Haglund väläyttää Suomen ja Ruotsin puolustussopimusta

Tvälups

Ylipäällikkö
yle uutiset Politiikka 13.1.2013 klo 15:44
Haglund väläyttää Suomen ja Ruotsin puolustussopimusta

Puolustusministeri Carl Haglund (r.) suhtautuu myönteisesti ruotsalaisministereiden ehdotukseen yhteisestä puolustuskalustosta. Haglundin mukaan yhteiset aseet edellyttäisivät kuitenkin Suomen ja Ruotsin välistä valtiosopimusta puolustuksen järjestämisestä.

- Kyllä se käytännössä tarkoittaisi sitä, että meillä pitäisi olla jonkintyyppinen puolustussopimus Ruotsin kanssa, koska me puhuisimme keskeisistä suorituskyvyistä esimerkiksi merivoimissa tai ilmavoimissa, Haglund linjaa.

Haglundin mielestä yhteinen puolustusmateriaali edellyttäisi Suomen ja Ruotsin välistä tarkkaa työnjakoa.Ministeri ei halua ottaa kantaa yksityiskohtiin, mutta teoriassa esimerkiksi ilma-ja merivalvonta voitaisiin jakaa maiden kesken.

- Juuri sen takia tarvittaisiin jonkinlainen valtiosopimus tai puolustusliitto. Itse en sulje sitä pois jonkinlaisena visiona. Mutta se ei ole kahden vuoden päästä, vaan joskus myöhemmin, Haglund ennakoi.

Haglund sanoo, että kyse onkin periaatteellisesti suuresta asiasta, joka vaatii perusteellista pohdintaa. Joka tapauksessa puolustusministeri sulkisi yhteistyön ulkopuolelle Pohjolan Nato-maat.

- Suomen ja Ruotsin kohdalla tämä olisi teoriassa mahdollista, jos poliittista tahtoa löytyy, Haglund muotoilee.

Haglund muistuttaa, että mielipidemittausten mukaan ylivoimainen enemmistö suomalaisista kannattaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Sen takiakin hän pitää avausta tervetulleena.
 
Pohjoismainen puolustusyhteistyö kelpaa Salolaiselle
il Sunnuntai 13.1.2013 klo 17.02

Kokoomuksen Pertti Salolainen haluaa, että turvallisuuspoliittisessa keskustelussa nostetaan avoimesti esille pohjoismaisen puolustusliiton toteuttaminen.

Salolainen sanoi sunnuntaina kannanotossaan, että viime vuonna Ruotsin puolustusministeri torjui hänen esityksensä.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Salolainen kysyy, olisiko aika nyt kypsä, kun Ruotsin puolustusvoimain komentajakin on todennut, ettei Ruotsi pysty yksin torjumaan suurhyökkäystä.

Hän pitää myönteisenä, että Ruotsin hallitus esittää sotakaluston pohjoismaista yhteisomistusta.

- Asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen, sillä kovan paikan tullen yhteisomistus ja -käyttö voi olla ongelmallista. Mikäli toiminnalle löydetään riittävän selkeät pelisäännöt, se saadaan toimimaan.

Salolaisen mielestä eteneminen Pohjoismaiden tasolla olisi myönteistä, koska Euroopan unionin puolustusyhteistyö ei ole edennyt Suomen toivomaa tahtia.

STT
 
Kun Ruotsi lupaa solidaarisuutta Baltialle, niin tekeekö se jatkossa saman lupauksen myös Suomen puolesta?
 
Hande kirjoitti:
Kun Ruotsi lupaa solidaarisuutta Baltialle, niin tekeekö se jatkossa saman lupauksen myös Suomen puolesta?

Kyllävain ja yhteiset puolustuskalut lähetetään Baltiaan ja seuraavaan kriisipesäkkeeseen.

