Erilliskomppanioiden tulevaisuus

[baikal]

Tuo kansimatkustaminen muuten palasi venäläisten tyypilliseksi toimintatavaksi Afganistanissa. Vaunun ajaessa miinaan oli sisällä matksutavat kaavittava seinistä, mutta kannella matkustavat ravistuivat päältä pois ja vammoista huolimatta jäivät henkiin. Miehet päättivät ottaa mielummin riskin sirpaleista ja muista lentävistä reikää tekevistä esineistä kuin istua vaunun sisällä. Oppi levisi todella nopeasti käyttöön koko sikäläisessä sotaväessä. Miettivätpä jopa siirtymistä takaisin avovaunuihin, joista luovuttiin Unkarin kansannousun jälkeen. Niihin kun oli liian helppo kaupungeissa pudotella sisään kranaatteja kerrostalojen ikkunoista ja katoilta.
Alunperinhän venäläiset nousivat vaunujen kansille, koska eivät pysyneet tankkien vauhdissa jalan ja sopivaa kuljteuskalustoa ei vielä oltu kehitetty. Toimivatpa vielä mukavasti elävänä lisäpanssarointina siinä kannella.

Uskoisin ABC-aseiden olleen vahvin motivaattori ukkojen saamiselle pellin sisään. Vaikea uskoa perinteisiltä aseilta tarjoavan suojan olleen tärkein tekijä, kun venäläisten ryntövaunujen panssari on ohut ja miehistötila täynnä kaikkea palavaa. Ovat lähinnä laittaneet riittävästi panssaria, jotta muutama sirpale tai luoti ei pilaa ABC-suojausta.

Uskoa voit mitä tahansa, mutta lukuisat kirjalliset lähteet kertovat tuosta Unkarin kansannousun syyksi miksi venäläiset luopuivat noista avovaunuistaan (mikä BTR-malli se taas olikaan -sellainen whiten puolitelavaunun tyylinen). Ja Unkarissa tietysti käsikranaattien lisäksi niihin vaunuihin (tai ehkä jopa todennäköisesti enemmän kuin käsikranaatteja) pudotettiin ja heitettiin polttopulloja. Avovaunun sisään on muuten yllättävän helppo heitelllä melkein mitä tahansa jopa maan tasalta.
ABC-suojaus umpivaunuihin tuli vasta huomattavasti myöhemmin. Pelkkä umpivaunuhan ei suojaa ABC-aseelta, vaan päinvastoin voi jopa tehostaa sen vaikutusta. ABC-suojaus edellyttää tiivistyksiä ja paineistusta.

Kyllä minäkin muistelen näin...oletettiin, että jatkossakin joudutaan Liittolaisia vähän patistelemaan pysyttelemään ruodussa. Toinen juttu, joka tulee etsimättä mieleen on, että polttotaisteluaineita ja niiden asekäyttöä kehitettiin urakalla Yhdysvalloissa, Vietnamissa viimeistään nähtiin tämän aseen räyhäkkä esiinmarssi. Napalm ja fosfori piti saada lähtökohtaisesti pysymään kuoren ulkopuolella ja niimpä tehtiin kuorivaunuihin katto.

 

[Hejsan]

Minä lujin että kaikki suomen sotilaat saa "de fria kriget" koulutus....

 

[SJ]

Tavallaan mielenkiintoinen ajatus. Usein vain tuo yhdistetään jatkosodan aikaiseen sissitoimintaan. Erilliskomppania vaatii toimiakseen huomattavan määrän huoltoa ja a-tarvikkeita, jotta se voi toteuttaa annettuja tehtäviä. Samoin sanoisin, että vaikka viestiväleitä on, ei niitä voida käyttää samalla tavalla kun on totuttu johtuen paljastusmisvaarasta jne.. huolto ilmenee myös sillä tasolla, että nopeaan evakointiin ei ole mahdollisuutta suurvaltojen tapaan esim. haavottuneiden kanssa.

Kuinka paljon EK:n huolto vaatii verrattuna jääkäri/muuhun JV-komppaniaan?
EK:n huolto sotatoimien aikana on vaikeata jos se toimii vihollishyökkäyksen takana ja siksihän kyseiset yksiköt valmistelevat toimintaansa jo viikkokaupalla etukäteen, siten että muonitus, a-tarvikkeet yms. ovat varastoituina juuri huoltokuljetuksien hankaluuden / totaalisen puuttumisen vuoksi. En erittele täällä miten toiminta ja sen valmistelut toteutetaan, ne tietävät jotka ovat kyseisen koulutuksen saaneet tai siihen tutustuneet. Senverran huollon tarpeesta että päivittäisiä muona- ja ammustäydennyksiä ei tarvita, eikä ajoneuvokalustoa liikkumiseen. EK:t pystyvät olemaan hyvin omavaraisia ja itsenäisiä jos valmistautumisaikaa on riittävästi. Se on jo melkoinen ero huollon tarpeessa normaaliin JV-komppaniaan.

