GPS - häirintä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jpl
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

jpl

Korpraali
Lomailen Nurmeksessa ja ajattelin käyttää Logus mappia puhelimessa. Huomasin ettei sovellus löydä yhtään satelliittia. Kokeilin Karttaselainta. Sekin näytti paikaksi matkapuhelinmastoa Lieksassa, Pielisen toisella puolen. "Here we go" paikansi itsensä toiseen matkapuhelin mastoon Pielisen itäpuolen. Auton kiinteä navigaattori toimi, samoin Polarin kello piirsi hiihtoreitin ja mittasi matkan. Ymmärrän että noita GPS satelliittien signaaleja häiritään, mutta mistähän johtuu se että Polari ja auton navi toimivat? Käyttävätkö ne myös matkapuhelinverkkoa paikannukseen? Vai toimiiko Golonass? En löytänyt sovellusta jolla tuon voisi tarkistaa.
Oletteko kokeilleet, toimiiko teillä paikannus?
 
Lomailen Nurmeksessa ja ajattelin käyttää Logus mappia puhelimessa. Huomasin ettei sovellus löydä yhtään satelliittia. Kokeilin Karttaselainta. Sekin näytti paikaksi matkapuhelinmastoa Lieksassa, Pielisen toisella puolen. "Here we go" paikansi itsensä toiseen matkapuhelin mastoon Pielisen itäpuolen. Auton kiinteä navigaattori toimi, samoin Polarin kello piirsi hiihtoreitin ja mittasi matkan. Ymmärrän että noita GPS satelliittien signaaleja häiritään, mutta mistähän johtuu se että Polari ja auton navi toimivat? Käyttävätkö ne myös matkapuhelinverkkoa paikannukseen? Vai toimiiko Golonass? En löytänyt sovellusta jolla tuon voisi tarkistaa.
Oletteko kokeilleet, toimiiko teillä paikannus?
Ihan uudet laitteet käyttää monesti useampaa GNSS-järjestelmää hyväkseen. Niitä on GPS, Beidou, Glonass ja Galileo. Tämän lisäksi mobiililaitteissa on useasti A-GPS jolloin hyödyntävät matkaverkkoa paikannuksessaan. Helpoin tapa kännykässä testata paikannus ilman televerkkoa on laittaa lentokonetila + paikannus päälle jolloin sijainti tulee vain satelliitti signaalin avulla tietoliikenteen ollessa pois päältä. Eteläsuomessa paikantuu kartalle oikein näin testattuna juuri nyt.
 
Tämän twiittiketjun lopuksi käsitellään myös suojaa GPS-häirinnältä.

Aluksi käydään läpi GLMRS-rakettien kahta paikannusta (inertia ja GPS) ja lopuksi kahden eri GPS-variantin eroja. Tämän mukaan Military-puolen gerpsi olisi kaksitaajuisena (siviili käyttää vain yhtä) jopa immuuni häirinnälle.

 
Kaikissa radiosignaaleissa on kyse puhtaasti häiriöetäisyydestä taustakohinaan. Mitä lähempänä ollaan taustakohinaa niin sitä vähemmän saadaan hyötydataa läpi. Sateliittinavigaatio on pääsintehty niin että mitä parempi signaali niin sitä tarkempi paikka saadaan. Data itsessään on suojattu kryptograafisesti niin että et voi väärentää sitä. GPS:än osala voidaan käyttää joko tuota häirötason nostoa tai sitten siviili-GPS signaalin kopiointia. Kopionnissa GSP signaali otetaan vastaan jossain ja toistetaan voimakkaalla lähettimellä toisessa paikassa. Tässä mallissa GPS vastaanotin ei enää tiedä kummassa paikassa on. Häiriötason nostoss taasen paikannustarkkuus huononee ja pahimmillaan et saa paikkaa ollenkaan.

Nämä pätee siviili-GPS:ään. Sotilaspuolen versiosta ei ole tietoja saatavilla mutta joidenkin hajanaisten lausuntojen pohjalta siellä on tehty töitä juurinkin kopioinnin ja häirötason suhteen. Jotkut villit huhut kertoo että kopiointi ei ole mahdollista ja häiriötason osalta tasot on niin isoja ettei kannata edes yrittää. Käytännössä tästä ei ole mitään tietoa, signaali on kryptattu siten että edes radioparametrejä tai oikeaa modulaatiota ei voi selvittää. Se on vain kohinaa tietyillä taajuuksilla. Onhan tuota yritetty tulkita siellä täällä mutta en itse noihin usko koska signaalissa voi nähde kaikkea mutta ilman avaimia se on vain pseudorandomia.