Pitäis pikkusen jarrutella tuota haihattelua. Puolustusyhteistyön laajentaminen on ok, mut sotakalusto pitää olla joka maalla omansa. Tehään sitä yhteistyötä vaikka hankinnoissa,et tilataan samaa kamaa suuremmat määrät.
 
Hande kirjoitti:
Kun Ruotsi lupaa solidaarisuutta Baltialle, niin tekeekö se jatkossa saman lupauksen myös Suomen puolesta?

Solidaarisuuslupaus on yhtä tyhjän kanssa. Haluaako Ruotsi katsoa vierestä Laurina, kun suomipuolllustus kaatuu? Minä en usko mihinkään etukäteishyminöihin, silkka reality passaa paremmin.
 
"Yhteispuolustus olisi molemmille maille hyvä ratkaisu. Täälläkin aina irvaillaan, ettei Ruotsilla ole enää asevoimia, ja totta on, että maavoimat ovat aika kääpiömäiset. Unohdetaan kuitenkin, että Ruotsin meri- ja ilmavoimat ovat edelleen kovassa iskussa ja Suomen vastaavia suorituskykyisemmät. Ja juuri ne ovat korkean valmiuden puolustushaaroja, joilla torjutaan mahdollista sotilaallista painostusta tai strategista iskua. Yhdessä Ruotsilla ja Suomella olisi vahva kontrolli Itämeren pohjoisosista, mitä Venäjäkin kyllä kunnoittaisisi. Voisi Ruotsi korvamerkitä joitain maavoimien osiakin esimerkiksi Pohjois-Suomen puolustukseen.

Ei tarvitse ostaa yhteisiä hävittäjiä vielä, mutta ensiaskel olisi kirjoittaa virallinen sopimus yhteistyöstä ja perustaa yhteinen esikunta koordinoimaan ja suunnittelemaan yhteispuolustusta. Sitten voitaisiin perustaa kaksoiskansallisia valmiusosastoja esimerkiksi Ahvenanmaan nopeaa miehitystä varten kriisitilanteessa."
Silvant, Hesarin nettisivut http://www.hs.fi/politiikka/Haglund+Yhteispuolustus+Ruotsin+kanssa+mahdollista/a1305637225158
 
baikal kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Kun Ruotsi lupaa solidaarisuutta Baltialle, niin tekeekö se jatkossa saman lupauksen myös Suomen puolesta?

Solidaarisuuslupaus on yhtä tyhjän kanssa. Haluaako Ruotsi katsoa vierestä Laurina, kun suomipuolllustus kaatuu? Minä en usko mihinkään etukäteishyminöihin, silkka reality passaa paremmin.

Kaveria autetaan silloin, kun siitä on itselle hyötyä. Tämä lienee ikiaikainen perusperiaate sotahommissa. Mikään sopimus ei saa sotavoimia liikkeelle, jos päättäjillä puntti tutisee väärällä hetkellä. Ihan yhtä harvoin on yksikään armeija pysäytetty pelkällä sopimuksen heiluttelulla.

Tämä pohjoismainen yhteistyö, johon usein ympätään NATO-maitakin mukaan on jo lähtökohdiltaan täysin käsittämätön. Kova hinku on tytöillä ja pojilla pomia rusinat pullasta. Huono homma on se, etteivät muut ole ihan niin tyhmiä, kuin mitä Suomessa nähtävästi kuvitellaan.

Ihme kärvistelyä kaiken kaikkiaan. Jos uskotaan, että ulkopuolista apua välttämättä tarvitaan, niin ei muuta kuin NATO-jäsenyys julkisesti pureskeltavaksi. Ei tällaisia puolivillaisia aivopieruja.
 
Hande kirjoitti:
Tämä pohjoismainen yhteistyö, johon usein ympätään NATO-maitakin mukaan on jo lähtökohdiltaan täysin käsittämätön. Kova hinku on tytöillä ja pojilla pomia rusinat pullasta. Huono homma on se, etteivät muut ole ihan niin tyhmiä, kuin mitä Suomessa nähtävästi kuvitellaan.