Haavoittuneiden ja varsinkin vakavien sellaisten, evakuointi on vaikeata tai jopa mahdotonta EK:n komentopaikkaa kauemmaksi. Siellähän on vain JSP ja kenttäsairaalat sijaitsevat kaukana toiminta-alueesta. Asia on vain hyväksyttävä sellaisenaan tai evakuointi järjestettävä ilmateitse HEKOlla (todennäköisesti mahdotonta ja erittäin riskialtista, ilmatilan ollessa enimmäkseen vihollisella+IT vaara) tai mönkijä / moottorikelkka-vetoisena polkuja ja mantuja pitkin. Tosin tämäkin on suuri riski rintaman eläessä ja edetessä kokoajan sekä todennäköisesti mittavan vihollistilanteen vuoksi.

Haa! Tuostapa minä osaan kertoa ihan pikkuisen. Nyt en muista noiden uusien hoitopaikkojan nimiä, mutta se toinen oli EHAS eli ensihoitoasema. Sitä en muista, että oliko tämä se komppania tason pumppu, vaiko se tasoa ylempi, mutta siinä komppania tasoisessa pumpussa oli lääkäri (1!), muistaakseni 2 AU:ta ja kasa lämäreitä. Tälläinen pitäisi tulla jokaiseen ERK:aan. Nämä sitten tukeutuvat näitä erilliskomppanioita tukevaan huoltokomppaniaan, jossa oli sitten se isompi pumppu, jossa on tuplasti henkilökuntaa, verrattuna tuohon alempaan. Jotenkin kyllä veikkaan, että se komppanian lääkintäporukka saattaa hyvinkin tukeutua paikallisiin sairaaloihin, jos ne ovat lähempänä ja edelleen toiminnassa.

Näin muistelen kertauksesta ja mainittakoon, että hieman kritiikkiä annoimme, kun tuossa yhdessä organisaatiossa on yksittäinen lääkäri, jonka pitäisi ensinnäkin pystyä toimimaan kahdessa vuorossa, ja muutenkin oli epäilyksiä siitä, että kykeneekö se käyttämään koulutustaan, vai riittäisikö esim. ensihoitaja tekemään ne samat hommat mitä lääkäri kykenee tekemään yksinään, kun potilaita tulee paljon.

SP ja JSP systeemit on sitten ilmeisesti poistumassa ja koettavat sijoittaa koulutettua porukkaa lähemmäs rintamaa, tiedä sitä sitten.

 

[Second]

Vahvensin lievästi. Missäs aapisessa se lukee, etteikö meitä vastaan voida käydä sotatoimia, jotka ovat asymmetrisiä? Jos tähän vastataan, että se olisi onni, jäisi kenttäarmeija koskemattomaksi jne. niin jopas. Tai että kotimaan erikoisjoukot hoitaa homman, nou panic. Nämä vastaukset herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. [/size]

Aika ympäripyöreä väittämä. Se mitä minä nyt termistöstä muistan on se että asymmetria voi tarkoittaa mitä tahansa mikä ei ole tasapainossa, symmetria taas tarkoittaa tasapainoista. Tasapaino sodankäynnissä on taipuvainen johtamaan kulutussodankäyntiin. Asymmetria on avain nopeisiin ratkaisuihin, eikä nyt välttämättä ollenkaan tarkoita jotakin kamelikuski-sissiarmeijan ja läntistä teknoarmeijan välistä karkeloa vaan sitä voisi olla mm Ruotsin ja Suomen välinen maaottelu. Hyvä liikkuvuus, nopeat painopiste suuntien vaihtelut, nopeat johtamisyhteydet, Tulivoiman keskitettävyys. Kaikki nämä suosii asymetriaa. Ylipäätään kai voisi sanoa että hyökkäys on asymmetriaa ainakin jossakin määrin aina.

Symmetrian pahin esimerkki on ensimmäinen maailmansota. Toisaalta näin on Talvisotakin Summan ja Taipaleen lohkoilla ovat varsin loistava esimerkki kulutussodankäynnistä vaikkakin puolet olivat hyvin asymmetrisiä vertailussa, Venäjä kohtuu vahva konearmeija Suomessa ei koneita ole näkynyt kuin lehtien sivuilla.

-41 Barbarossa esim on sitten asymetrinen sotatoimi, vaikka osaopuolet periaatteessa olivat hyvin tasavertaisia. Sitten esim Venäjän ballistinen ohjusilotulitus Etelä-Suomeen on jo HYVIN asymetrinen.

Aivan. Ja asymmetrian toinen puoli on se, että se lähtökohtaisesti mekanisoidumpi ja olettaen vahvempi voi käyttää MYÖS niitä keinoja, jotka ovat lähtökohtaisesti sen heikomman työkaluja...eikös vain?

