Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2016

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Oheistan linkit! Jospa jollain olisi näin sateisena kesäpäivänä harrastusta syventyä oheiseen selontekoon joka arvatenkin tulee ohjaamaan lähiaikoina maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa!


http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=348057
Julkaisut, 17.6.2016
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen seloteko

Selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja esitetään Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset painopisteet ja tavoitteet. Niitä toteuttamalla valtioneuvosto vahvistaa Suomen turvallisuutta ja edistää sen hyvinvointia.

download.aspx
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (pdf, 213 kb, 36 sivua)


Lehdistötiedotteet, 17.6.2016
Valtioneuvoston selonteko korostaa syvenevää yhteistyötä ja aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
Tiedote 122/2016
17.6.2016


"Suomen on ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan varauduttava nopeisiin ja arvaamattomiinkin muutoksiin toimintaympäristössään, josta emme halua emmekä voi eristäytyä", totesi ulkoministeri Timo Soini esitellessään hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon 17. kesäkuuta. Valtioneuvosto hyväksyi aiemmin samana päivänä selonteon annettavaksi eduskunnalle.

Selonteossa hallitus arvioi Suomen toimintaympäristön kehityksen vaikutuksia ja esittää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet tuleville vuosille.

Euroopan turvallisuusjärjestelmä on haastettu ja jännite Itämeren alueella on kasvanut. Turvallisuutta heikentävät myös terrorismin uhka, radikalisaation lisääntyminen ja hallitsematon muuttoliike.

Keskeinen muutos Euroopan turvallisuudelle on Venäjän toiminta, Krimin laiton valtaus ja toimet Itä-Ukrainassa. Lähialueemme turvallisuuspoliittisen tilanteen valossa sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.

Selonteossa määritetään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet. Suomi haluaa vaikuttaa aktiivisesti turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseen, mutta varautuu myös uhkiin.

"Syvennämme yhteistyötä ja tarvitsemme aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa", ulkoministeri Soini painotti esitellessään selonteon painopisteet.

Suomi tukee EU:n lujittamista jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä. Siihen kuuluu niin sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen mm. hybridivaikuttamisen tunnistamiseksi ja torjumiseksi.

Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on laaja-alaista ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita. Suomi ja Yhdysvallat syventävät yhteistyötään monissa kansainvälisissä kysymyksissä. Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan on jatkossakin olennaista Suomen turvallisuuden ja Euroopan vakauden kannalta.

Kahdenvälinen ja monenkeskinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä sekä kriisien ennaltaehkäisyä.

Venäjä-suhteissaan Suomi rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kahdenvälisistä asioista. EU:n yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta. Minskin sopimuksen toimeenpano on välttämätöntä EU-Venäjä –suhteiden paranemiselle.

Suomi toteuttaa laajaa kumppanuutta Naton kanssa. Suomelle on tärkeää kehittää säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä Naton kanssa. Suomi osallistuu jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan omista lähtökohdistaan. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta.

Suomi vahvistaa toimintaansa kansallisten dialogien ja rauhanvälityksen edistämiseksi. Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitus arvioi osallistumisen vaikuttavuutta operaatiokohtaisesti.

Selonteossa korostetaan ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteyttä. Suomi varautuu hybridivaikuttamisen erilaisiin muotoihin ja vahvistaa siinä vaadittavia suorituskykyjä.

Suomi edistää yhteisiin normeihin perustuvaa arktisen toimintaympäristön vakauttamista ja turvallisuutta. Alueen taloudellista potentiaalia hyödynnetään kestävällä pohjalla ja alkuperäiskansojen oikeudet huomioiden.

Suomi edistää YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen asemaa ja tukee monenkeskisen kauppajärjestelmän vahvistamista. Suomi sitoutuu YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpanoon.

Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista ja naisten tasavertaista osallistumista politiikkaan ja talouselämään. Suomi on vahvemmin mukana ponnisteluissa naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi.

