ups.
Millä aseilla ja tehtävillä pitäisi tämän päivän sissijoukko varustaa, jotta voitaisiin katsoa saatavan "kovaa" hyötyä, kun vastassa on mekanisoitu joukko?
Paremmat henkilökohtaiset varusteet. Lisäksi viestintä-, havainnointi- ja paikannusvälineitä (radiot, lämpökamera, vv-2000, GPS-navigaattori jne.). Runsaasti räjähdysaineita, uusimpia miinoja ja riittävästi nykyaikaisia sinkoja. ErK:n pitäisi kuulua myös erillinen it-ohjus jaos (kannettava, ip) eli tj. ja 2-3 ohjusmiestä lataajineen tst-hekojen varalta. Tämä voitaisiin huomioida kun uusitaan lähi-itohjuksia. Tässä on jo mekoinen parannus varustukseen ja tietää vaikeuksia vastustajalle aivan varmasti.
Pitäisikö aseistusta ja toimintatapaa muuttaa, ja koulutuksessa huomioida hyvin tarkasti se, että joukko löytää "tärkeitä" maaleja ja kykenee omalla aseistuksellaan vaikuttamaan näihin tehokkaasti?
Baikal, kun katselet seuraavan kerran kaakkois-ja itäsuomen karttoja, huomaat ettei tartte ole einstein huomataakseen mille tie-urille vastustaja on sidottu auttamatta. Sissiryhmät ovat pieniä ja huomaamattomia, joita on vaikea teknologiasta huomaamatta löytää ja jäljittää suomalaisessa metsämaastossa johon joukot on kautta-aikain nimenomaan kehitetty ja koulutettu. Päätaistelutapa on väijytys ja toiminta-aika on tehtäväalueella jatkuva 24/7. Tarkoittaa että kaikki vihollisen kalusto mikä liikkuu teillä ja urilla on jatkuvassa vaarassa myös varsinaisen rintamalinjan takana ja sivustoilla.
Eli lainata Yhdysvaltain vapaussodan aikojen "upseerijahti"- teemaa ja löytää NE maalit, joilla on merkitystä selvästi enemmän kuin iskulla petterin kylkeen, petterin, jonka kannella tojottaa tympeännäköisiä nuorenmiehenpärstiä? Joo joo, opetetaan ottamaan esikuntavaunua jne. mutta millä aseilla ja keinoilla päästäisiin parhaaseen mahdolliseen tulokseen?
Paras mahdollinen tulos riippuu määritelmästä. Mitään salamurhaajia sissit eivät varsinaisesti ole ja kaikki vihollisen materiaali joka joutuu "poistoon" ja on pois taisteluista on hyvä ja potentiaalinen kohde. Varsinkin huolto-, kuljetus-, ja komentojoukot. Myös taistelujoukkoja vastaan toimitaan alussa. Ei siellä turhaan lymytä ja lusmuilla vaan joukoilla on selkeä häirintä- ja tuhoamistehtävä!
Jos ajatellaan toiminnan eri ulottuvuuksia, ilman tieliikenteen häirintää niin eikö seuraavanlainen skenaario sitten olisi mahdollinen:
Vihollinen etenee voimakkailla mekanisoiduilla joukoilla kohti tavoitetta eteläisessä suomessa. Hyökkäävän kärjen takana seuraa mekanisoitu tykistö, joka ajaa tauko/täydennys/tuliasemaan 15 km kärjen takana. Tulikäskyjen odottamisen ohessa panssarihaupitseja on tulossa täydentämään muutama kuorma-autollinen täynnä kranaatteja ja polttoainetta. Ennen tätä sissiryhmä tekee yllätysiskun kertasingoilla ja viemällä tuhoamispanoksen parin vaunun alle. Iskun jälkeen vihollienen saa niskaansa 81 mm kranaattien kuuron. Toinen sissiryhmä väijyttää täydennyssaattueen miinoilla ja räjähteillä=murto-osa tai ei lainkaan kranaatteja+ löpöä haupitseille. Vihollisen taas lähdettyä liikkeelle, I vaunu räjähtää taivaan tuuliin 2 km:n päässä lähtöpaikasta, vaan syyllisiä ei näy tai kuulu. Raivausta odottavien / haavoittuneiden evakuointia tekevien joukkojen ja loppuvaunujen kohtalona on päätyä meikäläisten tykistö-iskun kohteeksi kun mukana oleva TJ-on antanut väijypaikan koordinaatit etukäteen tykistölle. Vituttaisko itseäsi?
ErK:n taistelutekniikka ja taktiikka poikkeaa täysin perinteisestä jääkäri-mallin "syöksyen-eteenpäin" touhusta tai vaunuilla ajelusta. Se on hajautettu, vaikeasti torjuttava ja ennakoitava taistelutapa joka aiheuttaa jatkuvia tappioita. Sen psykologinen pelkovaikutus on suuri ja se nojaa yllätykseen sekä hyviin ennakkovalmisteluihin. Se on edullinen ja kustannustehokas verrattuna käytettävään joukkojen määrään. ErK:t eivät ole juuri sidottuja yleisjoukkoihin tai muihin alueellisen puolustuksen joukkoihin. Päinvastoin ne ovat hyvin valmistautuneita, tuntevat toiminta-alueensa hyvin ja pärjäävät omillaan melko pitkään. Hajautetun taistelutekniikan ansiosta niitä on vaikeata (huom! ei tietenkään mahdotonta) löytää ja tuhota.
Ihmeellistä on miten huonosti täällä foorumillakin tunnetaan tuon taktiikan perusteet ja tehokkuus nykyaikana. Ehkä meikäläisten armeija on puhtaasti "hakkapeliittojen jälkeläinen alenevassa polvessa", eikä asymmetrinen taistelutaktiikan ole katsottu enää nykyään olevan "reilua". Juuri tämän takia se onkin tehokasta. Ihmeellistä että sen teho kyseenalaistetaan vaikka sitä on suomalaiset käyttäneet kautta historian menestyksellä.
Ihmettelen että nyt sissisodankäynti onkin yhtäkkiä eräiden mielestä eilispäivää. Onko tämä ajattelu amerikkalaista? Teknologiasta kun ei ole niin suurta hyötyä tätä taistelutaktiikkaa käyttävää joukkoa vastaan ja sehän jenkkejä ja venakoita harmittaa. Katsokaa vaikka videoita afganistanista ja irakista kun tuohtuneet ja vittuuntuneet USA:n erikoisjoukkojen miehet avuttomina vastaamaan siihen, haukkuvat sissitaktiikan "pelkurin taktiikaksi". Kyllähän se syö miestä kun autoja räjähtelee vähänväliä ja porukkaa kuolee ja loukkaantuu ympäriltä ja ketään ei juuri näy jota ampua. Tekee mieli nauraa... lopputulos merkitsee, viis tavasta ja keinoista! Tähän kun lisää sen että tuolla vuoristossakaan jenkit eivät pysty näkemään Talibaneja, huolimatta lämpökameroista ja kaikenmaailman valvontavehkeistä ja aina tarvitaan tst-hekoja apuun. Mikä tilanne sitten on täällä metsäisessä suomessa?
Jos noissa maissa(irak, afganistan) vastapuoli on varustettu murto-osalla siitä kalustosta ja aseista (ja rahasta) mitä länsimaisilla joukoila on ja koulutuskin on sitä sun tätä, ei tätä sodankäyntitapaa voi aliarvioida. Tai jos niin tekee, kärsii samanlailla kuin USA ja ISAF.