Häiriötilanteet kouluissa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja YJT
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
<Konjakkilasillinen nautittu varoitus> Ei tarvitse palkata ketään, otetaan joku kunnon seksuaalirikollinen sinne vapaaehtoistyöhön, tulee ihan ilmaiseksi vahtimaan niitä kersoja sinne kahdestaan pieneen lukittuun koppiin. Samalla voi käydä niin, että sen "putkan" pelotevaikutus nousee aika helvetin korkeaksi, ettei sitä tarvitse edes käyttää. Ongelma ratkaisee tavallaan itsensä. </ei enempää konjakkia tänään kiitos>

Vastaan tähän, jotta tämä viesti ei pääse katoamaan historiaan.
 
Vahtimestareille ei varmaan voida antaa valtuuksia kurinpitoon, muuten kuin tekemällä heistä järjestyksenvalvojia?

Laki ei mahdollista järjestyksenvalvojan asettamista peruskouluun (vain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa se onnistuu). Eli jos halutaan esimerkiksi vahtimestareille ja koulunkäynninohjaajille valtuudet kurinpitoon, niin varmaan helpoin tapa olisi antaa ne valtuudet perusopetuslaissa samaan tapaan kuin miten ne on opettajille ja rehtoreille annettu.
 
<Konjakkilasillinen nautittu varoitus> Ei tarvitse palkata ketään, otetaan joku kunnon seksuaalirikollinen sinne vapaaehtoistyöhön, tulee ihan ilmaiseksi vahtimaan niitä kersoja sinne kahdestaan pieneen lukittuun koppiin. Samalla voi käydä niin, että sen "putkan" pelotevaikutus nousee aika helvetin korkeaksi, ettei sitä tarvitse edes käyttää. Ongelma ratkaisee tavallaan itsensä. </ei enempää konjakkia tänään kiitos>

En ota muuten kantaa tähän viestiin, mutta tuo käsite pelotevaikutus on kyllä aika keskeinen. Nykyinen ajan henki on sellainen, että kaikista tilanteista tulisi mieluiten selvitä pelkästään puhumalla ja niitä merkittävän pelotevaikutuksen rangaistuksia pidetään yleisesti ottaen kamalina. Monilla varmasti heräisi sääli pahintakin häirikköoppilasta kohtaan jos se häirikköoppilas karsseriin/putkakoppiin laitettaisiin. Toisaalta eihän siitä pääse mihinkään, että pelotevaikutuksella saisi helpotettua erityisesti niiden henkilökunnan jäsenten työtä joilta luontainen auktoriteetti puuttuu. Sijaisopettajankin olisi helppo ilmoittaa tunnin alussa, että se oppilas joka ei keskity opiskeluun löytää itsensä karsserista.
 
Itse pärjään riittävän hyvin. Pidän etäisyyttä, olen tiukka ja tarvittaessa kovan epäystävällinen, mutta pääasiassa kohtelias ja ystävällinen. Opetus on hyvin määrämuotoista, vanhanaikaista ja käytännönläheistä. Oppilaat pääosin tykkää (tosin pitävät oikeutetusti vähän tylsänä ja yksipuolisena) ja etenkin tottelevat. Olen kehittänyt oman tapani selviytyä. Kaikki opettajat eivät sitä löydä ja heidän valitettavana kohtalonaan on sitten joutua etsimään muita hommia. Ja ikävä kyllä joskus olen jopa sitä mieltä, että se on parempi sekä heille että oppilaille. Ihan kaikkien ei pitäisi olla lasten kanssa tekemisissä. Tosin tietysti osa erittäin hyvistä ja mukavista opettajista savustetaan ulos, ilman omaa syytään.
Oletan, että olet miesoletettu. Ja mielikuva on, että Sinulla on myös luontaista auktoriteettia. Ja temppukorissa näyttää olevan varaa valita ja käyttää tilanteeseen sopivia metodeja. Erittäin hyvä.

Olen jollakin tapaa lapsellinen ja idealistinen siinä mielessä, että yhteiskunnan pitäisi tarjota mahdollisuus toimia myös niille opettajille, joilla ei ole noita edellytyksiä puolellaan. Tällä ajan takaa sitä, että inkluusio pitää tunkea hevon peehen, erilaisia tasoryhmiä pitää sallia, erityisluokat jne.

Pitää melkein käydä lääkepurkilla, kun anderssonni tulee huitomaan, irvistelemään ja sössöttämään televisioon tasa-arvostaan, onnekseni katson sitä melko vähän.