Ihme kärvistelyä kaiken kaikkiaan. Jos uskotaan, että ulkopuolista apua välttämättä tarvitaan, niin ei muuta kuin NATO-jäsenyys julkisesti pureskeltavaksi. Ei tällaisia puolivillaisia aivopieruja.

Olen ihmetellyt tätä ihan samaa jo pitkään. Toisaalta NATO:a vastustetaan liittoutumattomuudella ratsastaen ja siteraataan Ehrensvärdin kuuluisaa lausahdusta, mutta samalla rakennetaan utopistisia puolustusliittokuvioita jossa NATO:on kuuluvat pohjoismaat lähtisivät Suomen kanssa kimppaan.

Suomettumisen ajan aivopesun ikävä perintö on vastustaa USA:ta ja NATO:a, luulen ma.
 
BarrelNut kirjoitti:
Suomettumisen ajan aivopesun ikävä perintö on vastustaa USA:ta ja NATO:a, luulen ma.

Mitäs jos otettais lusikka kauniiseen käteen ja palattaisiin Äiti-Venäjän etupiiriin? Vapaaehtoisesti voisimme tehdä sen omilla ehdoillamme, Suomen suuriruhtinaskunta ja YYA-suomi tekivät melkoiset fyffet toimimalla porttina länteen eikä venäläinen imperialismi ole yhtään sen pahempaa kuin jenkkivastineensa.
 
Hande kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Kun Ruotsi lupaa solidaarisuutta Baltialle, niin tekeekö se jatkossa saman lupauksen myös Suomen puolesta?

Solidaarisuuslupaus on yhtä tyhjän kanssa. Haluaako Ruotsi katsoa vierestä Laurina, kun suomipuolllustus kaatuu? Minä en usko mihinkään etukäteishyminöihin, silkka reality passaa paremmin.

Kaveria autetaan silloin, kun siitä on itselle hyötyä. Tämä lienee ikiaikainen perusperiaate sotahommissa. Mikään sopimus ei saa sotavoimia liikkeelle, jos päättäjillä puntti tutisee väärällä hetkellä. Ihan yhtä harvoin on yksikään armeija pysäytetty pelkällä sopimuksen heiluttelulla.

Tämä pohjoismainen yhteistyö, johon usein ympätään NATO-maitakin mukaan on jo lähtökohdiltaan täysin käsittämätön. Kova hinku on tytöillä ja pojilla pomia rusinat pullasta. Huono homma on se, etteivät muut ole ihan niin tyhmiä, kuin mitä Suomessa nähtävästi kuvitellaan.

Ihme kärvistelyä kaiken kaikkiaan. Jos uskotaan, että ulkopuolista apua välttämättä tarvitaan, niin ei muuta kuin NATO-jäsenyys julkisesti pureskeltavaksi. Ei tällaisia puolivillaisia aivopieruja.

Islanti-asiassa taisi käydä juuri niin. Me koroitamme puolivuosittain pohjoismaisen yhteistyön thråådille ja esittelemme sen etuja. Noh, Naapurit heittivät pallon ja siitä oli puolipakko ottaa koppi eli rusinat kaapaisi joku muu....näin siinä tahtoo käydä. Neuvotteluasemamme ei ole ihan niin wahva kuin annetaan ymmärtää.

Olet varmaan huomannut, että Nato-keskustelu on nykyisellään viittä vaille finito? Turvaa ja liikkumatilaa haetaan pohjoismaista aktiivisesti, kuten pitääkin.

Älkää pojat langetko ajatukseen, jossa meillä on jalkaväki, Ruotsilla iskuvoimaa ja Norja haluaa turvata pohjoisen, se ei ole ihan niin yksioikoinen juttu niinkään.
 
baikal kirjoitti:
Olet varmaan huomannut, että Nato-keskustelu on nykyisellään viittä vaille finito? Turvaa ja liikkumatilaa haetaan pohjoismaista aktiivisesti, kuten pitääkin.