Juu tuo on kyllä hyvä havainto. Tästähän ne ameriikkalaistekin paljon on viime vuosikymmenenä kirjoitelleet eli jos vastassa on sissiarmeija jonka toimintatavat on HYVIN poikkeavat kylmän sodan päävihollisesta niin ei voi mitään: sen peli on opeteltava ja sitä vastaan pelattava jos mielii saavuttaa menestystä.

 

[baikal]

Vahvensin lievästi. Missäs aapisessa se lukee, etteikö meitä vastaan voida käydä sotatoimia, jotka ovat asymmetrisiä? Jos tähän vastataan, että se olisi onni, jäisi kenttäarmeija koskemattomaksi jne. niin jopas. Tai että kotimaan erikoisjoukot hoitaa homman, nou panic. Nämä vastaukset herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. [/size]

Aika ympäripyöreä väittämä. Se mitä minä nyt termistöstä muistan on se että asymmetria voi tarkoittaa mitä tahansa mikä ei ole tasapainossa, symmetria taas tarkoittaa tasapainoista. Tasapaino sodankäynnissä on taipuvainen johtamaan kulutussodankäyntiin. Asymmetria on avain nopeisiin ratkaisuihin, eikä nyt välttämättä ollenkaan tarkoita jotakin kamelikuski-sissiarmeijan ja läntistä teknoarmeijan välistä karkeloa vaan sitä voisi olla mm Ruotsin ja Suomen välinen maaottelu. Hyvä liikkuvuus, nopeat painopiste suuntien vaihtelut, nopeat johtamisyhteydet, Tulivoiman keskitettävyys. Kaikki nämä suosii asymetriaa. Ylipäätään kai voisi sanoa että hyökkäys on asymmetriaa ainakin jossakin määrin aina.

Symmetrian pahin esimerkki on ensimmäinen maailmansota. Toisaalta näin on Talvisotakin Summan ja Taipaleen lohkoilla ovat varsin loistava esimerkki kulutussodankäynnistä vaikkakin puolet olivat hyvin asymmetrisiä vertailussa, Venäjä kohtuu vahva konearmeija Suomessa ei koneita ole näkynyt kuin lehtien sivuilla.

-41 Barbarossa esim on sitten asymetrinen sotatoimi, vaikka osaopuolet periaatteessa olivat hyvin tasavertaisia. Sitten esim Venäjän ballistinen ohjusilotulitus Etelä-Suomeen on jo HYVIN asymetrinen.

Aivan. Ja asymmetrian toinen puoli on se, että se lähtökohtaisesti mekanisoidumpi ja olettaen vahvempi voi käyttää MYÖS niitä keinoja, jotka ovat lähtökohtaisesti sen heikomman työkaluja...eikös vain?

Juu tuo on kyllä hyvä havainto. Tästähän ne ameriikkalaistekin paljon on viime vuosikymmenenä kirjoitelleet eli jos vastassa on sissiarmeija jonka toimintatavat on HYVIN poikkeavat kylmän sodan päävihollisesta niin ei voi mitään: sen peli on opeteltava ja sitä vastaan pelattava jos mielii saavuttaa menestystä.

Aivan. Jossain kohtaa voi olla mahdollinen myös jalkaväen voimin suoritettu "syvä" operaatio. Kohtahan puhutaan puhtaasta jalkaväen jalan suorittamasta operaatiosta "asymmetrisenä" operaationa. Ja silti vastassa voi olla VAIN erkki-komania, jos kohta sitäkään.

Second, kun olet tainnut noihin amerikkalaisten ja brittien erikoisoperaatioihin tutustua niin kerropppa montako kertaa nämä erikoisoperaatiot ovat kohdistuneet alueisiin tai paikkoihin, joissa vastassa on ollut JO LÄHTÖKOHTAISESTI vastustajan erikoisjoukkoja....vai onko vastassa ollut tykistöasemien tms. väkeä? Tai varusmiehiä? Tai huoltoväkeä tai siviilipoliiseja?

Ja entäpäs sitten, kun tähän "asymmetriseen" operaatioon liitetään nykyajan elementtejä, kuten hekoja tms.? Ilmatukea ja alueen eristämistä? Synkkiä aseiskuja maalattuihin kohteisiin? Koko tuo kirjo on arkipäivää...ja edelleen, Päävoimat saattavat pysyä koskemattomina, operaatiot jylläävät muissa suunnissa, joissa on tarjolla vain erkki-komanioita vastapeluriksi. Ja annas, kun puolustaja lähtee irrottamaan Päävoimistaan joukkoja ja siirtämään rajallisia erikoisjoukkoja näihin juttuihin, sitten alkaa tapahtua siellä pääsuunnalla, eikös vain? Ja taas on erkki-komaniat "omillaan".