Hallitsemattoman muuttoliikkeen torjumiseksi puututaan ilmiön perussyihin mm. edistämällä talouskasvua ja vahvistamalla konfliktien ennaltaehkäisyä.

Suomi kehittää kansallista kriisinkestokykyään kokonaisturvallisuuden periaatteen mukaisesti.

Lisätietoja: ulkoministerin kabinettipäällikkö Raili Lahnalampi, puh. 050 550 7546 ja suurlähettiläs Hannu Kyröläinen, puh. 0295 351 027.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].
 
Iso laiva kääntyy hitaasti. Muutos ei tapahdu viikoissa tai kuukausissa vaan vuosissa. Mutta muutosta tapahtuu koko ajan. Suomen sotilaallisessa yhteistyössä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa on aivan erilainen draivi päällä kuin vaikkapa kolme vuotta sitten. Johtavat poliitikkomme (ainakin Kokoomuksessa ja Perussuomalaisissa) haluaisivat kyllä viedä Suomen Natoon vaikka heti, mutta he tietävät, että kansa ei ole siihen vielä henkisesti valmis. Mutta pikkuhiljaa isoa laivaa ollaan kääntämässä länttä kohti. Se alkaa muuttamalla muutamia sanamuotoja, sitten muodostetaan kokonaan uudenlaisia lauseita, ja lopulta niistä lauseista muodostuu virkkeitä.

Sen lisäksi pinnan alla tapahtuu mielenkiintoisia juttuja. Niistä Charly Salonius-Pasternak kirjoitti tänään. Liittolaisuuksia voi solmia sotilasliittoon kuulumattakin.

Selonteossa todetaan, että 1) Nato on ystävä. Siinä myös todetaan, että 2) Venäjä on muuttanut Euroopan sotilaallista tilannetta, ja että ei voida poissulkea sitä, 3) etteikö Suomi voisi joutua aseellisen hyökkäykseen kohteeksi.
 
plaa plaa plaa plaa .....

Suomen ja Naton yhteistyötä syvennettäessä otetaan huomioon että kumppanuusyhteistyö
ei sisällä 5 artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita.
Yhteistyön kautta saavutettu yhteensopivuus varmistaa kuitenkin osaltaan,
että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä.

Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti
turvallisuusympäristönsä muutosta.


Hallituksen Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista teettämän
arvion mukaan Nato on Itämeren alueella vakauttava tekijä. Siksi on johdonmukaista,
että arviossa korostetaan Suomen ja Ruotsin jakavan Naton kanssa
yhteisen toimintaympäristön. Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisilla ratkaisuilla
on läheinen yhteys. Arvion mukaan Nato-jäsenyys vaikuttaisi perustavanlaatuisesti
Itämeren alueen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Natojäsenyyden

hakeminen olisi perustavanlaatuinen ja kauaskantoinen päätös
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja se vaatisi laaja-alaista keskustelua
ja huolellista harkintaa.



plaa plaa plaa .....


Siinä se tärkein sanottiinkin, joka siis soumeksi sanottuna menee jotakuinkin näin;

"juu, me ei nyt voida hakea NATO-jäsenyyttä kun ylipäällikkö Putin ei antanut lupaa"
 
Suomi hakee jäsenyyttä kun tilanne kuumenee...mutta...vaatisi laaja-alaista keskustelua
ja huolellista harkintaa.


Joten kysyn; onko aikaa laajamittaiseen keskusteluun ja harkintaan kun on semmoinen aika tulee eteen että jäsenyys alkaa näyttämään tarpeelliselta? Vastaan itse: ei ole!
 
Soumi hakee Naton jäsenyyttä kun paska on jo housussa :) :)
Muutenkin aika sanahelinää koko homma, kun samaan aikaan leikataan ja supistetaan.
Tuplaisivat PVn budjetin, niin siinä olisi tekoja ihan tarpeeksi.
 