Päätös suunnasta on varmasti lukittu jo hyvän aikaa sitten. Nyt pitäisi vain keksiä, että millä tempulla NATO saataisiin myytyä kansalle. Juuri nyt näyttäisi olevan hakusessa malli, jossa muka kehitellään pohjoismaista mallia ja yhtäkkiä huomataan, että ohhoh, polkuhan veikin suoraan NATOn. Kaikki tietysti aivan yllättäen ja kenenkään yhteyttä ennalta näkemättä.

Taitaapi käydä lopulta niin, että puramme oman puolustuksemme ja annamme vielä vähistä muille, mutta itse emme lopulta saa mitään konkreettista. Tai onhan se tietysti hienoa, että muilta tulee yhä voimakkaampaa sympatiaa, jos meille sattuu käymään kehnosti.
 
Hande kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Olet varmaan huomannut, että Nato-keskustelu on nykyisellään viittä vaille finito? Turvaa ja liikkumatilaa haetaan pohjoismaista aktiivisesti, kuten pitääkin.

Päätös suunnasta on varmasti lukittu jo hyvän aikaa sitten. Nyt pitäisi vain keksiä, että millä tempulla NATO saataisiin myytyä kansalle. Juuri nyt näyttäisi olevan hakusessa malli, jossa muka kehitellään pohjoismaista mallia ja yhtäkkiä huomataan, että ohhoh, polkuhan veikin suoraan NATOn. Kaikki tietysti aivan yllättäen ja kenenkään yhteyttä ennalta näkemättä.

Taitaapi käydä lopulta niin, että puramme oman puolustuksemme ja annamme vielä vähistä muille, mutta itse emme lopulta saa mitään konkreettista. Tai onhan se tietysti hienoa, että muilta tulee yhä voimakkaampaa sympatiaa, jos meille sattuu käymään kehnosti.

Eipä sitä niin hirveästi ole jouduttu antamaan. Islannin ilmavalvontaankaan ei oikein voida osallistua kun se on liian riskaabelia ja kallista. Joskus tuntuu, että yritetään sopia sellaista puolustusliittoa joka velvoittaa kumppanit auttamaan meitä, mutta ei velvoita itseä mihinkään.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että sotahommissa on valtioilla tapana olla itsekkäitä. Kukaan ei ala sotia agressiivista, ydinaseistettua suurvaltaa vastaan ellei ole aivan pakko. Siksi Suomen kaltaisen rajaseudun maan on oltava tarkkana kenen varaan puolustuksensa laskee.

Puhtaasti sotilaallisessa mielessä Ruotsin tuki olisi kyllä arvokasta. Aika työlästä olisi Suomea lyödä, jos meillä olisi apuna Ruotsin ilma- ja merivoimat.
 
Jos NATOon ollaan joka tapauksessa matkalla, niin toivoa sentään sopii, että Ruotsi on völjyssä mukana ja tulee samalla ovenavauksella.

En ole vielä päähäni saanut mahtumaan semmoista skenaariota, missä NATOsta olisi Suomen puolustukselle juur pienintäkään käytännön hyötyä, ellei Ruotsi ole täysjäsenenä samassa sotaliitossa.

Huonompaa tässä on vaan se, etten myöskään oikein näe, mitä Ruotsi voittaisi NATOon liittymisellä, eritoten jos Suomi liittyy samalla. Varmaan siksi joudumme voitelemaan prosessia ostelemalla riittävästi ruotsalaisia rautajalosteita.
 
scip10 kirjoitti:
Puhtaasti sotilaallisessa mielessä Ruotsin tuki olisi kyllä arvokasta. Aika työlästä olisi Suomea lyödä, jos meillä olisi apuna Ruotsin ilma- ja merivoimat.

Tottakai Ruotsi tukee Suomea, talvisodassa Ruotsi oli Suomen ylivoimaisesti suurin tukija rahallisesti, materiaalisesti ja sotilaallisesti.