Topikin alkuun: erkkikomanioilla saattaa edelleen olla paikkansa, kun kysyttiin tulevaisuutta niin ei tietoa. Olisko sitten osa ratkaisua tuo MKJ-konsepti, en tiedä.

ps.edith: erkkikomania on erään joukkoyksikön taktinen nimi

Jatkan hetken: vuonna -80 oli erään itäsuomalaisen pitäjän miehet kutsuttu kh:iin, iältään pääosin 30-50- vuotta. Viikon harjoituksessa harjoiteltiin ammuntaa, tieliikenneväijytyksiä ja maahanlaskujen torjuntaa sekä partioitiin sivustaa sillä mielellä, että sieltä odotettiin tulevaksi vihollisen jalkaväkeä "suoalueen" kautta. Tämä on jo 30 vuotta wanha asia....onko aika ajanut tämän skenaarion ohitse vai onko se itseasiassa aina muodikas? Tuo harjoitus oli nimenomaan pitäjän nimeä kantavan erkkikomanian harjoitus.

 

[Second]

Minulla on loppujen lopuksi sellainen aukko ajatuksissa tässä kohtaa että esim ERK:sta en lopunviimein osaa hirvittävästi sanoa mitään. Kun ei tiedä yhtään miten ne toimii, missä ne toimii, kenen kanssa ne toimii, mitä ne tekee ja niin pois päin... Eikähän minun niistä juuri mitään pitäisi tietääkään koska minua ei semmoiseen ole koskaan sijoitettu.

Mitä ne vihollisen vastatoimet sitten olisivat? Kaippa vihollinen pyrkii vastatoimiin niillä joukoilla mitä sillä sillä hetkellä on käytettävissä. Kuinka paljon sillä on varaa käyttää erikois- ja maahanlaskujoukkoja sekä helikoptereita yms ja missä vaiheessa sen täytyy ryhtyä käyttämään mekanisoituja ja moottoroituja joukkoja näissä tehtävissä?

En minä osaa noista jenkkien erikoisjoukkojen käyttötavoista paljon pukahtaa, Afganistnin alkurähinät Tora Boralla on ehkä maineikkais ja suurin. Rangerit maalitti ilmavoimille kohteita joita ne sitten pommitti, noin niinkuin stereotyyppisesti. Eli tuolla toiminta oli hyvin lähellä perinteista jalkaväen taistelutoimintaa HYVIN vaikeassa maastossa, tosin sillä poikkeuksella että asevaikutus tuli lähes puhtaasti ilmavoimien toimesta ja rähintä keskittyivät hyvin pitkiltä etäisyyksisltä käytäviin rähinöihin. Irakista tulee mieleen sitten vankien sieppaamiset yöisin näiden asuintaloista, mutta luullakseni tuokin tuominta on delegoitu nyt tyhmille perus-mokkereille, kun heitä on ryhdytty kouluttamaan noihin hommiin. Ylipäätään Rangerit yms oli aiemmin aseen käsittelyn ja lähitasitelun experttejä, siksipä niitä hyvin hanakasti käytettiin kaikissa lähitasiteluun painottuvissa hommissa, ehkä selkeimmin juuri AKE:ssa ja vangin sieppaamisissa kun talossa voi olla muitakin perheen jäseniä, joiden MIELELLÄÄN sopisi jäävän henkiin. Nythän tuo on muuttunut aika paljonkin ja peurs moku saa aika hyvää aseen käsittelyoppia ja koulutusta kaiken tyyppisiin erikoisoperaatioihin kuten vankien sieppaamisiin. Tosin tämä voi olla vain meikäläisen omaa kuvitelmaa.

Muuten kai heikäläisten toiminta on aika kovasti hys-hys. Luullakseni toiminta pääasiassa rajoituu tällä hetkellä tiedusteluun ja ehkä toimimiseen hyvin hankalissa maastoissa, sekä mahdollisesti helikopteriella toimivaan pelastus- ja evakuointi toimintaan, eli he ovat valmiudessa lähteäkseen pelastamaan esim jonkin tipahtaneen hekon miehistön yms. Mitenkään kovin aktiivisesti kai nuo ei osallistu agressiivisiin vastatoimiin, vaan sen homman hoitaa ihan puhtaasti muut taistelujoukot.

 

[noska]

Minä lujin että kaikki suomen sotilaat saa "de fria kriget" koulutus....

Tulee ihan mieleen tuntemattoman Hietanane
"Mä taas kuulin..."
"Kaikkii merkillissii mäkin kans aina kuule."
tai jotain sinne päin...
mutta kyllä olet oikein kuullut. Kaikki suomalaiset maavoimien sotilaat saa sen ainakin jolain tasolla ja myös osa ilma- ja merivoimista.

 

[noska]

Jatkan hetken: vuonna -80 oli erään itäsuomalaisen pitäjän miehet kutsuttu kh:iin, iältään pääosin 30-50- vuotta. Viikon harjoituksessa harjoiteltiin ammuntaa, tieliikenneväijytyksiä ja maahanlaskujen torjuntaa sekä partioitiin sivustaa sillä mielellä, että sieltä odotettiin tulevaksi vihollisen jalkaväkeä "suoalueen" kautta. Tämä on jo 30 vuotta wanha asia....onko aika ajanut tämän skenaarion ohitse vai onko se itseasiassa aina muodikas? Tuo harjoitus oli nimenomaan pitäjän nimeä kantavan erkkikomanian harjoitus.

