EU:n taisteluosastojen kokoaminen vaikeuksissa

[AKE-ukki]

EU:n taisteluosastojen kokoaminen vaikeuksissa
24.10.2010 13:37 | Kommentit 3
A A Kari Huhta

Euroopan yhteisen turvallisuuspolitiikan lippulaivana olleiden kriisinhallintajoukkojen kokoaminen on törmännyt toistaiseksi suurimpiin vaikeuksiinsa.

Taisteluosastojen puolivuosittaisiin päivystysvuoroihin uhkaa syntyä ensimmäistä kertaa aukko samalla, kun EU-maiden kiinnostus uusiin yhteisiin kriisinhallintahankkeisiin näyttää hyytyvän kokonaan.

EU on ehtinyt käynnistää 2000-luvulla eri puolilla maailmaa 24 siviili- ja sotilaskriisinhallintaoperaatiota. Suomi on ollut mukana useimmissa niistä. Nyt ei ole näköpiirissä ainoatakaan uutta hanketta.

Kokeneen asiantuntijan mukaan tämä syksy on ollut EU:n yhteisen ulkopolitiikan kymmenvuotisen taipaleen ehdottomasti vaikeinta aikaa.

EU:n uuden ulkosuhdepalvelun alaisuuteen siirtyvässä sotilasesikunnassa yritettiin vielä viime viikolla tuloksetta löytää toista kahdesta taisteluosastosta valmiusvuoroon alkuvuodelle 2012. Kun halukkaita ei löytynyt, siirtyy asia seuraavaksi jäsenmaiden poliittiseen käsittelyyn.

Virallisissa kommenteissa painotetaan, että vaikeuksista huolimatta yksi taisteluosasto on sentään jo saatu kokoon.

"Akuuttia ongelmaa ei ole. Suomi tekee osuutensa", sanoi ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Outi Holopainen perjantaina. Suomi on ensi vuoden alkupuolen mukana molemmissa valmiusvuoroissa olevissa taisteluosastoissa.

Ongelmat valmiuskierron täyttämisessä ovat kuitenkin merkki kiistojen kärjistymisestä.

Valittajat muistuttavat, ettei kalliita taisteluosastoja ei ole vielä kertaakaan käytetty mihinkään. Vallitsevassa lamaannuksessa operaatioihin tarvittavat poliittiset päätökset ovat entistä epätodennäköisempiä.

"Kunnianhimon tasoa on alennettava", arvioi nimettömyyden ehdolla puhunut EU-lähde.

Yhteisiin kriisinhallintajoukkoihin liittyy kuitenkin niin paljon poliittista arvovaltaa, ettei virallisia ehdotuksia järjestelmän muuttamiseksi ole. Aikaa keskustelulle olisi. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa valvovan poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean istunnoissa ei ole kiireitä.

"Mistään ei puhuta", kuvaili yksi lähde.

Lamaannusta selitetään talouskriisillä ja ulkosuhdepalvelun perustamisesta käynnistyneellä instituutioiden kriisillä EU:n sisällä. Taistelujoukot ovat EU-ulkoministerin paronitar Catherine Ashtonin alaisuuteen perustetun ulkosuhdepalvelun vastuulla.

Brysselissä painotetaan, ettei ongelma johdu epäonnistumisista. Aiemmat operaatiot menevät suhteellisen hyvin.

EU:n suurin siviilioperaatio on Kosovossa. Näkyvin sotilashanke on osallistuminen laivakuljetusten suojaamiseen Somalian edustalla.

Merioperaatiossa Adenin lahti on jo aika turvattu, mutta ongelmia riittää Somalian edustan suurella merialueella, kertoo EU:n sotilasesikunnan operaatiopäällikkö prikaatikenraali Esa Pulkkinen.

Operaatiot ovat osoittautumassa tavattoman pitkiksi muuallakin kuin Afganistanissa. Sekin pahentaa EU:n turvallisuuspolitiikan lamaa.

EDIT: Muut EU-maat alkavat luistella pois vastuusta... Mutta eihän me Suomalaiset! Onhan meillä rahaa jakaa, kun meidän oman maan puolustuskin on niin hyvässä kunnossa!

