomies1]

Suomen armeija on vähentänyt sissikoulutusta antavien joukko-yksiköiden määrää jatkuvasti. Viimeaikaiset konfliktit ovat osoittaneet että asymetrinen sodankäynti on edelleen erittäin tehokas taistelukeino suurvaltojen armeijoita vastaan.

Vaikka Irakin sodassa ja Afganistanissa kapinallisten vastarintaan sisältyy moraalisesti ja eettisesti kielteisiä tapahtumia sekä kansainvälisten sopimusten vastaisia toimia, ei pienten jalkaväkiyksiköiden tehokkuutta voi aliarvioida.

Erilliskomppanioiden taistelutoimet yhdistettynä vallitsevaan alueellisen puolustuksen periaatteeseen, lisäävät puolustustaistelun syvyyttä ja tehoa nyt ja tulevaisuudessa.
Pieninä, liikkuvina ja hankalasti tuhottavina yksiköinä, erillisjoukot lisäävät pelkoa ja epävarmuutta myös tastelu-alueen ulkopuolella ja varustettuna ajanmukaisilla viestivälineillä sekä kalustolla pystyisivät koordinoimaan toimintaansa verkottuneena entistä tehokkaammin.

Väitän että suomen puolustuksessa on nyt ja jatkossa tarvetta kyseiselle koulutushaaralle, ei pelkästään kaikkien yleistaitona vaan koulutuslinjana.

Väitteen höysteeksi eräs parhaimmista taisteluvideoista jonka olen nähnyt netissä.
16.4.1996 Tsetseenisissit väijyttivät Shatoissa, Tsetseniassa Venäläisten ajoneuvosaattueen väitetysti 245:n moottoroidun kiväärirykmentin, 2:n pataljoonasta.

Riippuen lähteestä, Venäläisten tappiot olivat 53-223 kaatunutta ja 52-?haavoittunutta.

Tsetseenien tappioista ei ole täyttä varmuutta mutta arviot vaihtelevat 0-10 kuolleen ja haavoittuneen välillä. Video on sissien kuvaama, jonka perusteella voi sanoa että väijytys onnistui lähes täydellisesti.

 

[noska]

Olen tässä jo vuosia pohdiskellut asiaa ja tullut siihen tulokseen, että suomalaisten rauhanturvaajien maine on luotu sissikoulutuksessa opituilla tiedustelutaidoilla ja asymmetrisen sodan ymmärryksellä sekä vastasissikyvyllä, suomalaisella kansanluonteella sekä reserviläisten siviiliosaamisella ja elämänkokemuksella. Näillä on rakennettu luontainen mallirauhanturvaaja, joka toimii sen suuremmin mainostamatta ja sitä itsekään tietämättä suurvaltojen ja erikoisjoukkojen tarkkaan suunnittelemien, tutkimien ja kehittämien oppien mukaan.
Tähän liittynyttä suomalaisen rauhanturvaajan jermukuvaa eivät puolustusvoimien herrat ole sulattaneet ja siihen on väkisin lähdetty tekemään muutoksia konventionaalisen sodan perustistelijan mukaiseksi. Taistelijan on oltava esimerkillisen sotilaallinen sekä pukeutumiseltaan, että käytökseltään. Valitettavasti metsä vastaaa niinkuin sinne huudetaan ja kun ammattisotilas on opetettu taistelemaan ja odottamaan uhkaa joka puolelta, hänen näkyvä varautumisensa siihen myös aiheuttaa niitä uhkia. Tietenkin alueilla joilla uhkataso on jo valmiiksi kova, pitää varautumisen olla sen mukaista.
Nyt myös varusmieskoulutuksessa tehdyt muutokset alkavat romuttaa tuota pohjaa koulutuksellista kun perusteita menestykselle ei ole oikein ymmärretty.

Kotimaan puolustuksen kannalta olen sitä mieltä, että sissikoulutusta ei kannattaisi alasajaa, vaan päivittää nykyaikaisemmaksi. Sitä tarvitaan myös mahdollisen vihollisen sissitoiminnnan ymmärtämiseksi ja vastatoimien hallitsemiseksi. "Tunne vihollisesi" sanoi jo Sun Tzukin. Sissitoiminta perinteisessä muodossaan ei tule enää sellaisenaan onnistumaan, mutta se ei tarkoita ettei sissitoiminta voisi onnistua. Sitä pitäisi vain kehittää koko ajan vastaamaan taistelukentän ajanmukaista kuvaa. Ajoittain saatetaan tässä työssä jääd niin paljon jälkeen, että vaikuttaa siltä, ettei sissitoiminnalla olisi käyttöä lainkaan. Se johtuu vain siitä, että matka toimivaan järjestelmään on kehitystyöllä niin pitkä, ettei päämäärää edes nähdä.