Ruotsi tuki Suomea täsmälleen sen verran että Suomi säilyi puskurina Venäjää vastaan eikä tippaakaan enempää. Ruotsi tekee saman uudelleen oli yhteistyösopimusta eli ei. Tässä mielessä pohjoismainen puolustusyhteistyö on rauhan aikana yhtä tyhjän kanssa.
 
Deeiii kirjoitti:
Jos NATOon ollaan joka tapauksessa matkalla, niin toivoa sentään sopii, että Ruotsi on völjyssä mukana ja tulee samalla ovenavauksella.

En ole vielä päähäni saanut mahtumaan semmoista skenaariota, missä NATOsta olisi Suomen puolustukselle juur pienintäkään käytännön hyötyä, ellei Ruotsi ole täysjäsenenä samassa sotaliitossa.

Juuri siksi Natossa ei vielä olla. Suomen jäsenhakemus lähtee Brysseliin sillä samalla sekunnilla kun Ruotsi päättää liittyä Natoon.
 
yle uutiset Politiikka 14.1.2013 klo 15:56
Katainen: Puolustusliitosta puhuminen ei ole ajankohtaista

Suomen ja Ruotsin yhteistyötä esimerkiksi materiaalihankinnoissa pääministeri pitää sen sijaan erittäin tärkeänä.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) pitää Ruotsista tullutta aloitetta puolustusyhteistyön lisäämisestä tervetulleena avauksena.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ei lämpene ajatukselle pohjoismaisesta puolustusliitosta. Puolustusministeri Carl Haglund (r.) väläytti eilen mahdollisuutta Suomen ja Ruotsin puolustukseen liittyvästä valtiosopimuksesta tai puolustusliitosta.

"Puolustusliitosta puhuminen ei ole nyt ihan ajankohtaista. En tiedä, onko se koskaan ajankohtaista. Mutta nyt kannattaa keskittyä tähän käytännönläheiseen puolustusyhteistyöhön."

- Jyrki Katainen

Hän näkee yhteistyön esimerkiksi harjoituksissa ja materiaalihankinnoissa hyvin tervetulleena.

- Osana porukkaa kun on, niin sitten on laajemmat hartiat kantaa vastuuta, mitä ikinä kriisejä eteen tuleekaan, hän sanoo.

Katainen korostaa, että Suomi on tehnyt laaja-alaista yhteistyötä myös Nato-maiden kanssa.

- Puolustusyhteistyötä voidaan tehdä olematta puolustusliitossa, hän sanoo.
 
Aika kieroa politiikkaa. Jos suomalaiset hyväksyisivät yhteisaseistuksen ruotsalaisten kanssa, niin viimeistään siinä vaiheessa kun Ruotsi päättää hakea natojäsenyyttä, niin myös suomalaisten on pakko hyväksyä natojäsenyysneuvottelujen aloittaminen, mikäli yhteisaseistus aiotaan säilyttää myös jatkossa, eikä näyttäisi siltä että tänne olisi muodostumassa sotilaallinen tyhjiö Naton ja Venäjän väliin. Tuo yhteisaseistuskin varmaan perustellaan säästöillä ja kustannustehokkuudella, vai?
 
yle uutiset Ulkomaat 14.1.2013 klo 16:43
Viron ulkoministeri: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisäisi luottamusta

Viron ulkoministeri toivoo Suomen ja Ruotsin liittyvän puolustusliitto Naton jäseniksi. Suomen hallitus on linjannut, ettei se valmistele toimikaudellaan Naton jäsenyyshakemusta.

Viron ulkoministeri Urmas Paet toivoo Ruotsin ja Suomen liittyvän sotilasliitto Naton jäseniksi. Paet otti kantaa Ruotsin ja Suomen jäsenyyden vaikutuksiin Ruotsin puolustus- ja turvallisuuspolitiikan konferenssissa Sälenissä.