Eikä kyse ole pelkästään opettajista, heillä on tietyissä rajoissa mahdollisuus valita ammattinsa, vaikka se ei mielekästä olisikaan. Mutta kuinka monen lapsen ja nuoren tulevaisuuden suunnitelmat menevät kiville, kun oppiminen ei vaan onnistu kun luokka on kuin sirkus, ja pahimmillaan joutuu jatkuvasti pelkäämään turvallisuutensa puolesta.

Tätä vuodatusta voisi jatkaa, enkä missään nimessä arvostele @EK Sinun tyyliäsi hoitaa asiaa, vaan :salut:
 
Sinällään surkuhupaisaa, että puhutaan "häiriötilanteista kouluissa", vaikka kyseessä on usein laittomat uhkaukset, pahoinpitelyt, kiristykset ja (jos opettaja olisi virkamies - miksi ei muuten ole vai onko?) virkamiehen väkivaltaiset vastustamiset. Aina kun miettii näitä koulujuttuja niin kääntäkää asia niin, että sama tapahtuisi omalla työpaikalla ja miettikää sitten, miten homma menisikään.
 
Sinällään surkuhupaisaa, että puhutaan "häiriötilanteista kouluissa", vaikka kyseessä on usein laittomat uhkaukset, pahoinpitelyt, kiristykset ja (jos opettaja olisi virkamies - miksi ei muuten ole vai onko?) virkamiehen väkivaltaiset vastustamiset.
Jos viittaat ketjun otsikkoon, niin tarkoitus on ollut otsikoida ketju mahdollisimman neutraalisti kattamaan kaikki järjestys- ja turvallisuuspoikkeamat huonosta työrauhasta ylöspäin. Alustuksen ensimmäinen sana on "kouluväkivallasta", mikä jo osoittaa että tässä puhutaan myös väkivallasta väkivaltana. Kyseessä ei siis ole mikään viranomaisen virkakielinen ilmaisu, vaan yksittäisen foorumilaisen muotoilu.

Tästä aiheesta on tosiaan ollut keskustelua jo jonkin verran ja mielestäni joku jo kirjoittikin, että tästä voisi tehdä oman ketjun. Kuka tahansa olisi voinut tehdä aloitusviestin ja otsikoida ketjun haluamallaan tavalla. Koska kukaan muu ei siihen tarttunut, niin minä ryhdyin toimeen. Ikävää jos otsikko ei kelpaa.
 
Oletan, että olet miesoletettu. Ja mielikuva on, että Sinulla on myös luontaista auktoriteettia. Ja temppukorissa näyttää olevan varaa valita ja käyttää tilanteeseen sopivia metodeja. Erittäin hyvä.

Olen jollakin tapaa lapsellinen ja idealistinen siinä mielessä, että yhteiskunnan pitäisi tarjota mahdollisuus toimia myös niille opettajille, joilla ei ole noita edellytyksiä puolellaan. Tällä ajan takaa sitä, että inkluusio pitää tunkea hevon peehen, erilaisia tasoryhmiä pitää sallia, erityisluokat jne.

Pitää melkein käydä lääkepurkilla, kun anderssonni tulee huitomaan, irvistelemään ja sössöttämään televisioon tasa-arvostaan, onnekseni katson sitä melko vähän.

Eikä kyse ole pelkästään opettajista, heillä on tietyissä rajoissa mahdollisuus valita ammattinsa, vaikka se ei mielekästä olisikaan. Mutta kuinka monen lapsen ja nuoren tulevaisuuden suunnitelmat menevät kiville, kun oppiminen ei vaan onnistu kun luokka on kuin sirkus, ja pahimmillaan joutuu jatkuvasti pelkäämään turvallisuutensa puolesta.

Tätä vuodatusta voisi jatkaa, enkä missään nimessä arvostele @EK Sinun tyyliäsi hoitaa asiaa, vaan :salut:
En ota henkilökohtaisesti. Olen pääosin samaa mieltä. Puhelimella en viitsi enempää jatkaa, ehkä sitten joskus myöhemmin.
 