Viimeksi muokattu:
Suomi hakee jäsenyyttä kun tilanne kuumenee...mutta...vaatisi laaja-alaista keskustelua
ja huolellista harkintaa.


Joten kysyn; onko aikaa laajamittaiseen keskusteluun ja harkintaan kun on semmoinen aika tulee eteen että jäsenyys alkaa näyttämään tarpeelliselta? Vastaan itse: ei ole!

Pääministeripuolueen keskustan venäjää "ymmärtävä" ja itämeren sotilaallista uhkaa "liennyttävä" nato-vaikutus "valuu läpi" tuosta selonteosta kuin kusi sukkahousuista
 
plaa plaa plaa plaa .....

Suomen ja Naton yhteistyötä syvennettäessä otetaan huomioon että kumppanuusyhteistyö
ei sisällä 5 artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita.
Yhteistyön kautta saavutettu yhteensopivuus varmistaa kuitenkin osaltaan,
että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä.

Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti
turvallisuusympäristönsä muutosta.


Hallituksen Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista teettämän
arvion mukaan Nato on Itämeren alueella vakauttava tekijä. Siksi on johdonmukaista,
että arviossa korostetaan Suomen ja Ruotsin jakavan Naton kanssa
yhteisen toimintaympäristön. Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisilla ratkaisuilla
on läheinen yhteys. Arvion mukaan Nato-jäsenyys vaikuttaisi perustavanlaatuisesti
Itämeren alueen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Natojäsenyyden

hakeminen olisi perustavanlaatuinen ja kauaskantoinen päätös
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja se vaatisi laaja-alaista keskustelua
ja huolellista harkintaa.



plaa plaa plaa .....


Siinä se tärkein sanottiinkin, joka siis soumeksi sanottuna menee jotakuinkin näin;

"juu, me ei nyt voida hakea NATO-jäsenyyttä kun ylipäällikkö Putin ei antanut lupaa"

Olisi taktisesti hölmöä hakea NATO-jäsenyyttä juuri nyt kun melkein sama efekti saadaan hoitamalla homma enempi pöydän alla USA:n ja Ruotsin kanssa. Minkä helekutin takia innostaa Venäjää järkkäämään tänne sellaista pikkurähinää, joka estää/pysäyttää hitaan NATO-hakemisprosessin. Sen sijaan rakennetaan suorituskyvyt valmiiksi harjoittelemalla suoraan isojen poikien kanssa.

Kyllä valtiojohdolla on homma hanskassa.
 
Olisi taktisesti hölmöä hakea NATO-jäsenyyttä juuri nyt kun melkein sama efekti saadaan hoitamalla homma enempi pöydän alla USA:n ja Ruotsin kanssa. Minkä helekutin takia innostaa Venäjää järkkäämään tänne sellaista pikkurähinää, joka estää/pysäyttää hitaan NATO-hakemisprosessin. Sen sijaan rakennetaan suorituskyvyt valmiiksi harjoittelemalla suoraan isojen poikien kanssa.

Kyllä valtiojohdolla on homma hanskassa.

Olisi kyllä mukava tietää mitä siellä pöydän alla on sovittu, jos jotain on sovittu. Selonteko lähtee siitä että Suomi ehkä ja kenties harkitsee Natoon liittymistä, kun Helsinki palaa ja venäläiset tankit jonottavat raja-asemilla maahanpääsyä :D

On vaikea arvioida onko päättäjillä paskat housuissa...ollaan "neutraaleja" ja odotellaan kusi sukassa mitä kamalaa seuraavaksi tapahtuu...

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kremlissa_ollaan_vahan_huolissaan-37575

Vai onko todellakin niin, että jostain löytyy salainen pöytäkirja joka takaa meille jonkinlaiset turvatakuut, vaikka monikaan ei sitä vielä tiedä... ei edes puolustusvoimat koko laajuudessaan.