 

[Teräsmies]

Eurostoliitosta tuskin tulee maailmanvaltaa tällä menolla.

EU:n taisteluosastojen kokoaminen vaikeuksissa

Euroopan yhteisen turvallisuuspolitiikan lippulaivana olleiden kriisinhallintajoukkojen kokoaminen on törmännyt toistaiseksi suurimpiin vaikeuksiinsa.

Taisteluosastojen puolivuosittaisiin päivystysvuoroihin uhkaa syntyä ensimmäistä kertaa aukko samalla, kun EU-maiden kiinnostus uusiin yhteisiin kriisinhallintahankkeisiin näyttää hyytyvän kokonaan.

EU on ehtinyt käynnistää 2000-luvulla eri puolilla maailmaa 24 siviili- ja sotilaskriisinhallintaoperaatiota. Suomi on ollut mukana useimmissa niistä. Nyt ei ole näköpiirissä ainoatakaan uutta hanketta.

Kokeneen asiantuntijan mukaan tämä syksy on ollut EU:n yhteisen ulkopolitiikan kymmenvuotisen taipaleen ehdottomasti vaikeinta aikaa.

EU:n uuden ulkosuhdepalvelun alaisuuteen siirtyvässä sotilasesikunnassa yritettiin vielä viime viikolla tuloksetta löytää toista kahdesta taisteluosastosta valmiusvuoroon alkuvuodelle 2012. Kun halukkaita ei löytynyt, siirtyy asia seuraavaksi jäsenmaiden poliittiseen käsittelyyn.

Virallisissa kommenteissa painotetaan, että vaikeuksista huolimatta yksi taisteluosasto on sentään jo saatu kokoon.

"Akuuttia ongelmaa ei ole. Suomi tekee osuutensa", sanoi ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Outi Holopainen perjantaina. Suomi on ensi vuoden alkupuolen mukana molemmissa valmiusvuoroissa olevissa taisteluosastoissa.

Ongelmat valmiuskierron täyttämisessä ovat kuitenkin merkki kiistojen kärjistymisestä.

Valittajat muistuttavat, ettei kalliita taisteluosastoja ei ole vielä kertaakaan käytetty mihinkään. Vallitsevassa lamaannuksessa operaatioihin tarvittavat poliittiset päätökset ovat entistä epätodennäköisempiä.

"Kunnianhimon tasoa on alennettava", arvioi nimettömyyden ehdolla puhunut EU-lähde.

Yhteisiin kriisinhallintajoukkoihin liittyy kuitenkin niin paljon poliittista arvovaltaa, ettei virallisia ehdotuksia järjestelmän muuttamiseksi ole. Aikaa keskustelulle olisi. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa valvovan poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean istunnoissa ei ole kiireitä.

"Mistään ei puhuta", kuvaili yksi lähde.

Lamaannusta selitetään talouskriisillä ja ulkosuhdepalvelun perustamisesta käynnistyneellä instituutioiden kriisillä EU:n sisällä. Taistelujoukot ovat EU-ulkoministerin paronitar Catherine Ashtonin alaisuuteen perustetun ulkosuhdepalvelun vastuulla.

Brysselissä painotetaan, ettei ongelma johdu epäonnistumisista. Aiemmat operaatiot menevät suhteellisen hyvin.

EU:n suurin siviilioperaatio on Kosovossa. Näkyvin sotilashanke on osallistuminen laivakuljetusten suojaamiseen Somalian edustalla.

Merioperaatiossa Adenin lahti on jo aika turvattu, mutta ongelmia riittää Somalian edustan suurella merialueella, kertoo EU:n sotilasesikunnan operaatiopäällikkö prikaatikenraali Esa Pulkkinen.

Operaatiot ovat osoittautumassa tavattoman pitkiksi muuallakin kuin Afganistanissa. Sekin pahentaa EU:n turvallisuuspolitiikan lamaa.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/EUn+taisteluosastojen+kokoaminen+vaikeuksissa/1135261134190

 

[Hösseli]

Eiköhän alusta asti ole ollut päivänselvä asia, että yhtään EU:n taisteluosastoa ei koskaan tulla lähettämään tehtävään. Vai onko joku ihan aidosti yllättynyt?