- Saisimme täyden varmuuden, että jos jotakin tapahtuu, artikla viisi koskee myös Suomea ja Ruotsia, Paet sanoi viitaten Naton sopimukseen yhteisestä puolustusvelvoitteesta.

Paetin mukaan olisi hyvä, että Suomi ja Ruotsi olisivat mukana Nato-pöydässä tekemässä yhteisiä päätöksiä. Myös osallistuminen yhteisiin operaatioihin, kuten Baltian alueen ilmavalvontaan olisi Paetin mukaan luonnollista Suomelle ja Ruotsille.

Ruotsi on tehnyt solidaarisuuslupauksen, jonka mukaan Ruotsi auttaa hyökkäyksen sattuessa muita EU-maita ja pohjoismaita. Paetilta kysyttiin, eikö Viro luota Ruotsin lupaukseen.

- Luottamustaso on nyt 99,9 prosenttia. Naton täysjäsenyys nostaisi sen 100 prosenttiin, Paet sanoi.
 
yle uutiset Politiikka 14.1.2013 klo 19:41
Puolustusvoimilla hyviä kokemuksia yhteisistä kuljetuskoneista

Suomi käyttää C-17 Globemaster -koneita sata lentotuntia vuodessa. Koneita käytetään mm. kriisinhallintajoukkojen kuljetuksissa. Mukana olevat Pohjoismaat pohtivat jo yhteistyön laajentamista.

Suomi, Ruotsi ja Norja ovat muutaman vuoden ajan hankkineet kokemuksia yhteisesti omistetun puolustusmateriaalin käytöstä. Ne ovat mukana omistamassa ja käyttämässä kolmea suurta kuljetuskonetta. Puolustusministeriön mukaan kokemukset ovat hyviä.

Yhteisesti omistettuja kolmea C-17 Globemaster -koneita suomalaiset ovat käyttäneet mm. kriisinhallintajoukkojen kuljetuksissa.

Kaikkiaan omistajina on 12 valtiota. Mukana ovat Ruotsi sekä Yhdysvallat ja muita Nato-maita-

Ryhmän omistuksessa olevien C-17 koneiden tukikohta on Unkarissa.

Kustannukset käytön mukaan

Suomi käyttää koneita sata lentotuntia vuodessa. Kustannukset perustuvat suoraan käyttöön. Suomi maksaa käytöstä 2,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Koneiden ostamiseen Suomi osallistui 20 miljoonalla eurolla. Puolustusministeriön mielestä toiminta on hintansa väärtiä.

- Meidän kokemuksemme ovat olleet hyviä. Tämä järjestely on mahdollistanut meille toiminnan, johon muuten ei olisi ollut mahdollisuuksia. Olemme tyytyväisiä, erityisasiantuntija Mika Varvikko puolustusministeriöstä kertoo.

C-17 Globemaster on suurten maiden suuri kuljetuskone, jota käyttävät Yhdysvallat ja Britannian ilmavoimat.

Yhteistyön lisäämistä pohditaan

Suomen ja muiden maiden omistamilla koneilla huolletaan omia kriisinhallintajoukkoja esimerkiksi Afganistanissa, mutta niillä on myös viety apua katastrofialueille.

Käyttötunteja on eniten amerikkalaisilla, sitten ruotsalaisilla.

- Käyttötunnit jaetaan tiettyjen prioriteettien mukaisesti. Tämän lisäksi me teemme Pohjoismaiden kesken hyvin tiivistä yhteistyötä lentotuntien jakamiseksi eli aina kun kone lentää, se lentää täytenä, Varvikko selvittää.

Puolustusministeriössä mietitään toiminnalle jo jatkoa.

- Tämänkaltaiset hankkeet ovat ehdottomasti osa tulevaisuutta ja osa puolustuskyvyn kehittämistä, Varvikko ennakoi.