 

[henu]

Tavallaan mielenkiintoinen ajatus. Usein vain tuo yhdistetään jatkosodan aikaiseen sissitoimintaan. Erilliskomppania vaatii toimiakseen huomattavan määrän huoltoa ja a-tarvikkeita, jotta se voi toteuttaa annettuja tehtäviä. Samoin sanoisin, että vaikka viestiväleitä on, ei niitä voida käyttää samalla tavalla kun on totuttu johtuen paljastusmisvaarasta jne.. huolto ilmenee myös sillä tasolla, että nopeaan evakointiin ei ole mahdollisuutta suurvaltojen tapaan esim. haavottuneiden kanssa.

 

[baikal]

Olen tässä jo vuosia pohdiskellut asiaa ja tullut siihen tulokseen, että suomalaisten rauhanturvaajien maine on luotu sissikoulutuksessa opituilla tiedustelutaidoilla ja asymmetrisen sodan ymmärryksellä sekä vastasissikyvyllä, suomalaisella kansanluonteella sekä reserviläisten siviiliosaamisella ja elämänkokemuksella. Näillä on rakennettu luontainen mallirauhanturvaaja, joka toimii sen suuremmin mainostamatta ja sitä itsekään tietämättä suurvaltojen ja erikoisjoukkojen tarkkaan suunnittelemien, tutkimien ja kehittämien oppien mukaan.
Tähän liittynyttä suomalaisen rauhanturvaajan jermukuvaa eivät puolustusvoimien herrat ole sulattaneet ja siihen on väkisin lähdetty tekemään muutoksia konventionaalisen sodan perustistelijan mukaiseksi. Taistelijan on oltava esimerkillisen sotilaallinen sekä pukeutumiseltaan, että käytökseltään. Valitettavasti metsä vastaaa niinkuin sinne huudetaan ja kun ammattisotilas on opetettu taistelemaan ja odottamaan uhkaa joka puolelta, hänen näkyvä varautumisensa siihen myös aiheuttaa niitä uhkia. Tietenkin alueilla joilla uhkataso on jo valmiiksi kova, pitää varautumisen olla sen mukaista.
Nyt myös varusmieskoulutuksessa tehdyt muutokset alkavat romuttaa tuota pohjaa koulutuksellista kun perusteita menestykselle ei ole oikein ymmärretty.

Kotimaan puolustuksen kannalta olen sitä mieltä, että sissikoulutusta ei kannattaisi alasajaa, vaan päivittää nykyaikaisemmaksi. Sitä tarvitaan myös mahdollisen vihollisen sissitoiminnnan ymmärtämiseksi ja vastatoimien hallitsemiseksi. "Tunne vihollisesi" sanoi jo Sun Tzukin. Sissitoiminta perinteisessä muodossaan ei tule enää sellaisenaan onnistumaan, mutta se ei tarkoita ettei sissitoiminta voisi onnistua. Sitä pitäisi vain kehittää koko ajan vastaamaan taistelukentän ajanmukaista kuvaa. Ajoittain saatetaan tässä työssä jääd niin paljon jälkeen, että vaikuttaa siltä, ettei sissitoiminnalla olisi käyttöä lainkaan. Se johtuu vain siitä, että matka toimivaan järjestelmään on kehitystyöllä niin pitkä, ettei päämäärää edes nähdä.

Jetsulleen samaa mieltä. Oletko muuten tuuminut kuinka lähelle "muiden joukkojen" toimintaa tuolloin mentäisiin? Varustus tulisi hyvin lähelle valmiusyhtymien ASEITA, kulkuvälineet ja kokoonpanot toiset, samoin tietty tavoitteet?

 

[noska]

Jetsulleen samaa mieltä. Oletko muuten tuuminut kuinka lähelle "muiden joukkojen" toimintaa tuolloin mentäisiin? Varustus tulisi hyvin lähelle valmiusyhtymien ASEITA, kulkuvälineet ja kokoonpanot toiset, samoin tietty tavoitteet?[/size]

Itse asiassa olen ajtellut, mutta päädyn joka kerta aivan erilaiseen tulokseen kuin edellisellä ajattelukerralla. Tämä johtuu puhtaasti ei-koventionaalisen sodankäyntimallin joustavuudesta, innoovatiivisuudesta ja jatkuvasta muutostilasta ja tilanteeseen sopeutuvaisuudesta.

 

[baikal]

Suomen armeija on vähentänyt sissikoulutusta antavien joukko-yksiköiden määrää jatkuvasti. Viimeaikaiset konfliktit ovat osoittaneet että asymetrinen sodankäynti on edelleen erittäin tehokas taistelukeino suurvaltojen armeijoita vastaan.