 

[TomTom]

Yhdistin samat aiheet. Jatkakaa

 

[skärdis]

Eiköhän alusta asti ole ollut päivänselvä asia, että yhtään EU:n taisteluosastoa ei koskaan tulla lähettämään tehtävään. Vai onko joku ihan aidosti yllättynyt?

Tuskin yllättää muita kuin suomalaisia.

Muilla EU-valtiolla tuskin on halua ryhtyä maailmanpoliisiksi USA:n rinnalla. Hoitakaan jenkit ne hommat ja Eurooppalaiset liittolaiset antavat tukensa USA:n asevoimille.

 

[baikal]

EU on järjestelmänä tehokas keräämään rahaa jäseniltään, siinä se on taitava. Ja kehittämään omaa byrokratiaansa, laajentumishaluakin on vaikka muille jakaa. Yhteisessä rahapolitiikassakin osataan roikkua kovasti, vaikka hampaat irvissä.

Reaalipolitiikan porskahdettua tuulettimen propelliin aletaan kyselemään munaskuukkelia: ja kas, sitä ei olekaan. Toivottavasti jenkit antaa selkänojaa sitten.

Huvittaa tuo suomalaisen Outin lausunto: "akuuttia ongelmaa ei ole".....ihan kuin kajahtaisi ammoinen naapuriliturgiasanasto kehiin?

 

[JOKO]

Eiköhän alusta asti ole ollut päivänselvä asia, että yhtään EU:n taisteluosastoa ei koskaan tulla lähettämään tehtävään. Vai onko joku ihan aidosti yllättynyt?

Tuskin yllättää muita kuin suomalaisia.

Muilla EU-valtiolla tuskin on halua ryhtyä maailmanpoliisiksi USA:n rinnalla. Hoitakaan jenkit ne hommat ja Eurooppalaiset liittolaiset antavat tukensa USA:n asevoimille.

EU:ssa päätökset tekee pohjimmiltaan varsin pieni piiri. Kun siinä porukassa vaihtuu jäsenet, vaihtuvat myös tavoitteet. Joillakin oli jossain vaiheessa kova kaipuu taisteluosastojen perään. Nyt on väki vaihtunut ja tavoitteet menneet uusiksi.

Saas nähdä missä vaiheessa ruvetaan vakavissaan ajamaan EU:n johdon alaista, jäsenmaiden asevoimista erillistä armeijaa.

 

[vehamala]

Satoja suomalaissotilaita EU:n valmiusjoukkoihin

http://elisa.net/uutiset/kotimaa/?id=51230441

Suomi osallistuu ensi vuoden alusta lähtien kahteen EU:n taisteluosastoon.
Mukana täydessä valmiudessa on yhteensä 300 suomalaissotilasta.

Valmiudessa ollaan kuusi kuukautta vuoden alusta. Itse operaation pituus voi olla enintään 120 päivää, ja operaatio voidaan aloittaa aivan valmiusajan lopussakin. Kertaakaan EU:n taistelujoukkoja ei tosin ole käytetty missään operaatiossa.

Käsite taisteluosasto on sinänsä harhaan johtava. Se ei viittaa joukon tehtävään vaan joukon kokoon ja rakenteeseen.
Taisteluosastojen vahvuudet vaihtelevat 1 600 sotilaasta 2 700:aan.

Eduskunnalle annetaan lain vaatima selonteko, ja eduskuntaa kuullaan näissä asioissa muutoinkin. Lopullisen päätöksen suomalaissotilaiden osallistumisesta valmiustilaan tekee kuitenkin tasavallan presidentti saatuaan valtioneuvostolta ratkaisuehdotuksen.

Suomi on ollut mukana EU:n valmiusjoukoissa aiemmin kahdesti, vuosina 2007 ja 2008.

Joukkoja voidaan lähettää EU-maiden ulkoministerien päätöksellä alueille, joissa tarvitaan nopeaa kriisinhallintaa.
Kukin maa tekee päätöksen osallistumisestaan aina itse.

 

[vehamala]

Närkästys ek:ssa: EU-taistelujoukkoja ei ole käytetty

http://elisa.net/uutiset/kotimaa/?id=51457052

Eduskunnassa on herännyt närkästystä siitä, että EU:n taistelujoukkoja ei ole käytetty kertaakaan. Joukot perustettiin kolme vuotta sitten.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Juha Korkeaojan mukaan Suomen tulee edellyttää,
että joukkojen käyttöperiaatteista sovitaan EU:ssa nykyistä selvemmin.