Hän mukaansa parhaillaan Pohjoismaat selvittävät muun muassa, voitaisiinko kuljetuksia käyttää yhteisesti ja voisivatko ne harjoitella yhteisesti. Tämä pohdinta koskee maiden omia kuljetuskoneita.

Ruotsi ja muut käyttävät eri konetyyppiä kuin Suomi, mutta sen ei uskota estävän yhteistyötä.
 
"Ei yksinkertainen kysymys"
il Keskiviikko 16.1.2013 klo 10.22 (päivitetty klo 13.12)

Iltalehti kysyi Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Mika Kerttuselta, onko Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä järkeä.

Ruotsin ulko- ja puolustusministerit Carl Bildt ja Karin Enström ehdottivat viikonloppuna pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventämistä.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps) toivoi Ilta-Sanomien maanantaina julkaistussa haastattelussa Suomen suhtautuvan ideaan varauksella. Hänen mukaansa yhteistyöstä hyötyisi etenkin yleisen asevelvollisuuden lakkauttanut Ruotsi ja maan aseteollisuus. Puheenjohtaja toteaa länsinaapurin perinteisen turvallisuuspoliittinen näkymyksen tukeutuvan siihen, että itärajan puolustuksen hoitaa Suomi.

Puolustusyhteistyön muodot vaativat tarkkaa harkintaa, arvioi puolestaan Iltalehden haastattelema tutkija Mika Kerttunen.

Norjassa koulutettu, Ruotsissa palvellut ja tällä hetkellä Baltiassa työskentelevä everstiluutnantti Kerttunen on todellinen puolustusyhteistyön spesialisti. Iltalehti kysyi häneltä, onko puolustusyhteistyössä Ruotsin kanssa järkeä.

Mitä mieltä olette ruotsalaisten ideasta, tutkija Mika Kerttunen?

- Yhteistyötä on tehty iät ajat. Bildtin ja Enströmin ehdotus, eli materiaalien pooling ja sharing (yhdistäminen ja jakaminen) on ideana hyvä. Se mahdollistaa - jos ei taloudellisia säästöjä - niin ainakin taloudellista tehokkuutta. Yhteistyö voi lisätä operatiivista eli sotilaallista tehokkuutta.

Mitä ongelmia yhteistyöhön liittyy?

- Materiaalin hankkiminen ja omistaminen yhdessä pystytään järjestämään sekä taloudellisesti että juridisesti. Mutta jos yhteinen käyttäminen pitää sisällään muutakin kuin koulutuskäyttöä tai kansainvälisiin operaatioihin osallistumista, esimerkiksi sotilaallista voimankäyttöä turvaamaan alueellista koskemattomuutta, se vaatii valtiotason sopimusta, kuten (puolustus)ministeri Haglung on sanonut. Ei ole yksinkertainen kysymys, voidaanko yhteisiä sotilaallisia voimavaroja käyttää toisen maan puolesta. Se on poliittinen kysymys.

Millainen yhteistyö onnistuu ilman ongelmia?

- Koulutusyhteistyö, materiaalihankinnat, huolto, kansainvälisissä operaatioissa tarvittavien materiaalien yhteishankinnat ovat huomattavasti yksinkertaisempia kysymyksiä. Samaten yksinkertaisia ovat ilma- ja merivalvonta, eli valvontatiedon vaihtaminen, mitä tapahtuu jo nyt Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden kesken Itämeren alueella. Mutta jos lähetetään Hornet tai Jas Gripen tunnistuslennolle, jossa on mukana mahdollisuus voimankäytöstä, se ei ole pelkkä tekninen kysymys.

Kuka yhteistyöstä hyötyisi eniten?

- Hyvästä yhteistyöstä hyötyvät kaikki. Toki pitkälle menevä teknis-materiaalinen yhteistoiminta saattaisi jossain tapauksessa suosia jotain maata enemmän kuin toista, mutta pitkällä aikavälillä nämä hyötymiset varmasti tasoittuisivat.
 
Back
Top