Vaikka Irakin sodassa ja Afganistanissa kapinallisten vastarintaan sisältyy moraalisesti ja eettisesti kielteisiä tapahtumia sekä kansainvälisten sopimusten vastaisia toimia, ei pienten jalkaväkiyksiköiden tehokkuutta voi aliarvioida.

Erilliskomppanioiden taistelutoimet yhdistettynä vallitsevaan alueellisen puolustuksen periaatteeseen, lisäävät puolustustaistelun syvyyttä ja tehoa nyt ja tulevaisuudessa.
Pieninä, liikkuvina ja hankalasti tuhottavina yksiköinä, erillisjoukot lisäävät pelkoa ja epävarmuutta myös tastelu-alueen ulkopuolella ja varustettuna ajanmukaisilla viestivälineillä sekä kalustolla pystyisivät koordinoimaan toimintaansa verkottuneena entistä tehokkaammin.

Väitän että suomen puolustuksessa on nyt ja jatkossa tarvetta kyseiselle koulutushaaralle, ei pelkästään kaikkien yleistaitona vaan koulutuslinjana.

Väitteen höysteeksi eräs parhaimmista taisteluvideoista jonka olen nähnyt netissä.
16.4.1996 Tsetseenisissit väijyttivät Shatoissa, Tsetseniassa Venäläisten ajoneuvosaattueen väitetysti 245:n moottoroidun kiväärirykmentin, 2:n pataljoonasta.

Riippuen lähteestä, Venäläisten tappiot olivat 53-223 kaatunutta ja 52-?haavoittunutta.

Tsetseenien tappioista ei ole täyttä varmuutta mutta arviot vaihtelevat 0-10 kuolleen ja haavoittuneen välillä. Video on sissien kuvaama, jonka perusteella voi sanoa että väijytys onnistui lähes täydellisesti.

Vahvensin lievästi. Missäs aapisessa se lukee, etteikö meitä vastaan voida käydä sotatoimia, jotka ovat asymmetrisiä? Jos tähän vastataan, että se olisi onni, jäisi kenttäarmeija koskemattomaksi jne. niin jopas. Tai että kotimaan erikoisjoukot hoitaa homman, nou panic. Nämä vastaukset herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia.

 

[SJ]

Väitteen höysteeksi eräs parhaimmista taisteluvideoista jonka olen nähnyt netissä.
16.4.1996 Tsetseenisissit väijyttivät Shatoissa, Tsetseniassa Venäläisten ajoneuvosaattueen väitetysti 245:n moottoroidun kiväärirykmentin, 2:n pataljoonasta.

Riippuen lähteestä, Venäläisten tappiot olivat 53-223 kaatunutta ja 52-?haavoittunutta.

Tsetseenien tappioista ei ole täyttä varmuutta mutta arviot vaihtelevat 0-10 kuolleen ja haavoittuneen välillä. Video on sissien kuvaama, jonka perusteella voi sanoa että väijytys onnistui lähes täydellisesti.

Vaikka periaatteessa olenkin samaa mieltä kanssasi, niin huomaan tuon vuosiluvun ja veikkaisin, että ryssät ovat melkoisella varmuudella kehittäneet varustustaan ja taktiikoitaan noita väijytyksiä vastaan. Se minkä erityisesti arvelen vaikuttavan on tiedustelu mitä on varmaankin kehitetty, joten tuollaiseen tilanteeseen tuskin ihan helpolla päästäisiin, ellei ryssä ole päättänyt mennä pää edellä ja tappioista välittämättä eteenpäin.

Mutta siitä huolimatta pitäisin sissejä valmiina, jos ei muuten, niin sitten pitämään huolen siitä, että osa tiedustelukyvystä on sidottuna sissien varalta (oli niitä tai ei (joskin tämä vaatii sitä, että sissejä on reservissä, muuten sissiuhka ei ole uskottava)).

Itse tuosta videosta sellaista, että nuo kannella matkustavat ukot vaikuttavat niin herkulliselta maalilta, että se panee miettimään tapoja miten saada miinoja ja "panoksia" jakamaan sirpaleita enemmän tuolta yläsektorista, eikä maanrajasta kuten yleensä.

 

[baikal]

Väitteen höysteeksi eräs parhaimmista taisteluvideoista jonka olen nähnyt netissä.
16.4.1996 Tsetseenisissit väijyttivät Shatoissa, Tsetseniassa Venäläisten ajoneuvosaattueen väitetysti 245:n moottoroidun kiväärirykmentin, 2:n pataljoonasta.

Riippuen lähteestä, Venäläisten tappiot olivat 53-223 kaatunutta ja 52-?haavoittunutta.