GPS:än siviiliversio on sinällään hyvä mutta se on häiriöherkkä, tarkkuutta voidaan rajoittaa ja chipintekijöille on asetettu rajoituksia. Hyödyllisyys sotilaspuolella on näinollen rajallinen. Nuo GPS häiriökartatkin kertoo kahta asiaa, eli joko joku häiritsee tai sitten Pentagon haluaa rajoittaa tarkkuutta tietyillä alueilla.
 
Esa Aikio asuu aivan itärajalla – Hän näkee, mitä tapahtuu Venäjän taivaalla
Kuka tahansa voi hankkia vastaanottimen, jolla seurata lentokoneiden reittejä. Se tarkoittaa, että palveluita on helppoa myös häiritä.

KUUSAMOLAINEN Esa Aikio näkyy itärajan tuntumassa yhtenä yksinäisenä pisteenä Flightaware-verkkosivuston kartalla. Kartta näyttää, mihin lentokoneiden dataa vastaanottavia ADS-B-vastaanottimia on sijoitettu.

Aikiosta pohjoiseen näyttää aivan tyhjältä. Hän vastaa siis yksin siitä, että yleisö saa tietoa Koillis- ja Pohjois-Suomessa itärajan tuntumassa lentävistä lentokoneista.

Flightawaren ja Flightradar24:n kaltaisten nettisivujen toiminta nojaa pääosin vapaaehtoisten ja harrastajien ylläpitämään vastaanotinverkostoon, joka vastaanottaa ilma-alusten lähettämää ADS-B-tietoa.

Idea vastaanottimen hankkimiseen lähti yleisestä kiinnostuksesta radiosignaaleihin ja radiotekniikkaan, ohjelmistotekniikan alan koulutuksen saanut Aikio kertoo.

”Ajattelin, että datan jakaminen on ihan yleishyödyllistä. Sovelluksen maksulliset toiminnot saa myös ilmaiseksi käyttöön, jos jakaa sinne dataa.”

Hänen mielestään olisi hyvä asia, jos useampi innostuisi pystyttämään oman ADS-B-vastaanottimen.

”Kyllähän se kattavuutta loisi sinne pohjoisemmalle itärajalle.”
...
 

Svenska Dagbladet: Venäjä syyllinen gps-häirintään Itämerellä​

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun opettaja Joakim Paasikivi kommentoi Svenska Dagbladetille, ettei Venäjän syyllisyydestä häirintään ole nyt epäilystäkään.

 
Tälle häirinnän voimistumiselle taisi löytyä syy, eli Laukansuun LNG terminaaliin tehtiin drone-isku viimeyönä. Joko iskua harjoiteltiin etukäteen tai sitten oli muuta tietoa aiheesta. Tarkoitus oli selkeästi estää isku voimakkaalla GPS häirinnällä.
 
Tälle häirinnän voimistumiselle taisi löytyä syy, eli Laukansuun LNG terminaaliin tehtiin drone-isku viimeyönä. Joko iskua harjoiteltiin etukäteen tai sitten oli muuta tietoa aiheesta. Tarkoitus oli selkeästi estää isku voimakkaalla GPS häirinnällä.
Tarkkailin eilen illalla Garmin 64s navigaattorin tarkkuutta Tampereen laitamilla. Laite paikansi minut omakotitaloni sisälle, joten häirintä ei ilmeisesti ulotu tehokkaana maan pinnalle, vaan on tehokkaampaa selvästi erossa esteistä.
 
Tarkkailin eilen illalla Garmin 64s navigaattorin tarkkuutta Tampereen laitamilla. Laite paikansi minut omakotitaloni sisälle, joten häirintä ei ilmeisesti ulotu tehokkaana maan pinnalle, vaan on tehokkaampaa selvästi erossa esteistä.
64s:ässä on myös Glonassa eli käyttänee sitä mistä saa paremman signaalin.
 
Tässä tämän hetken GPS -jamit. Silmään pistää eritoten tuo Suomen päälle tuleva kaistale ja yksi irrallinen lämpäre Jkl-Kuo -välillä. Naapurin omistamia kiinteistöjä joihin asennettu häirintälaitteistoa vai mikä tässä oikein on takana? Luulisi nyt tuollaisten löytyvän suht' helpolla vai kuinka?

 

Liitteet

  • GPS jamming 29-04-2024.jpg
    GPS jamming 29-04-2024.jpg
    425.6 KB · Luettu: 34
Yagia tai muuta suuntavaa antennia (esim torvi) käytetty rajan takana. Tehokkaasti vaimentaa antennin taustan.