Petäjän Erkka on siirtynyt jo viheriöiltä valmennustehtäviin ja pitäjän erkki taas on niin mahdottoman paljon kallis konsepti ettei semmoista voida pitää enää missään kirjoilla kun ei se ole edes edustavan näköinen parratissa eli sen kohdalla ei saada rahoille haluttua vastinetta.
Sama skenaario kuitenkin toistuu edelleen useilla taistelutantereilla ympäri maailman joissa se on siis ihan arkipäivää. Suomessa se vaan on tyystin oboslete ja epämuodikasta.

 

[noska]

Mitä ne vihollisen vastatoimet sitten olisivat? Kaippa vihollinen pyrkii vastatoimiin niillä joukoilla mitä sillä sillä hetkellä on käytettävissä. Kuinka paljon sillä on varaa käyttää erikois- ja maahanlaskujoukkoja sekä helikoptereita yms ja missä vaiheessa sen täytyy ryhtyä käyttämään mekanisoituja ja moottoroituja joukkoja näissä tehtävissä?

No sillä todennäköisimmällä vihollisella eli A2 keltaisella on melkoinen varasto noita vastatoimia kun on moista vuosikymmeniä harjoitellut. Jo suuren isänmaallisen sanakovun jälkeen jahtasivat balttislaisia kaupunkisisarten miespuolisia vastineita skutsibroideja ja sama meno on jatkunut sekä maalla että kaupungissa koko sittemmin ruostuneen rautaesiripun takaisella alueella ja neuvonantajien toimesta mustan-miehen-maanosassa ja dominoteorianäyttämöllä namimaassa, kunnes taas päsivät harjoittelemaan kuumemmissa tilanteissa A-maassa ja Tsetsekärpäsen pörinässä. Vielä työkalulipun aikoihin heillä oli tuohon asettaa jopa ihan erilliset yksiköt, jotka olivat nimenomaan moiseen touhuun spesialisoituneet.

sekä mahdollisesti helikopteriella toimivaan pelastus- ja evakuointi toimintaan, eli he ovat valmiudessa lähteäkseen pelastamaan esim jonkin tipahtaneen hekon miehistön yms.

Tähtilipun pojilla on tähän hommaan ihan omat erikoisjoukkonsa http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Air_Force_Pararescue. Nämä ilmavoimien erikoisjoukot http://en.wikipedia.org/wiki/Air_Force_Special_Operations_Command vaan saavat huomattavsti vähemmän julkisuutta kuin esimerkiksi mediaseksikkäämmät vihreän huopahatun miehet, metsänvartijat tai hylkeet.

 

[Second]

Mitä ne vihollisen vastatoimet sitten olisivat? Kaippa vihollinen pyrkii vastatoimiin niillä joukoilla mitä sillä sillä hetkellä on käytettävissä. Kuinka paljon sillä on varaa käyttää erikois- ja maahanlaskujoukkoja sekä helikoptereita yms ja missä vaiheessa sen täytyy ryhtyä käyttämään mekanisoituja ja moottoroituja joukkoja näissä tehtävissä?

No sillä todennäköisimmällä vihollisella eli A2 keltaisella on melkoinen varasto noita vastatoimia kun on moista vuosikymmeniä harjoitellut. Jo suuren isänmaallisen sanakovun jälkeen jahtasivat balttislaisia kaupunkisisarten miespuolisia vastineita skutsibroideja ja sama meno on jatkunut sekä maalla että kaupungissa koko sittemmin ruostuneen rautaesiripun takaisella alueella ja neuvonantajien toimesta mustan-miehen-maanosassa ja dominoteorianäyttämöllä namimaassa, kunnes taas päsivät harjoittelemaan kuumemmissa tilanteissa A-maassa ja Tsetsekärpäsen pörinässä. Vielä työkalulipun aikoihin heillä oli tuohon asettaa jopa ihan erilliset yksiköt, jotka olivat nimenomaan moiseen touhuun spesialisoituneet.

Jeps. Ja toisaalta esim A-stanin ja Tsetseeniain aikana on mielestäni näkynyt se että tämäkään "mieletön" kapasiteetti ei riitä vaan jokaisen joukon on oltava valmiina taistelemaan myöskin sissejä vastaan tarvittaessa. Tässä se Venäläisten(kin) kokemus näissä asioissa ehkä juuri näkyykin, ei tarvitse olla omaa erikoismiestä vaan käyttää niitä peruskoulutettuja sotilaita joita on ulottuvilla. Ehkä ne ei hoida hommaa ihan 100% taidokkaasti mutta jos 75%:kin riittää niin se riittää.