Tsetseenien tappioista ei ole täyttä varmuutta mutta arviot vaihtelevat 0-10 kuolleen ja haavoittuneen välillä. Video on sissien kuvaama, jonka perusteella voi sanoa että väijytys onnistui lähes täydellisesti.

Vaikka periaatteessa olenkin samaa mieltä kanssasi, niin huomaan tuon vuosiluvun ja veikkaisin, että ryssät ovat melkoisella varmuudella kehittäneet varustustaan ja taktiikoitaan noita väijytyksiä vastaan. Se minkä erityisesti arvelen vaikuttavan on tiedustelu mitä on varmaankin kehitetty, joten tuollaiseen tilanteeseen tuskin ihan helpolla päästäisiin, ellei ryssä ole päättänyt mennä pää edellä ja tappioista välittämättä eteenpäin.

Mutta siitä huolimatta pitäisin sissejä valmiina, jos ei muuten, niin sitten pitämään huolen siitä, että osa tiedustelukyvystä on sidottuna sissien varalta (oli niitä tai ei (joskin tämä vaatii sitä, että sissejä on reservissä, muuten sissiuhka ei ole uskottava)).

Itse tuosta videosta sellaista, että nuo kannella matkustavat ukot vaikuttavat niin herkulliselta maalilta, että se panee miettimään tapoja miten saada miinoja ja "panoksia" jakamaan sirpaleita enemmän tuolta yläsektorista, eikä maanrajasta kuten yleensä.

Jos ajatellaan miinaiskua niin ei ole temppu ei mikään suunnata mm. claymorea siten, että se pyihkii kannen tyhjäksi. Iskupaikka on silloin valittava siihen sopien ja pelit pantava käypäisesti paikoilleen. Eikä se kylkimiinaiskukaan jätä kansimatkustajia aivan kylmäksi, kyllä se sen verran huokaisee, että kohteessa joudutaan tekemään korjausliikkeitä. Eikä ne kuljetusvaunut, jos edes ryntökään ole mitenkään tunnottomia tellun päälle ajettaessa, kyllä siinä kansiralli loppuu niinä aikoina, kun rautakansi iskee kankuille niin, että pappa lentää kaarella seiväshyppyriman korkeudelle.

 

[SJ]

Mikähän taistelu olisi ollut talvisodassa, jossa ryssien etenemisreitille laitettiin pitkin tienvartta kasa pommeja parin kilsan matkalta ja sitten kun ne räjäytettiin, niin vankien kertoman mukaan n. 800 ryssää olisi kuollut. Ryssä luonnollisestikin otti hatkat moisen jälkeen. Jossakin näin juttua siitä, mutta sen jälkeen en ole uudestaan löytänyt.

 

[noska]

Tuo kansimatkustaminen muuten palasi venäläisten tyypilliseksi toimintatavaksi Afganistanissa. Vaunun ajaessa miinaan oli sisällä matksutavat kaavittava seinistä, mutta kannella matkustavat ravistuivat päältä pois ja vammoista huolimatta jäivät henkiin. Miehet päättivät ottaa mielummin riskin sirpaleista ja muista lentävistä reikää tekevistä esineistä kuin istua vaunun sisällä. Oppi levisi todella nopeasti käyttöön koko sikäläisessä sotaväessä. Miettivätpä jopa siirtymistä takaisin avovaunuihin, joista luovuttiin Unkarin kansannousun jälkeen. Niihin kun oli liian helppo kaupungeissa pudotella sisään kranaatteja kerrostalojen ikkunoista ja katoilta.
Alunperinhän venäläiset nousivat vaunujen kansille, koska eivät pysyneet tankkien vauhdissa jalan ja sopivaa kuljteuskalustoa ei vielä oltu kehitetty. Toimivatpa vielä mukavasti elävänä lisäpanssarointina siinä kannella.

 

[Second]

Vahvensin lievästi. Missäs aapisessa se lukee, etteikö meitä vastaan voida käydä sotatoimia, jotka ovat asymmetrisiä? Jos tähän vastataan, että se olisi onni, jäisi kenttäarmeija koskemattomaksi jne. niin jopas. Tai että kotimaan erikoisjoukot hoitaa homman, nou panic. Nämä vastaukset herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. [/size]

Aika ympäripyöreä väittämä. Se mitä minä nyt termistöstä muistan on se että asymmetria voi tarkoittaa mitä tahansa mikä ei ole tasapainossa, symmetria taas tarkoittaa tasapainoista. Tasapaino sodankäynnissä on taipuvainen johtamaan kulutussodankäyntiin. Asymmetria on avain nopeisiin ratkaisuihin, eikä nyt välttämättä ollenkaan tarkoita jotakin kamelikuski-sissiarmeijan ja läntistä teknoarmeijan välistä karkeloa vaan sitä voisi olla mm Ruotsin ja Suomen välinen maaottelu. Hyvä liikkuvuus, nopeat painopiste suuntien vaihtelut, nopeat johtamisyhteydet, Tulivoiman keskitettävyys. Kaikki nämä suosii asymetriaa. Ylipäätään kai voisi sanoa että hyökkäys on asymmetriaa ainakin jossakin määrin aina.

