Venäjä yritti vaikuttaa eurovaaleihin, mutta jätti Suomen rauhaan – Virkamies: tietävät, että Suomeen on vaikea levittää propagandaa
EU-komissio julkaisi eurovaaleihin kohdistuneesta vaikuttamisesta raportin. Siinä Venäjä nimettiin poikkeuksellisesti suoraan häirintäyritysten lähteeksi.
Europarlamenttivaalien ulkomainontaa Helsingissä 9. toukokuuta 2019. © VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
ERILAISET venäläiset ryhmät levittivät laajasti valeuutisia ja pyrkivät vaikuttamaan niillä toukokuun europarlamenttivaalien äänestyskäyttäytymiseen. Näin toteavat EU-komissio ja EU:n ulkosuhdehallinto 14. kesäkuuta 2019
julkaisemassaan raportissa.
Raportin mukaan venäläisten tavoitteena oli laskea vaalien äänestysaktiivisuutta kyseenalaistamalla koko vaalien laillisuus. Lisäksi he yrittivät syventää ristiriitoja levittämällä liioiteltuja ja vääristeleviä väitteitä muun muassa laittomasta maahanmuutosta ja Brysselin ylivallasta.
Suomessa Venäjä vaikuttaa toimineen varovaisemmin kuin monissa muissa EU-jäsenmaissa, kertoo EU:n ulkosuhdehallinnon valeuutisten seurantaan ja paljastamiseen keskittyneellä strategisella kommunikaatio-osastolla eli niin kutsutussa StratCommsissa työskentelevä suomalaisvirkamies.
Hänen mukaansa monessa muussa jäenmaassa Venäjän suurlähetystöt monissa maissa toimivat erittäin aktiivisesti valeuutisten levittäjinä, mutta Suomessa tätä ei tapahdu juuri lainkaan.
Saman varovaisuuden ja oikeastaan vaikuttamisen puutteen ovat havainneet myös viranomaiset kotimaassa. Kevään 2019 eduskuntavaaleihin kohdistunutta vaikuttamista tutkineen Vaalivaikuttamisen koulutushankkeen
loppuraportin mukaan Suomi selvisi varsin kuivin jaloin.
Esimerkiksi Suojelupoliisi ei havainnut, että mikään vieras valtio olisi systemaattisesti pyrkinyt vaikuttamaan vaaleihin. Erilaiset valeuutisia levittävät botit eli automatisoidut käyttäjätilit kävivät kyllä keskusteluja Suomen vaaleihin liittyvistä aiheista muun muassa Twitterissä, mutta niillä ei katsottu olleen juurikaan vaikutusta.
Samoin havaittiin, että suomalaisten mediayhtiöiden kanssa lähes identtisiä verkkotunnuksia oli kyllä rekisteröity, mutta mitään näyttöä ei saatu siitä, että näitä olisi todellisuudessa käytetty vaalien häirintään tai valeuutisten levittämiseen.
StratCommin virkamiehen oman arvion mukaan Kremlissä tiedetään liian hyvin, että historiallisista syistä Suomeen on erittäin vaikea levittää propagandaa. Valeuutiset uppoavat lähinnä niihin, jotka jo ennestäänkin suhtautuvat kielteisesti länsimaiseen demokratiaan ja uskovat mieluummin venäläiseen narratiiviin maailmasta.
Toisin sanoen niin halutessaan tavallisetkin suomalaiset osaavat erottaa faktat valheista poikkeuksellisen hyvin. Käsitys saa tukea myös maaliskuussa 2018 julkaistusta Open Society Instituten tutkimuksesta, jossa mitattiin 35 Euroopan maan
kansalaisten medianlukutaitoa. Suomi oli tutkimuksen ykkönen.
Tutustu nyt digipalveluun
9,95 €/kk
Painetun lehden kestotilaajalle
digipalvelu 2,50 €/kk
TILAA NYT
EU-KOMISSION julkaisema raportti oli poikkeuksellinen, sillä se nimesi Venäjän suoraan vaalien häirintäyritysten lähteeksi. Aikaisemmin EU on virallisissa yhteyksissä pyrkinyt välttämään osoittamasta sormella Moskovaa.
Venäjän viimeaikaiset tomet, kuten kesäkuun puolivälissä paljastunut EU:n
Moskovan edustuston hakkerointi, ovat kuitenkin olleet entistä röyhkeämpiä. Komissiossa on todennäköisesti päätelty, että Venäjää voi parhaiten painostaa hillitsemään tekemisiään julkistamalla tieto niistä heti ja suorapuheisesti.
Vastaava menetelmä toimi suhteellisen hyvin muun muassa 2015, kun Suomi päätti ryhtyä julkaisemaan venäläisten sotilaskoneiden alueloukkaukset tunnistuskuvineen saman tien.
Myöhemmin myös Ruotsi seurasi perässä ja käytäntö on vähentänyt selvästi alueloukkausten määrää.