 

[noska]

Jeps. Ja toisaalta esim A-stanin ja Tsetseeniain aikana on mielestäni näkynyt se että tämäkään "mieletön" kapasiteetti ei riitä vaan jokaisen joukon on oltava valmiina taistelemaan myöskin sissejä vastaan tarvittaessa. Tässä se Venäläisten(kin) kokemus näissä asioissa ehkä juuri näkyykin, ei tarvitse olla omaa erikoismiestä vaan käyttää niitä peruskoulutettuja sotilaita joita on ulottuvilla. Ehkä ne ei hoida hommaa ihan 100% taidokkaasti mutta jos 75%:kin riittää niin se riittää.

Aika suuri ongelma heikäläisillä taisi olla se että olivat tottuneet toimimaan nuo joukot vain omalla maaperällä eivätkä vihamielisessä ympäristössä. Liika keskittyminen sissien jahtaamiseen johtaa helposti siihen että tuollaisessa miljöössä huomaakin pian itse olevansa ansassa.

 

[Einomies1]

Erkkien toimintahan ei perustu välttämättä enää II ms:n aikoihin jossa toimittiin kaukana satojenkin kilometrien päässä omista linjoista tehden tuhoja ja hankkien tiedustelutietoa. Ero siihen päivään on melkoinen koska silloin tintamatilanne oli pääasiassa staattinen ja asemasotavaihe kesti kauan. Jos vihollinen joutuu ottamaan huomioon vielä nämä Erkinjuntit muun toimintansa lisäksi ja haaskaamaan aikaansa ja vaivaansa nämä eliminoidakseen, se palvelee sotatoimien kokonaiskuvaa parhaiten.

Kyllähän vihulaiselle Erkit tappioita aiheuttavat ihan varmasti, vaikkakin pienimuotoisesta toiminnasta usein onkin kyse. Tämä on juuri se juttu jolla vihollista hidastetaan ja kulutetaan osana muita paikallisjoukkoja ja jos/kun erikoisjoukkoja lähetetään Erkkijahtiin, niin tappiotta nekään eivät selviä, sen tiedän aivan varmasti koska tuokin otetaan kyllä koulutuksessa+toiminnassa huomioon. Paikallistuntemus, huomaamattomuus ja meikäläisiin olosuhteisiin sopeutuvuus ovat ne meidän edut.

 

[noska]

Hyvä yhteenveto einomieheltä. Porkkakoski on asian ytimessä.
Kun vielä ajatellaan, että viime aikaisissa kahinoissa ei Erkit olekaan välttämättä olleet erkkejä, vaan erjoja tai vieläkin pienempiä erreyksiä ja saattavat toimia ei vain kymmenien tai satojen vaan jopa tuhansien kilometrien päässä. Ideana on ollut luoda sekasortoa ja epävarmuutta koko vihollisen alueella. Siirtää taistelu vihollisen maaperälle. Sitoa joukkoja ja voimavaroja ja häiritä sotatarviketuotantoa tai sen kuljetuksia ihan lähtöpisteistään saakka. Useinhan tuo toiminta tuomitaan Tero-Riston puuhasteluksi eikä erkkien ja erjojen sotatyöksi, mutta kun kansakunta on totaalisessa sodassa on vaihtoehtona usein sääntöjen noudattaminen tai säilyminen itsenäisenä kansakuntana.

 

[JSP]

Haa! Tuostapa minä osaan kertoa ihan pikkuisen. Nyt en muista noiden uusien hoitopaikkojan nimiä, mutta se toinen oli EHAS eli ensihoitoasema. Sitä en muista, että oliko tämä se komppania tason pumppu, vaiko se tasoa ylempi, mutta siinä komppania tasoisessa pumpussa oli lääkäri (1!), muistaakseni 2 AU:ta ja kasa lämäreitä. Tälläinen pitäisi tulla jokaiseen ERK:aan.

Tässä on aiheeseen liittyvä artikkeli josta selviää noi uudet nimet ja muut.
KENTTÄLÄÄKINNÄSTÄT JA KEMIALLISISTA ASEISTA -Valmiusryhmien kenttälääkinnästä ja srategisesta iskusta (osa 2/3)

 

[SJ]

Haa! Tuostapa minä osaan kertoa ihan pikkuisen. Nyt en muista noiden uusien hoitopaikkojan nimiä, mutta se toinen oli EHAS eli ensihoitoasema. Sitä en muista, että oliko tämä se komppania tason pumppu, vaiko se tasoa ylempi, mutta siinä komppania tasoisessa pumpussa oli lääkäri (1!), muistaakseni 2 AU:ta ja kasa lämäreitä. Tälläinen pitäisi tulla jokaiseen ERK:aan.

Tässä on aiheeseen liittyvä artikkeli josta selviää noi uudet nimet ja muut.
KENTTÄLÄÄKINNÄSTÄT JA KEMIALLISISTA ASEISTA -Valmiusryhmien kenttälääkinnästä ja srategisesta iskusta (osa 2/3)

Kiitos! Ja kuten varmaan huomaattekin, niin tuon EHP:n miehitys tuskin riittää kahteen vuoroon ja kun siellä muutenkaan tuota varustusta ole hirveästi, niin se tuo lääkäri ei välttämättä ole niin hirveän tarpeellinen. Tai näin minulle eräs kirurgi selitti.