Hallitus on antanut eduskunnalle selonteon EU-taistelujoukkojen asettamisesta valmiuteen ensi vuonna.
===============================================
Niin että rahalle vastinetta !

 

[noska]

Eiköhän alusta asti ole ollut päivänselvä asia, että yhtään EU:n taisteluosastoa ei koskaan tulla lähettämään tehtävään. Vai onko joku ihan aidosti yllättynyt?

Tohon vehamalan viestiin viitaten -tais kansanedustajat olla yllättyneitä.

Toisaalta mikä reaalimaailman asia ei niitä yllättäisi.

 

[skärdis]

Eduskunnassa on herännyt närkästystä siitä, että EU:n taistelujoukkoja ei ole käytetty kertaakaan. Joukot perustettiin kolme vuotta sitten.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Juha Korkeaojan mukaan Suomen tulee edellyttää,
että joukkojen käyttöperiaatteista sovitaan EU:ssa nykyistä selvemmin.

Käsittääkseni EU:n taistelujoukot ovat kova juttu vain Suomessa.

Muut maat saavat tarpeeksi sotiessaan jenkkien rinnalla ties missäkin lävessä.

Ai niin, ollaanhan mekin samassa jamassa ja nuorukaisemme taistelevat Afganistanissa ilman mitään EU-hömpötyksiä. En yhtään ihmettele, etteivät muut halua siihen väliin enää EU:n byrokraatteja huseeraamaan.

 

[vehamala]

Joint Action 10 – harjoitusfinaali

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/erikoissivustot/nbg2011/suomeksi

Joint Action 10 on pohjoismaisen taisteluosaston viimeinen monikansallinen harjoitus ennen valmiusjaksoa. Osaston joukot on keskitetty Etelä-Ruotsiin, jossa nämä osallistuivat koko Etelä-Ruotsin käsittävään kriisinhallintaoperaatioon 8.–18. marraskuuta. Tämä on kolmen harjoituksen sarjan viimeinen ja tavoitteena on, että henkilöstö kaikilla tasoilla kokee toiminnan haastavana ja todentuntuisena.

Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron ja Irlannin muodostaman Pohjoismaisen taisteluosaston (Nordic Battle Group) kokonaisvahvuus on noin 2 200 sotilasta, joista suomalaisten osuus on 200. Suomen osaston rungon muodostaa jääkärikomppania.

Pohjoismaisen taisteluosaston päivystysvuoro alkaa 1.1.2011, minkä jälkeen se on viiden vuorokauden lähtövalmiudessa seuraavat kuusi kuukautta. EU:n taisteluosastoja on suunniteltu käytettävän 6 000 km:n säteellä Brysselistä, mikä on huomioitu myös joukkoja varustettaessa. Ajoneuvot, asusteet ja varusteet on suunniteltu siten, että joukko kykenee toimimaan niin trooppisissa kuin kylmissäkin olosuhteissa.

 

[vehamala]

Puolustusvaliokunta: EU:n taisteluosastot Suomelle huono sijoitus

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Puolustusvaliokunta+EUn+taisteluosastot+Suomelle+huono+sijoitus/1135262051499

Eduskunnan puolustusvaliokunta pohtii, pitäisikö Suomen miettiä uusiksi EU:n taisteluosastoihin osallistumisen mielekkyys.
Vaikka valmiusvuoroihin osallistumisesta on ollut Suomelle hyötyä, valiokunnan mukaan saman rahan käyttää tehokkaamminkin.

Toistaiseksi EU ei ole käyttänyt monikansallisia taisteluosastoja kertaakaan.

Suomi on sitoutunut siihen, että se antaa 300 suomalaissotilasta kahteen sotilasosastoon, jotka päivystävät vuoden vaihteesta kesäkuun loppuun ja ovat valmiit lähtemään EU:n yhteisesti päättämiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Valmiuden luominen kahteen taisteluosastoon ja 300 suomalaissotilaan koulutus maksaa lähes 29 miljoonaa euroa. Vastaavasti viime vuonna 26 000 reserviläisen koulutus maksoi yhteensä 18 miljoonaa euroa, valiokunta vertaa.