Symmetrian pahin esimerkki on ensimmäinen maailmansota. Toisaalta näin on Talvisotakin Summan ja Taipaleen lohkoilla ovat varsin loistava esimerkki kulutussodankäynnistä vaikkakin puolet olivat hyvin asymmetrisiä vertailussa, Venäjä kohtuu vahva konearmeija Suomessa ei koneita ole näkynyt kuin lehtien sivuilla.

-41 Barbarossa esim on sitten asymetrinen sotatoimi, vaikka osaopuolet periaatteessa olivat hyvin tasavertaisia. Sitten esim Venäjän ballistinen ohjusilotulitus Etelä-Suomeen on jo HYVIN asymetrinen.

 

[JOKO]

Tuo kansimatkustaminen muuten palasi venäläisten tyypilliseksi toimintatavaksi Afganistanissa. Vaunun ajaessa miinaan oli sisällä matksutavat kaavittava seinistä, mutta kannella matkustavat ravistuivat päältä pois ja vammoista huolimatta jäivät henkiin. Miehet päättivät ottaa mielummin riskin sirpaleista ja muista lentävistä reikää tekevistä esineistä kuin istua vaunun sisällä. Oppi levisi todella nopeasti käyttöön koko sikäläisessä sotaväessä. Miettivätpä jopa siirtymistä takaisin avovaunuihin, joista luovuttiin Unkarin kansannousun jälkeen. Niihin kun oli liian helppo kaupungeissa pudotella sisään kranaatteja kerrostalojen ikkunoista ja katoilta.
Alunperinhän venäläiset nousivat vaunujen kansille, koska eivät pysyneet tankkien vauhdissa jalan ja sopivaa kuljteuskalustoa ei vielä oltu kehitetty. Toimivatpa vielä mukavasti elävänä lisäpanssarointina siinä kannella.

Uskoisin ABC-aseiden olleen vahvin motivaattori ukkojen saamiselle pellin sisään. Vaikea uskoa perinteisiltä aseilta tarjoavan suojan olleen tärkein tekijä, kun venäläisten ryntövaunujen panssari on ohut ja miehistötila täynnä kaikkea palavaa. Ovat lähinnä laittaneet riittävästi panssaria, jotta muutama sirpale tai luoti ei pilaa ABC-suojausta.

 

[SJ]

Tuo kansimatkustaminen muuten palasi venäläisten tyypilliseksi toimintatavaksi Afganistanissa. Vaunun ajaessa miinaan oli sisällä matksutavat kaavittava seinistä, mutta kannella matkustavat ravistuivat päältä pois ja vammoista huolimatta jäivät henkiin. Miehet päättivät ottaa mielummin riskin sirpaleista ja muista lentävistä reikää tekevistä esineistä kuin istua vaunun sisällä. Oppi levisi todella nopeasti käyttöön koko sikäläisessä sotaväessä. Miettivätpä jopa siirtymistä takaisin avovaunuihin, joista luovuttiin Unkarin kansannousun jälkeen. Niihin kun oli liian helppo kaupungeissa pudotella sisään kranaatteja kerrostalojen ikkunoista ja katoilta.
Alunperinhän venäläiset nousivat vaunujen kansille, koska eivät pysyneet tankkien vauhdissa jalan ja sopivaa kuljteuskalustoa ei vielä oltu kehitetty. Toimivatpa vielä mukavasti elävänä lisäpanssarointina siinä kannella.

Uskoisin ABC-aseiden olleen vahvin motivaattori ukkojen saamiselle pellin sisään. Vaikea uskoa perinteisiltä aseilta tarjoavan suojan olleen tärkein tekijä, kun venäläisten ryntövaunujen panssari on ohut ja miehistötila täynnä kaikkea palavaa. Ovat lähinnä laittaneet riittävästi panssaria, jotta muutama sirpale tai luoti ei pilaa ABC-suojausta.

Lisäksi tuohon kansimatkustamiseen taisi vaikuttaa tahto päästä vaunusta nopeasti ulos. Ainakaan BTR-60:ssä se ei tainnut olla kovin nopeaa?

 

[akealik]

Näin intissä oikein mielenkiintoisen opetusvideon naapurin toimintatavoista, ja kansimatkustaminen oli siihenkin päässyt. Homma meni niin, että mekanisoitu kärkipataljoona siirtyy vaunujen sisältä katoille kun odotetaan viholliskosketusta tai kärki saa sen. Eli kannella istuskelu ei ole vain sissisotataktiikkaa heille. Ainakin jalkautuminen on sitten nopeaa kun toiminta alkaa, mutta epäsuoran uhriksi ei paree joutua.