Oletan, että olet miesoletettu. Ja mielikuva on, että Sinulla on myös luontaista auktoriteettia. Ja temppukorissa näyttää olevan varaa valita ja käyttää tilanteeseen sopivia metodeja. Erittäin hyvä.
Joo. Auktoriteetista kertoo varmaan se, että kerran 3-4 everstiluutnanttia/everstiä Pääesikunnasta ja MPKK:sta luuli 30-vuotiasta meikäläistä kapiaiseksi ja kertoili aika hämmästyttäviä juttuja. Tosin siinä seurassa oli siviileissä pari everstiä, jotka tunsivat minut ja varmaan sen vuoksi sitten nuo muut erehtyivät luulemaan minuakin firmaan kuuluvaksi. Opettajantyössäni tapahtuu kuitenkin lähes päivittäin juttuja, joita mietin jälkikäteen, että olisi voinut mennä paremmin tai jopa että menipä ihan totaalisen vihkoon. Kuitenkin yritän aina oppia näistä jotakin, vähintäänkin sen, etten toista samaa virhettä (ainakaan kovin monesti).

Olen jollakin tapaa lapsellinen ja idealistinen siinä mielessä, että yhteiskunnan pitäisi tarjota mahdollisuus toimia myös niille opettajille, joilla ei ole noita edellytyksiä puolellaan. Tällä ajan takaa sitä, että inkluusio pitää tunkea hevon peehen, erilaisia tasoryhmiä pitää sallia, erityisluokat jne.

Pitää melkein käydä lääkepurkilla, kun anderssonni tulee huitomaan, irvistelemään ja sössöttämään televisioon tasa-arvostaan, onnekseni katson sitä melko vähän.
Tämä oli se, mistä olen samaa mieltä. Lähtökohtaisesti "jokaisen" pitäisi pystyä toimimaan opettajana. Se ongelma vain on siinä, että näin ei koskaan ole ollut. Lähisuvussa on ollut opettajia jo 1960-luvulla (maalaistausta), ja iät ja ajat opettajia on kiusattu pihalle työpaikalta niin opettajien kuin oppilaiden toimesta. Se ei lähtökohtaisesti ole oikein. Kuitenkin tässä on pari "muttaa".

Ensinnäkin mielestäni yksi opettajan ammattitaitoon liittyviä, erittäin tärkeitä seikkoja, on juuri se, että ymmärtää omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja operoi niiden puitteissa. Tässä hommassa ei ole oikein muuta sääntöä (siis reaalimaailmassa), kuin että jokaisen on löydettävä se oma tapansa pysyä hengissä siinä haialtaassa, jota peruskouluksi kutsutaan. Kasvavat lapset ovat aina olleet erittäin julmia heikkoja yksilöitä kohtaan. Nykyään tätä peitellään ehkä hieman aiempaa enemmän näkyvillä paikoilla, mutta sitten taas some on tuonut tähän ihan uudet kuviot ja pahentaa tilannetta moninkertaisesti entisestä.

Toinen juttu on se, että minun mielestäni liian moni meistä opettajista on sopimattomia työhönsä. Pikkusieluisuus ja siitä seuraava vallan väärinkäyttö, oppilaiden nöyryyttäminen jne. on aivan liian yleistä. Samoin vastuun kannon vältteleminen, omien virkatehtävien laiminlyöminen yms. Mutta eniten tähän keskusteluun kuuluu minun mielestäni se kysymys, että entäpä jos opettajaksi on hakeutunut henkilö, jolla ei ole riittäviä (tai edes alkeellisia) sosiaalisen kanssakäymisen kykyjä? Pitääkö silloin oppilaiden kärsiä, vai voisiko olla niin, että joissakin (harvoissa) tapauksissa se opettaja onkin konfliktien aiheuttaja, tai vähintäänkin esille nostaja?

Eikä kyse ole pelkästään opettajista, heillä on tietyissä rajoissa mahdollisuus valita ammattinsa, vaikka se ei mielekästä olisikaan. Mutta kuinka monen lapsen ja nuoren tulevaisuuden suunnitelmat menevät kiville, kun oppiminen ei vaan onnistu kun luokka on kuin sirkus, ja pahimmillaan joutuu jatkuvasti pelkäämään turvallisuutensa puolesta.

Tätä vuodatusta voisi jatkaa, enkä missään nimessä arvostele @EK Sinun tyyliäsi hoitaa asiaa, vaan :salut:
Ja tuossa on juuri se olennainen. Liian moni ihminen unohtaa, että kyse on kuitenkin nimenomaisesti niistä nuorista ja heidän tulevaisuudestaan. Tuo on se pääpointti. Silloin tällöin tulee mietittyä aina muita hommia (etenkin kaupungin perseilyn vuoksi), mutta sitten pohtii myös sitä mitä tekee. Siksi tätä teen.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top