Gripen-hävittäjä kykenee havaitsemaan ja tuhoamaan Venäjän tärkeän ohjuksen – Eversti: Aiemmin luultiin, että vain F-35 ja F-16 pystyvät siihen
Ruotsin ilmavoimien ilmataistelukeskuksen johtaja kertoo Gripen-kaluston kehityksestä.
Konetyyppi.
Saab Gripen C.
KUVA: Jamie Hunter for © Saab AB
Eilen15:39
Mikko Pulliainen
Ruotsin ilmavoimien toisen sukupolven
Saab Gripen -kalusto eli C- ja D-variantit pysyvät operatiivisessa käytössä 2030-luvun lopulle asti, kertoo Flygvapnetin ilmataistelukeskuksen johtaja eversti
Carl ”Wiseguy” Bergqvist The Aviationistin
laajassa haastattelussa.
Gripeneille ei tehdä yksittäistä mid-life update -tyyppistä päivitystä, vaan kyvykkyyksien kehitys on jatkuvampaa, Bergqvist kertoo. Noin 2027–2028 edessä on laajempi päivityskierros, kun Gripenien tutkaa, elso-järjestelmää sekä datalinkkiä päivitetään. Näiden lisäksi koneeseen integroidaan uusi ase, risteilyohjus
Taurus KEPD-350.
Tilaa tästä T&T:n maksuton uutiskirje - Kokoamme kiinnostavimmat artikkelit sähköpostiisi joka päivä.
Bergqvistin mukaan Gripen-kalustoon on myös ”hankittu kykyjä, joiden avulla kone voi havaita ja vaikuttaa hyvin pienellä nopeudella lentäviin kohteisiin, joilla on pieni tutkapinta-ala, sekä suurella nopeudella lentäviin pienen tutkapinta-alan kohteisiin, kuten Kh-101-luokan risteilyohjuksiin.”
Kh-101 on Venäjälle
tärkeä, Ukrainassakin tyypillisesti käytetty ohjustyyppi.
Asetyyppi.
Taurus KEPD-350, tai pikemminkin kaksi sellaista, Gripenin kyydissä.
KUVA: Saab
Kun puolustusliitto Nato kysyi Ruotsilta halukkuutta osallistua Puolan ilmavalvontaan, ilmavoimat päätti nopeasti verifioida nämä kyvyt.
”Tuolloin ajateltiin, että ainoastaan [
Lockheed Martin] F-35 ja F-16:n Block 70 -versio kykenisivät [elektronisesti skannaavilla] AESA-tutkillaan käsittelemään vastaavia maaleja.”
Tutka- ja taktiikkatestit suoritettiin alkuvuodesta Vidselin harjoitusalueella. Ranskan ilmavoimat tuki koelentoja tankkauskoneillaan ja puolustusvoimien logistiikkalaitos FMV rakensi risteilyohjusta ja Shahed-lennokkia muistuttavia maalilennokkeja.
”On tyydyttävää nähdä, että jopa mekaanisesti skannavalla tutkalla varustettu Gripen pystyy täyttämään nämä vaatimukset ja koneen taktiikoita voidaan nopeasti muokata.”
Lentoonlähtö.
Gripen C Ruotsin Kallingessa keväällä 2011.
KUVA: PATRIC SODERSTROM
Bergqvistin mukaan ilmavoimat ei juurikaan harjoitellut maantietukikohdista lentämistä 1990-luvun lopun ja 2010-luvun alkuvuosien välillä, mutta nyt kyky on taas palautettu.
”Meidän konseptimme perustuu liikkuvuuteen ja hajautukseen, niin tukikohtien välillä kuin niiden sisälläkin.”
Osana konseptia on dronekaluston käyttö tukikohtien valvontaan sekä lennokintorjuntakyky.
”Historiallisesti suurin huolenaiheemme oli maata pitkin tuleva uhka, mutta pitkän kantaman täsmäaseiden myötä haaste on kasvanut.”
Everstin mukaan Ukrainan ilmavoimien samankaltaisten taktiikoiden menestyksekäs käyttö on osaltaan vahvistanut Ruotsin uskoa.
”Monet liittolaisemme ovat nyt tutustuneet meidän ja Suomen toimintatapaan.”
www.ts.fi
www.tekniikkatalous.fi