 

[Einomies1]

Tavallaan mielenkiintoinen ajatus. Usein vain tuo yhdistetään jatkosodan aikaiseen sissitoimintaan. Erilliskomppania vaatii toimiakseen huomattavan määrän huoltoa ja a-tarvikkeita, jotta se voi toteuttaa annettuja tehtäviä. Samoin sanoisin, että vaikka viestiväleitä on, ei niitä voida käyttää samalla tavalla kun on totuttu johtuen paljastusmisvaarasta jne.. huolto ilmenee myös sillä tasolla, että nopeaan evakointiin ei ole mahdollisuutta suurvaltojen tapaan esim. haavottuneiden kanssa.

Kuinka paljon EK:n huolto vaatii verrattuna jääkäri/muuhun JV-komppaniaan?
EK:n huolto sotatoimien aikana on vaikeata jos se toimii vihollishyökkäyksen takana ja siksihän kyseiset yksiköt valmistelevat toimintaansa jo viikkokaupalla etukäteen, siten että muonitus, a-tarvikkeet yms. ovat varastoituina juuri huoltokuljetuksien hankaluuden / totaalisen puuttumisen vuoksi. En erittele täällä miten toiminta ja sen valmistelut toteutetaan, ne tietävät jotka ovat kyseisen koulutuksen saaneet tai siihen tutustuneet. Senverran huollon tarpeesta että päivittäisiä muona- ja ammustäydennyksiä ei tarvita, eikä ajoneuvokalustoa liikkumiseen. EK:t pystyvät olemaan hyvin omavaraisia ja itsenäisiä jos valmistautumisaikaa on riittävästi. Se on jo melkoinen ero huollon tarpeessa normaaliin JV-komppaniaan.

Haavoittuneiden ja varsinkin vakavien sellaisten, evakuointi on vaikeata tai jopa mahdotonta EK:n komentopaikkaa kauemmaksi. Siellähän on vain JSP ja kenttäsairaalat sijaitsevat kaukana toiminta-alueesta. Asia on vain hyväksyttävä sellaisenaan tai evakuointi järjestettävä ilmateitse HEKOlla (todennäköisesti mahdotonta ja erittäin riskialtista, ilmatilan ollessa enimmäkseen vihollisella+IT vaara) tai mönkijä / moottorikelkka-vetoisena polkuja ja mantuja pitkin. Tosin tämäkin on suuri riski rintaman eläessä ja edetessä kokoajan sekä todennäköisesti mittavan vihollistilanteen vuoksi.

 

[noska]

Tuo kansimatkustaminen muuten palasi venäläisten tyypilliseksi toimintatavaksi Afganistanissa. Vaunun ajaessa miinaan oli sisällä matksutavat kaavittava seinistä, mutta kannella matkustavat ravistuivat päältä pois ja vammoista huolimatta jäivät henkiin. Miehet päättivät ottaa mielummin riskin sirpaleista ja muista lentävistä reikää tekevistä esineistä kuin istua vaunun sisällä. Oppi levisi todella nopeasti käyttöön koko sikäläisessä sotaväessä. Miettivätpä jopa siirtymistä takaisin avovaunuihin, joista luovuttiin Unkarin kansannousun jälkeen. Niihin kun oli liian helppo kaupungeissa pudotella sisään kranaatteja kerrostalojen ikkunoista ja katoilta.
Alunperinhän venäläiset nousivat vaunujen kansille, koska eivät pysyneet tankkien vauhdissa jalan ja sopivaa kuljteuskalustoa ei vielä oltu kehitetty. Toimivatpa vielä mukavasti elävänä lisäpanssarointina siinä kannella.

Uskoisin ABC-aseiden olleen vahvin motivaattori ukkojen saamiselle pellin sisään. Vaikea uskoa perinteisiltä aseilta tarjoavan suojan olleen tärkein tekijä, kun venäläisten ryntövaunujen panssari on ohut ja miehistötila täynnä kaikkea palavaa. Ovat lähinnä laittaneet riittävästi panssaria, jotta muutama sirpale tai luoti ei pilaa ABC-suojausta.