Viime kesänä esim oli usein iltasella Rauma-Pori alueen edustalla (15km mantereesta) merellä havaittavissa nuo häirinnät. Useampi plotteri samaan aikaan häiriintyi. Vanhat laitteet selkeästi helpommin. Uudemmilla laitteilla harvinaisempi. Ongelmia jonkun verran varsinkin jos gps antenni ylhäällä meren pinnasta. Kuten esim jossain troolareissa ja purjeveneissä. Ja esim unidenin uudella skannerilla ja hyvällä gps bandin kiinteällä antennilla ihan kuultavissa tuo häirintä lähete.
Katsokaas joskus kun ajelette Malmön sillan yli Köpenhaminaan päin (öresundin silta), siinä vaiheessa kun silta loppuu ja Tanskan puolella tunneli käy aika syvällä. Toimii gps moitteetta, mielenkiintoisella tekniikalla tehty.
 
Jonnet ei muista mutta GPS:n tahallinen häirintä (selective availability) kytkettiin ensimmäisen kerran pois päältä jo Persianlahden sodan aikana vuonna 1990. Alla on juttu aiheesta.

Selective Availability: A Bad Memory for GPS Developers and Users​

By:Will Thornton
October 16, 2018
Blog - Selective Availability: A Bad Memory for GPS Developers and Users

What Selective Availability was,; why it was applied; and how it affected industries that were growing and developing around GPS.​


The first GPS I satellites were launched in 1978, providing unencrypted C/A signals on the L1 frequency and encrypted Precise Positioning Service (PPS) signals at L2 frequency. It was always understood that the L1 C/A signals would be used by civilian developers and end users, whilst the L2 PPS would be restricted to US and approved NATO ally military usage.
However, it was never anticipated that civilian users would be able to achieve an accuracy greater than 100m whilst using the signals broadcast on L1 C/A. With the rapid development in receiver technology in the 1980s this figure quickly came down to about 20m – accurate enough that the US deemed it to be a threat to national security. The theory being that enemies of the US could make use of these highly accurate signals to carry out an attack against the owner of the system. In response to this perceived (and legitimate) threat, the US Department of Defense (DoD) introduced Selective Availability in March 1990.
A Decade of Error
Selective Availability (SA) involved the deliberate introduction of a pseudo-random error onto GPS L1 C/A signals. This was done by “dithering” the clock – adding noise to the clock’s output to the L1 transmitting antenna. The outcome of this was an error of up to 100m (occasionally more) in any direction from the true position. At the flick of a switch, standard GPS receiver accuracy went from +/- 20m to +/- 100m. L1 C/A could still be used by the military – but only via the use of a Selective Availability Anti-spoofing Module (SAASM) receiver, that was able to remove the error.
Having only recently been turned on, SA was unexpectedly switched off between August 1990 and July 1991 – a period that encompassed the Persian Gulf War. From July 1991, amidst growing pressure from bodies such as civil aviation, SA was turned on constantly until May 2000. As opposed to totally limiting its usefulness, this period probably actually accelerated the development of high-accuracy GPS technology. Developers and users were forced to innovate to negate the impact of the error. Techniques such as differential GPS – using a surveyed location and providing correction messages to nearby equipment – and utilising the carrier phase of the encrypted L2 signals form the basis of the precision techniques used in the present day.
The End of Selective Availability
With regards to SA, the DoD had one last surprise card to play. Whilst many had predicted that it would eventually be switched off, the majority of predictions were for 2006 or later. The more optimistic were hoping for a date in 2004. To the surprise of every outsider, US President Bill Clinton announced on 1st May 2000 that it would be turned off at midnight that same night – and the US has steadfastly remained committed to the principle of never switching it back on. In fact, the new GPS block III satellites will be launched without the facility to implement SA, removing any possibility of a return.
Whilst Selective Availability had its impact dulled somewhat by civilian innovation, it did preclude GPS use in critical civilian functions, and drastically increase the cost for anyone needing a high accuracy solution. It may have also prompted the development of other Global Navigation Satellite Systems (GNSS), such as Europe’s forthcoming Galileo. Most importantly, though – it is no longer a challenge that the GNSS ecosystem faces.
However, the end of Selective Availability was not the end of GNSS error…
Vuoden 2000 päätös luopua tahallisesta häirinnästä on tietysti erilainen, koska se on tarkoitettu pysyväksi.
 
Mitä varten puhutaan vaan GPS-suunnistuksesta ja GPS-häirinnästä?

Eikö oikea termi olisi GNSS. Vaikka ryssä blokkaisi lähtökohtaisesti Glonassin ja häiritsisi GPS-signaaleja, pitäisi suunnistuksen onnistua järkevällä tavalla Galileilla ja Beidoulla.

Eli kyllä häirintä taitaa koskea koko GNSS:ää.

EDIT: vaivauduin lukemaan ketjua alusta, ja asiaa oli sivuttu ensimmäisissä viesteissä. Herkesin kyselemään tuon Lindbergin viestiketjun luettuani. Asiantuntijana hän olisi voinut avata juttua hiukan.
 
Back
Top