Tvälups
Ylipäällikkö
Haglund on huolissaan puolustusmäärärahoista
VU Politiikka 02.12.2012 08:00
Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mielestä selontekoon tulisi kirjata rahoitustason korotus.
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) katsoo, että valmisteilla olevaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon tulisi linjata puolustusvoimien rahoituksesta vuoden 2015 jälkeen.
- Tapahtuuko näin, jää nähtäväksi. Itse toivon näin, Haglund sanoo.
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen on ilmaissut usein julkisuudessa, että ellei rahoitusta lisätä, vaarassa on koko maan puolustus ja mahdollisesti luopuminen yleisestä asevelvollisuudesta.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa valmistellaan paraikaa.
Hallituksen linjapaperin on tarkoitus tulla eduskuntaan joulukuussa.
Eduskunnassa valmistelutyöstä vastaavan kontaktiryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) esitti toissa viikon Nykypäivässä rahoitustason kirjausta, jonka mukaan puolustusmäärärahoihin taattaisiin indeksikorotusten lisäksi 150 miljoonan euron lisäykset vuoteen 2020 mennessä.
Haglund pitää Kanervan esiin tuomaa lukua, joka perustuu puolustushallinnon arvioon rahojen tarpeesta, kannatettavana.
- Minun mielestäni kyllä, mutta tähän täytyy tietysti löytää hallituksen yhteinen näkökanta.
Verkkouutisten tietojen mukaan vihreissä ja vasemmistoliitossa on ollut nihkeyttä 150 miljoonan euron lisäyksiin.
Tulevaisuuden pelättyä rahoitusvajetta selittää paljolti se, että valtion taloustilannne on pakottanut myös puolustusvoimat, monien mielestä poikkeuksellisen ankariin säästötoimiin.
Hallitusohjelmassa kohdistettiin alalle 200 miljoonan leikkaukset, jotka laskutavasta riippuen moninkertaistuvat vuoteen 2015 tultaessa.
Näin puolustusvoimat on joutunut etsimään niin sanotusti pikasäästöjä ajamalla toimintaansa alas rankalla kädellä puuttumalla esimerkiksi maastoharjoitteluun ja lentotunteihin.
Tulevalta selonteolta odotetaan tähän korjausliikettä.
Viestinnässä epäonnistuttu
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) keskiviikkona julkaistusta tutkimuksesta ilmeni, että suomalaisten mielipiteet puolustusvoimien rakenneuudistuksesta jakaantuvat.
Suomalaisista 42 prosenttia kokee uudistuksen vaikutukset Suomen puolustamiseen myönteisinä, 40 prosenttia kielteisinä.
Haglundin mielestä vastustajien suuri määrä kielii viestinnällisestä ongelmasta:
- Tulkitsen tämän niin, ettei tässä ole kyetty viestimään tarpeeksi hyvin sitä tosiasiaa, että tässä muokataan rauhanajan, ei sodanajan organisaatiota.
Julkisessa keskustelussa puolustusvoimien rakenneuudistus ja puolustushallintoon kohdistuvat budjettileikkaukset sekoittuvat myös helposti keskenään.
- Näin varmasti on. Ja minua huolestuttavat ennen kaikkea nämä leikkaukset.
Varusmiesten ylikapasiteetti
Mitä taas tulee puolustusvoimien rakenneuudistukseen, puolustusvoimat on itse kannattanut sitä jo pitkään.
Uudistuksen tarkoituksena on saavuttaa pysyviä kustannussäästöjä ja varautua ikäluokkien pienenemiseen.
- Tosiasia on, että meillä on 4 000–5000 varusmiehen ylikapasiteetti. Koulutuspaikkoja on liikaa, koska ikäluokat ovat pienentyneet ja tämän lisäksi, ikävä kyllä se osuus ikäluokasta, joka palveluksen suorittaa, on myös pienentynyt, Haglund painottaa.
Haglundin mielestä rauhanajan organisaation muokkaaminen on näin ollen välttämättömyys:
- Se, että joltain paikkakunnalta lakkautetaan varuskunta, se ei millään tavalla vaikuta meidän sodan tai kriisinajan suunnitelmiin eikä siihen, miten sitä aluetta puolustetaan.