Uskoa voit mitä tahansa, mutta lukuisat kirjalliset lähteet kertovat tuosta Unkarin kansannousun syyksi miksi venäläiset luopuivat noista avovaunuistaan (mikä BTR-malli se taas olikaan -sellainen whiten puolitelavaunun tyylinen). Ja Unkarissa tietysti käsikranaattien lisäksi niihin vaunuihin (tai ehkä jopa todennäköisesti enemmän kuin käsikranaatteja) pudotettiin ja heitettiin polttopulloja. Avovaunun sisään on muuten yllättävän helppo heitelllä melkein mitä tahansa jopa maan tasalta.
ABC-suojaus umpivaunuihin tuli vasta huomattavasti myöhemmin. Pelkkä umpivaunuhan ei suojaa ABC-aseelta, vaan päinvastoin voi jopa tehostaa sen vaikutusta. ABC-suojaus edellyttää tiivistyksiä ja paineistusta.

 

[noska]

Kuinka paljon EK:n huolto vaatii verrattuna jääkäri/muuhun JV-komppaniaan?

Loppu tekstistä voi päätellä sinun tarkoittavan erillistä komppaniaa aiheen mukaan. EK on esikuntakomppania, jonka huolto sinäkkään poikkeaa myös JK:sta. Erillinen Komppania taas on ErK. Vai onko sekin jo nykyään ERK, kun lyhenteissä taidettiin luopua pienten kirjainten käytöstä.
Tämä välimerkin sukupuolinen hyväksikäyttö ihan vaan selvyyden vuoksi.

 

[Mosuri]

Väitteen höysteeksi eräs parhaimmista taisteluvideoista jonka olen nähnyt netissä.
16.4.1996 Tsetseenisissit väijyttivät Shatoissa, Tsetseniassa Venäläisten ajoneuvosaattueen väitetysti 245:n moottoroidun kiväärirykmentin, 2:n pataljoonasta.

Riippuen lähteestä, Venäläisten tappiot olivat 53-223 kaatunutta ja 52-?haavoittunutta.

Tsetseenien tappioista ei ole täyttä varmuutta mutta arviot vaihtelevat 0-10 kuolleen ja haavoittuneen välillä. Video on sissien kuvaama, jonka perusteella voi sanoa että väijytys onnistui lähes täydellisesti.

Vaikka periaatteessa olenkin samaa mieltä kanssasi, niin huomaan tuon vuosiluvun ja veikkaisin, että ryssät ovat melkoisella varmuudella kehittäneet varustustaan ja taktiikoitaan noita väijytyksiä vastaan. Se minkä erityisesti arvelen vaikuttavan on tiedustelu mitä on varmaankin kehitetty, joten tuollaiseen tilanteeseen tuskin ihan helpolla päästäisiin, ellei ryssä ole päättänyt mennä pää edellä ja tappioista välittämättä eteenpäin.

Mutta siitä huolimatta pitäisin sissejä valmiina, jos ei muuten, niin sitten pitämään huolen siitä, että osa tiedustelukyvystä on sidottuna sissien varalta (oli niitä tai ei (joskin tämä vaatii sitä, että sissejä on reservissä, muuten sissiuhka ei ole uskottava)).

Itse tuosta videosta sellaista, että nuo kannella matkustavat ukot vaikuttavat niin herkulliselta maalilta, että se panee miettimään tapoja miten saada miinoja ja "panoksia" jakamaan sirpaleita enemmän tuolta yläsektorista, eikä maanrajasta kuten yleensä.

Jos ajatellaan miinaiskua niin ei ole temppu ei mikään suunnata mm. claymorea siten, että se pyihkii kannen tyhjäksi. Iskupaikka on silloin valittava siihen sopien ja pelit pantava käypäisesti paikoilleen. Eikä se kylkimiinaiskukaan jätä kansimatkustajia aivan kylmäksi, kyllä se sen verran huokaisee, että kohteessa joudutaan tekemään korjausliikkeitä. Eikä ne kuljetusvaunut, jos edes ryntökään ole mitenkään tunnottomia tellun päälle ajettaessa, kyllä siinä kansiralli loppuu niinä aikoina, kun rautakansi iskee kankuille niin, että pappa lentää kaarella seiväshyppyriman korkeudelle.

Tsetseenithän ovat ratkaisseet tuon kansimatkustajien ongelman liittämällä viuhkamiinan mukaan väijytykseen. Telan tai pyörän alla kosahtavaan telamiinaan on kytketty räjähtävällä tulilangalla viuhkamiina joka sitten pyyhkii kansimatkustajat pois taisteluvahvuuksista.

Kylkimiina ei tuota ainoastaan yhtä "iskumassaa" vaan miinan metallikartiosta myös irtoaa sirpaleita. Esimerkiksi reserviläisjohtajan oppaassa kerrotaan, että jos kevyen kylmiinan M 73 laukaisee 15 metrin päässä kuorma-autosta niin lavalle ja ohjaamoon osuu noin 90 kappaletta sirpaleita jotka läpäisevät auton kuorirakenteen.