Valiokunnan puheenjohtajan Juha Korkeaojan (kesk.) mukaan tällöin kustannushyöty on huono niin kansallisen puolustuksen kehittämisen kuin kriisinhallinnan varainkäytön näkökulmasta.

Suomelle taisteluosastoihin osallistuminen on kalliimpaa kuin ammattiarmeijoita käyttäville maille. Ne voivat ilmoittaa valmiuteen joukkoja, jotka ovat jo olemassa ja harjoittelisivat muutenkin.

Suomen kaltaiset maat joutuvat kutsumaan reserviläiset harjoituksiin erikseen ja maksamaan niin koulutuksesta kuin valmiudessa olemisestakin, valiokunta linjaa eduskunnan lähettämässä valiokuntatiedotteessa.

"Nyt olemme tapahtuneen tosiasian edessä emmekä voi enää sanoa, että ei osallistuta. Mutta nyt on syytä arvioida, mitä ehtoja seuraavalla kerralla osallistumiselle halutaan asettaa", Korkeaoja sanoo.

 

[Einomies1]

Puolustusvaliokunta: EU:n taisteluosastot Suomelle huono sijoitus

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Puolustusvaliokunta+EUn+taisteluosastot+Suomelle+huono+sijoitus/1135262051499

Valmiuden luominen kahteen taisteluosastoon ja 300 suomalaissotilaan koulutus maksaa lähes 29 miljoonaa euroa. Vastaavasti viime vuonna 26 000 reserviläisen koulutus maksoi yhteensä 18 miljoonaa euroa, valiokunta vertaa.

Melko huono hyötysuhde sanoisin = 300 vs. 26000. Ja tuo kaikki on kotimaan puolustukseen tähtäävästä rahasta pois...

 

[baikal]

Puolustusvaliokunta: EU:n taisteluosastot Suomelle huono sijoitus

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Puolustusvaliokunta+EUn+taisteluosastot+Suomelle+huono+sijoitus/1135262051499

Valmiuden luominen kahteen taisteluosastoon ja 300 suomalaissotilaan koulutus maksaa lähes 29 miljoonaa euroa. Vastaavasti viime vuonna 26 000 reserviläisen koulutus maksoi yhteensä 18 miljoonaa euroa, valiokunta vertaa.

Melko huono hyötysuhde sanoisin = 300 vs. 26000. Ja tuo kaikki on kotimaan puolustukseen tähtäävästä rahasta pois...

Sanoi kuka mitä sanoi: nämä ovat niitä arvovalintoja. Johonkin budjetti käytetään ja suunta on ollut jo pitkään aika selvä, kunhan jaamistellaan muuta.

Lenin muistaakseni kehotti alaisiaan näin: "älä katso mitä suu puhuu vaan katso mitä kädet tekevät". Ja näin kun asioita seuraa niin jonkinlainen kuva tosiasioista muodostuu.

"alueellinen puolllustus ja yleinen asevelvollisuus...." ja kas toisaalta, katso oi, mihin rahat menevät? Lähes täysinhän nämä valinnat tekee Suomen poliittinen kerma.

 

[Hösseli]

Sanoi kuka mitä sanoi: nämä ovat niitä arvovalintoja. Johonkin budjetti käytetään ja suunta on ollut jo pitkään aika selvä, kunhan jaamistellaan muuta.

Niinpä, kyse ei todellakaan ole siitä, etteikö kertausharjoituksia olisi varaa järjestää. Niitä ei vain haluta järjestää. 50.000 miehen vuosittainen harjoittaminen onnistuisi jopa helposti nykybudjetin puitteissa ja rahoitusta per ressu per harjoitus olisi jopa varaa nostaa nykyisestä. Se vain vaatisi PV:n keskittymistä olennaiseen.

Käytännössä koko reservi olisi siis voitu kutsua harjoituksiin jopa pariin eri otteeseen nolkytluvun kuluessa. Koska kaikkia ei tietenkään edes tarvitse kertauttaa, niin esim. 150.000 miehen ydinjoukko olisi saatu harjoitettua todella hyvälle tasolle. Siis hyvälle suhteessa vallitsevaan tilanteseen, ei välttämättä absoluuttisesti tarkastellen.