VU Politiikka 02.12.2012 08:00
Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mielestä selontekoon tulisi kirjata rahoitustason korotus.
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) katsoo, että valmisteilla olevaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon tulisi linjata puolustusvoimien rahoituksesta vuoden 2015 jälkeen.
- Tapahtuuko näin, jää nähtäväksi. Itse toivon näin, Haglund sanoo.
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen on ilmaissut usein julkisuudessa, että ellei rahoitusta lisätä, vaarassa on koko maan puolustus ja mahdollisesti luopuminen yleisestä asevelvollisuudesta.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa valmistellaan paraikaa.
Hallituksen linjapaperin on tarkoitus tulla eduskuntaan joulukuussa.
Eduskunnassa valmistelutyöstä vastaavan kontaktiryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) esitti toissa viikon Nykypäivässä rahoitustason kirjausta, jonka mukaan puolustusmäärärahoihin taattaisiin indeksikorotusten lisäksi 150 miljoonan euron lisäykset vuoteen 2020 mennessä.
Haglund pitää Kanervan esiin tuomaa lukua, joka perustuu puolustushallinnon arvioon rahojen tarpeesta, kannatettavana.
- Minun mielestäni kyllä, mutta tähän täytyy tietysti löytää hallituksen yhteinen näkökanta.
Verkkouutisten tietojen mukaan vihreissä ja vasemmistoliitossa on ollut nihkeyttä 150 miljoonan euron lisäyksiin.
Tulevaisuuden pelättyä rahoitusvajetta selittää paljolti se, että valtion taloustilannne on pakottanut myös puolustusvoimat, monien mielestä poikkeuksellisen ankariin säästötoimiin.
Hallitusohjelmassa kohdistettiin alalle 200 miljoonan leikkaukset, jotka laskutavasta riippuen moninkertaistuvat vuoteen 2015 tultaessa.
Näin puolustusvoimat on joutunut etsimään niin sanotusti pikasäästöjä ajamalla toimintaansa alas rankalla kädellä puuttumalla esimerkiksi maastoharjoitteluun ja lentotunteihin.
Tulevalta selonteolta odotetaan tähän korjausliikettä.
Viestinnässä epäonnistuttu
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) keskiviikkona julkaistusta tutkimuksesta ilmeni, että suomalaisten mielipiteet puolustusvoimien rakenneuudistuksesta jakaantuvat.
Suomalaisista 42 prosenttia kokee uudistuksen vaikutukset Suomen puolustamiseen myönteisinä, 40 prosenttia kielteisinä.
Haglundin mielestä vastustajien suuri määrä kielii viestinnällisestä ongelmasta:
- Tulkitsen tämän niin, ettei tässä ole kyetty viestimään tarpeeksi hyvin sitä tosiasiaa, että tässä muokataan rauhanajan, ei sodanajan organisaatiota.
Julkisessa keskustelussa puolustusvoimien rakenneuudistus ja puolustushallintoon kohdistuvat budjettileikkaukset sekoittuvat myös helposti keskenään.
- Näin varmasti on. Ja minua huolestuttavat ennen kaikkea nämä leikkaukset.
Varusmiesten ylikapasiteetti
Mitä taas tulee puolustusvoimien rakenneuudistukseen, puolustusvoimat on itse kannattanut sitä jo pitkään.
Uudistuksen tarkoituksena on saavuttaa pysyviä kustannussäästöjä ja varautua ikäluokkien pienenemiseen.
- Tosiasia on, että meillä on 4 000–5000 varusmiehen ylikapasiteetti. Koulutuspaikkoja on liikaa, koska ikäluokat ovat pienentyneet ja tämän lisäksi, ikävä kyllä se osuus ikäluokasta, joka palveluksen suorittaa, on myös pienentynyt, Haglund painottaa.
Haglundin mielestä rauhanajan organisaation muokkaaminen on näin ollen välttämättömyys:
- Se, että joltain paikkakunnalta lakkautetaan varuskunta, se ei millään tavalla vaikuta meidän sodan tai kriisinajan suunnitelmiin eikä siihen, miten sitä aluetta puolustetaan.