 

[JOKO]

Tuo kansimatkustaminen muuten palasi venäläisten tyypilliseksi toimintatavaksi Afganistanissa. Vaunun ajaessa miinaan oli sisällä matksutavat kaavittava seinistä, mutta kannella matkustavat ravistuivat päältä pois ja vammoista huolimatta jäivät henkiin. Miehet päättivät ottaa mielummin riskin sirpaleista ja muista lentävistä reikää tekevistä esineistä kuin istua vaunun sisällä. Oppi levisi todella nopeasti käyttöön koko sikäläisessä sotaväessä. Miettivätpä jopa siirtymistä takaisin avovaunuihin, joista luovuttiin Unkarin kansannousun jälkeen. Niihin kun oli liian helppo kaupungeissa pudotella sisään kranaatteja kerrostalojen ikkunoista ja katoilta.
Alunperinhän venäläiset nousivat vaunujen kansille, koska eivät pysyneet tankkien vauhdissa jalan ja sopivaa kuljteuskalustoa ei vielä oltu kehitetty. Toimivatpa vielä mukavasti elävänä lisäpanssarointina siinä kannella.

Uskoisin ABC-aseiden olleen vahvin motivaattori ukkojen saamiselle pellin sisään. Vaikea uskoa perinteisiltä aseilta tarjoavan suojan olleen tärkein tekijä, kun venäläisten ryntövaunujen panssari on ohut ja miehistötila täynnä kaikkea palavaa. Ovat lähinnä laittaneet riittävästi panssaria, jotta muutama sirpale tai luoti ei pilaa ABC-suojausta.

Uskoa voit mitä tahansa, mutta lukuisat kirjalliset lähteet kertovat tuosta Unkarin kansannousun syyksi miksi venäläiset luopuivat noista avovaunuistaan (mikä BTR-malli se taas olikaan -sellainen whiten puolitelavaunun tyylinen). Ja Unkarissa tietysti käsikranaattien lisäksi niihin vaunuihin (tai ehkä jopa todennäköisesti enemmän kuin käsikranaatteja) pudotettiin ja heitettiin polttopulloja. Avovaunun sisään on muuten yllättävän helppo heitelllä melkein mitä tahansa jopa maan tasalta.
ABC-suojaus umpivaunuihin tuli vasta huomattavasti myöhemmin. Pelkkä umpivaunuhan ei suojaa ABC-aseelta, vaan päinvastoin voi jopa tehostaa sen vaikutusta. ABC-suojaus edellyttää tiivistyksiä ja paineistusta.

Kyllä minäkin muistelen näin...oletettiin, että jatkossakin joudutaan Liittolaisia vähän patistelemaan pysyttelemään ruodussa. Toinen juttu, joka tulee etsimättä mieleen on, että polttotaisteluaineita ja niiden asekäyttöä kehitettiin urakalla Yhdysvalloissa, Vietnamissa viimeistään nähtiin tämän aseen räyhäkkä esiinmarssi. Napalm ja fosfori piti saada lähtökohtaisesti pysymään kuoren ulkopuolella ja niimpä tehtiin kuorivaunuihin katto.

Saatatte olla oikeassa. Vaan kyllä minä hämmästelen venäläisten taipumusta lykätä polttoaine keskelle miehistötilaa. Modatuissa jenkkien M113 vaunuissa systeemi on nähdäkseni järkevä. Löpö kulkee vaunun perässä olevissa säiliöissä.

Missä kohdassa on CV-90:n ja Bradleyn polttoainesäiliöt?

 

[Heikkilä]

Saatatte olla oikeassa. Vaan kyllä minä hämmästelen venäläisten taipumusta lykätä polttoaine keskelle miehistötilaa. Modatuissa jenkkien M113 vaunuissa systeemi on nähdäkseni järkevä. Löpö kulkee vaunun perässä olevissa säiliöissä.

Missä kohdassa on CV-90:n ja Bradleyn polttoainesäiliöt?

Bradleyssä polttoainesäiliö on jämptisti keskellä vaunua rungon alaosassa, suunnilleen siinä paikassa tornin alla missä olisi T-72:n karusellilataaja. Se ei ole turvallisuutta ajatellen juurikaan parempi paikka kuin BMP:ssä, miinaan ajettaessa kenties huonompi. Ei noissa rynnäkkövaunuissa oikeastaan missään ole sellaista järjestelyä jossa kukaan ei joutuisi istumaan lähellä polttoainesäiliötä, kun vaunussa kerran on kolmen hengen miehistö + jalkaväkiryhmä.