Kalustohankintojen ja kokoonpanomuutosten järkeistämisellä olisi kalutkin saatu kuntoon koulutuksen lisäksi.

 

[baikal]

Visuri tänään radiossa sanoi, ettei EU:sta tule konsaan Usan, Kiinan tai Venäjän tasoista kv-toimijaa. Yhteistä tahtotilaa ei ole eikä ole näkyvissäkään. Mielenkiintoinen oli kommenttinsa Liveleak-vuotoasioista: hän kuvasi kohteliain sanakääntein lähettiläiden ja virkailijoiden käsityksiä lukemansa perusteella melko ummehtuneina, ikäänkuin moni lähettiläs ei olisi tajunnut ollenkaan tapahtuneita muutoksia maailmassa viimeisen 20 vuoden aikana.

Niin, 29 miljoonaahan tarkoittaa noin 42 tuhatta ressua kh:ssa per vuosi, jos lasketaan tuon Korkeaojan esittämän laskennon mukaan. Mutta ei taida olla se nyt SE juttu.

 

[Hösseli]

Niin, 29 miljoonaahan tarkoittaa noin 42 tuhatta ressua kh:ssa per vuosi, jos lasketaan tuon Korkeaojan esittämän laskennon mukaan. Mutta ei taida olla se nyt SE juttu.

Erilaisia laskelmiahan voi pyörittää loputtomiin, mutta kertausharjoitusten kustannukset ovat lopulta melko mitättömiä, kun niitä vertaa erilaisiin pohjattomiin kaivoihin, joita puolustushallinto jatkuvasti yrittää täyttää.

Asiallinen koulutusrumba, jossa kierrätetään luokkaa 50.000 miestä, tai siis henkilöä vuodessa olisi nykyrahoituksellakin kaiken järjen mukaan täysin realistinen hanke.

Puuttuu ainoastaan tahtotila ja sitä myötä kaikki...

 

[vehamala]

Eduskunta hyväksyi EU-joukot valmiuteen

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010121012846268_uu.shtml

Kaksi EU:n taisteluosastoihin kuuluvaa suomalaisjoukkoa asetetaan vuoden alussa korkeaan valmiuteen.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen perjantaina äänin 142-15. Vasemmistoliitto esitti, ettei eduskunta hyväksyisi asiaa ja Suomi lopettaisi kokonaan osallistumisen EU-joukkoihin.

Vasemmistoliitto tiukensi kantaansa asian lopullisessa käsittelyssä, sillä se ei esittänyt hylkäystä vielä ulkoasiainvaliokunnan mietintöön jättämässään vastalauseessa. Vasemmistoliiton edustajien lisäksi joukkojen valmiuteen asettamista vastaan äänesti sosiaalidemokraattien Esa Lahtela.

Suomi päivystää vuoden alusta lukien kahdessa EU-taisteluosastossa. Toisen muodostavat Ruotsi, Suomi, Viro, Irlanti ja Norja ja toisen Alankomaat, Suomi, Saksa, Itävalta ja Liettua. Päivystysvuoro kestää kesäkuun loppuun.

Kolme vuotta sitten kriisinhallintaan perustettuja EU-joukkoja ei ole lähetetty tehtävään kertaakaan.
=========================================
Korkeaan valmiuteen ?

 

[JSP]

Häkämies Ylelle: Taisteluosastojen jatkoa mietittävä
2.1.2011 17.39 - STT (Päivitetty 2.1.2011 17.44)
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) mielestä Suomen osallistumista EU:n taisteluosastojen toimintaan on syytä arvioida uudelleen nyt alkaneen päivystysvuoron päättyessä.Häkämies sanoi Ylen haastattelussa, että hän ei ole toistaiseksi valmis luopumaan EU-joukoista. Hänen mukaansa on kuitenkin ongelma, ettei EU ole löytänyt päivystäville taisteluosastoille järkevää tekemistä ja tästä ongelmasta täytyy keskustella.Suomi päivystää alkaneella puolivuotiskaudella sekä Ruotsin että Hollannin johtamissa taisteluosastoissa.