Joissakin oppaissa kevyitä kylkimiinoja on neuvottu käyttämään jalkaväkeä vastaan kaupunkioloissa. Erityisesti on varoiteltu kuumien sirpaleiden tuottamasta palovaarasta rakennetussa ympäristössä. Idea sinällänsä on erinomainen ja jokainen voi kuvitella minkälainen vaikutus kujan perällä kosahtavalla kylkimiinalla on vaikka kujalle tupsahtaneeseen jalkaväkiryhmään. Kekseliäät kaverit sitten virittelevät noita miinoja talojen sivustoille, rappukäytäviin ja kulkureiteille.

 

[madmax]

Kylkimiina ei tuota ainoastaan yhtä "iskumassaa" vaan miinan metallikartiosta myös irtoaa sirpaleita. Esimerkiksi reserviläisjohtajan oppaassa kerrotaan, että jos kevyen kylmiinan M 73 laukaisee 15 metrin päässä kuorma-autosta niin lavalle ja ohjaamoon osuu noin 90 kappaletta sirpaleita jotka läpäisevät auton kuorirakenteen.

Joissakin oppaissa kevyitä kylkimiinoja on neuvottu käyttämään jalkaväkeä vastaan kaupunkioloissa. Erityisesti on varoiteltu kuumien sirpaleiden tuottamasta palovaarasta rakennetussa ympäristössä. Idea sinällänsä on erinomainen ja jokainen voi kuvitella minkälainen vaikutus kujan perällä kosahtavalla kylkimiinalla on vaikka kujalle tupsahtaneeseen jalkaväkiryhmään. Kekseliäät kaverit sitten virittelevät noita miinoja talojen sivustoille, rappukäytäviin ja kulkureiteille.

Kevyt kylkimiina 73 sirpaloituu jossain määrin, kuten mainitsit, mutta uudempi kevyt kylkimiina on suhteellisen yhtenäisenä massana (tottakai irtosirpaleita tulee). Raskaasta kylkimiinastakin tulee useampana massoina (yksi läpäisevä suihku ja n määrä irtomassaa). Mutta en lähtisi käyttämään kylkimiinoja elävää voimaa vastaan, koska tossuväkeä vastaan on claymore tyylinen tehokkaampi ja laajempi vaikutus.

Tietenkin ansoituksessa kannattaa käyttää kaikenlaista mukavaa ja epämukavaa, mutta pitäisin silti kylkimiinoja jalkaväkeä vastaan ylitehoisena.

 

[baikal]

Vahvensin lievästi. Missäs aapisessa se lukee, etteikö meitä vastaan voida käydä sotatoimia, jotka ovat asymmetrisiä? Jos tähän vastataan, että se olisi onni, jäisi kenttäarmeija koskemattomaksi jne. niin jopas. Tai että kotimaan erikoisjoukot hoitaa homman, nou panic. Nämä vastaukset herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. [/size]

Aika ympäripyöreä väittämä. Se mitä minä nyt termistöstä muistan on se että asymmetria voi tarkoittaa mitä tahansa mikä ei ole tasapainossa, symmetria taas tarkoittaa tasapainoista. Tasapaino sodankäynnissä on taipuvainen johtamaan kulutussodankäyntiin. Asymmetria on avain nopeisiin ratkaisuihin, eikä nyt välttämättä ollenkaan tarkoita jotakin kamelikuski-sissiarmeijan ja läntistä teknoarmeijan välistä karkeloa vaan sitä voisi olla mm Ruotsin ja Suomen välinen maaottelu. Hyvä liikkuvuus, nopeat painopiste suuntien vaihtelut, nopeat johtamisyhteydet, Tulivoiman keskitettävyys. Kaikki nämä suosii asymetriaa. Ylipäätään kai voisi sanoa että hyökkäys on asymmetriaa ainakin jossakin määrin aina.

Symmetrian pahin esimerkki on ensimmäinen maailmansota. Toisaalta näin on Talvisotakin Summan ja Taipaleen lohkoilla ovat varsin loistava esimerkki kulutussodankäynnistä vaikkakin puolet olivat hyvin asymmetrisiä vertailussa, Venäjä kohtuu vahva konearmeija Suomessa ei koneita ole näkynyt kuin lehtien sivuilla.

-41 Barbarossa esim on sitten asymetrinen sotatoimi, vaikka osaopuolet periaatteessa olivat hyvin tasavertaisia. Sitten esim Venäjän ballistinen ohjusilotulitus Etelä-Suomeen on jo HYVIN asymetrinen.

Aivan. Ja asymmetrian toinen puoli on se, että se lähtökohtaisesti mekanisoidumpi ja olettaen vahvempi voi käyttää MYÖS niitä keinoja, jotka ovat lähtökohtaisesti sen heikomman työkaluja...eikös vain?