 

[SJ]

Saatatte olla oikeassa. Vaan kyllä minä hämmästelen venäläisten taipumusta lykätä polttoaine keskelle miehistötilaa. Modatuissa jenkkien M113 vaunuissa systeemi on nähdäkseni järkevä. Löpö kulkee vaunun perässä olevissa säiliöissä.

Missä kohdassa on CV-90:n ja Bradleyn polttoainesäiliöt?

Bradleyssä polttoainesäiliö on jämptisti keskellä vaunua rungon alaosassa, suunnilleen siinä paikassa tornin alla missä olisi T-72:n karusellilataaja. Se ei ole turvallisuutta ajatellen juurikaan parempi paikka kuin BMP:ssä, miinaan ajettaessa kenties huonompi. Ei noissa rynnäkkövaunuissa oikeastaan missään ole sellaista järjestelyä jossa kukaan ei joutuisi istumaan lähellä polttoainesäiliötä, kun vaunussa kerran on kolmen hengen miehistö + jalkaväkiryhmä.

Israelilaiset ovat laittaneet polttoainetankkeja Merkavan pohjaan miinasuojaksi, ilmeisesti tuollainen nestesäiliö absorboi räjähdyksen energiaa tarpeeksi tehokkaasti, jotta riski on sen arvoinen.

 

[Heikkilä]

Saatatte olla oikeassa. Vaan kyllä minä hämmästelen venäläisten taipumusta lykätä polttoaine keskelle miehistötilaa. Modatuissa jenkkien M113 vaunuissa systeemi on nähdäkseni järkevä. Löpö kulkee vaunun perässä olevissa säiliöissä.

Missä kohdassa on CV-90:n ja Bradleyn polttoainesäiliöt?

Bradleyssä polttoainesäiliö on jämptisti keskellä vaunua rungon alaosassa, suunnilleen siinä paikassa tornin alla missä olisi T-72:n karusellilataaja. Se ei ole turvallisuutta ajatellen juurikaan parempi paikka kuin BMP:ssä, miinaan ajettaessa kenties huonompi. Ei noissa rynnäkkövaunuissa oikeastaan missään ole sellaista järjestelyä jossa kukaan ei joutuisi istumaan lähellä polttoainesäiliötä, kun vaunussa kerran on kolmen hengen miehistö + jalkaväkiryhmä.

Israelilaiset ovat laittaneet polttoainetankkeja Merkavan pohjaan miinasuojaksi, ilmeisesti tuollainen nestesäiliö absorboi räjähdyksen energiaa tarpeeksi tehokkaasti, jotta riski on sen arvoinen.

En ole tuota Merkavan rakennetta koskaan nähnyt, mutta sen pohjalta mitä olen lukenut niin se taitaa olla hyvin erilainen ratkaisu kuin Bradleyn pystyssä seisovan tynnyrin muotoinen säiliö rungon sisällä. Ne Merkavan säiliöt rungon pohjassa ovat ainakin yhden kuvauksen mukaan 7 cm korkeita ja niiden päällä on vielä panssarilevy. Siis pikemminkin 'nestepatja' kahden panssarikerroksen välissä kuin rungon sisällä oleva polttoainesäiliö. Merkavan ratkaisu voi pysäyttääkin miinaan ajamisesta aiheutuvia sirpaleita, kun taas Bradleyn säiliö ei anna mitään lisäsuojaa, onpahan vaan sellaisessa paikassa että pohjamiinaan ajettaessa tai toisten vaunujen tulitukseen jouduttaessa se on ainakin yhtä altis jos ei alttiimpi osumille kuin rungon takaosassa oleva säiliö.

 

[Kapiainen]

Ei sota (esim Suomen maaperällä) sen enempää yksistään asymmetristä kuin yksistään jotakin muutakaan, vaan yhdistelmä kaikkia mahdollisia sodankäynnin tapoja/keinoja puolin ja toisin. Suomalaista sissitaistelutekniikkaa käyttävä joukko ei muuten mielestäni ole edes asymmetristä sotaa käyvä joukko..
Ja siitä aasinsiltana otsikon mukaiseen asiaan: Tämä on ollut jo aiemminkin esillä, mutta tulkoon uudelleen esiin. Mikään joukkotyyppi ei yksin riitä ratkaisemaan taistelua, vaan lopputulos on erilaisten joukkotyyppien yhteistoiminnan tulos. Jos joskus se kokonaisuus on ollut sellainen, että siinä on tarvittu suurehko määrä ns sissijoukkoja, niin tilanne ei ole ikuisesti se. Nyt..ja varsinkaan jatkossa..tilanne ei välttämättä ole sellainen, että olisi perusteltua tarvetta hyvin suurelle määrälle ns. sissijoukkoja. Ajat muuttuu ja taktiikka sen mukana. Ennen oli ennen..nyt on nyt ja tulevaisuudessa on jotenkin toisin.
Mielestäni jo yksin oletetun taistelukentän hyvin vähäinen syvyys tekee ns sissijoukkojen laajamittaisesta käytöstä yhä vaikeammin perusteltavaa.