Onhan tämä outoa touhua, kun ei voi mitenkään tietää missä mennään ja miksi mennään. Se on selvä asia että avoimesti ei täysjäseneksi mennä, kun ei uskalleta ja onhan siinä nykyisessä tilanteessa ihan oikeasti omat omat riskinsä. Näin on todennut melko suoraan myös Sauli Niinistö ja kyllä minä tuon pointin ihan hyvin ymmärrän, vaikka en välttämättä ole asiasta samaa mieltä. Joskus on parempi ottaa riskejä kun odotella aikoja parempia.

Mutta kuten sanottua, niin minä ja moni muukaan ei tiedä mitä siellä kulisseissa tapahtuu tai on tapahtumatta. Turvatakuut voi antaa Ruotsille ja Suomelle myös USA ilman Natoa, mutta en kyllä lähtisi näillä tiedoilla vetoa lyömään, mitä on tehty tai jätetty tekemättä.
 
Viimeksi muokattu:
En valitettavasti ole ehtinyt kunnolla syventyä selontekoon, mutta nopean selaamisen jälkeen oma käsitykseni vastaa pitkälti Teija Tiilikaisen, joten liitän sen tähän. Ennenkaikkea selonteon lyhyys pisti silmään, jaarittelut on jätetty pois. Vahvistukset ovat omiani!

Soinin esittelemän selonteon lyhyys yllätti asiantuntijan – ”Varmasti suurin muutos”
40885325817247a59517ba0319156494.jpg

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan muuttuneen vain vähän. (KUVA: Heikki Saukkomaa)
Julkaistu: 17.6. 14:24


Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, jonka ulkoministeri Timo Soini esitteli perjantaina.
Tiilikaisen mukaan ensimmäisenä huomio kiinnittyy sen lyhyyteen verrattuna edelliseen, vuonna 2012 julkaistuun selontekoon. Nyt julkaistussa selvityksessä on alle 40 sivua, kun aiemmassa niitä oli pitkälti yli sata.

Varmasti suurin muutos aiempaan on tiivis tyyli, koko rakenne ja tekstin luonne on muuttunut. Aikaisempi selvitys oli hyvin pitkä ja yksityiskohtainen kuvaus toimintaympäristöstä ja Suomen politiikasta, Tiilikainen kuvailee.

– Tämä on nyt paljon tiiviimpi, siinä on kirkkaampi fokus ja se on luonteeltaan muuttunut strategisemmaksi.

Sisällön puolesta selvityksessä ei Tiilikaisen mukaan ollut paljon yllättävää. Hän ennusti jo etukäteen sen sisältävän Venäjän Krimillä ja Itä-Ukrainassa tekemien kansainvälisen lain vastaisten toimien selkeän tuomitsemisen.

– Sinänsä Suomen poliittista linjaa ei tässä ehdoteta kovin paljon muuttuvaksi. Mutta arvio Venäjästä ja Itämeren piirin turvallisuuspoliittisesta tilanteesta on aivan eri sävyinen kuin aikaisemmin. Se on synkempi, eikä enää maalata ruusuista kuvaa yhteistyöstä Itämeren piirissä, Tiilikainen pohtii.

9d60b7f860164b9d8b3565edf817a676.jpg

(KUVA: Natalia Kolesnikova)

Nato-linjassa ei isoa muutosta
Selonteossa myös muotoilu Suomen Nato-jäsenyyden mahdollisuudesta muuttui. Siinä todetaan nyt, että ”Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta”.

Tiilikaisen tulkinnan mukaan Suomen peruslinja Naton suhteen pysyi kuitenkin samana.

Alkuosassa sanotaan että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, eli tämä perusasetelma on sama. Mutta selonteko kuvastaa vahvistunutta poliittista valmiutta, hän analysoi.

Tiilikaisen mukaan aikaisemmin Nato-jäsenyyden hakemisen mahdollisuutta pidettiin etäisempänä ja vähemmän ajankohtaisena.

– Nyt se on ikään kuin korkeammalla poliittisella agendalla oleva mahdollisuus. Lisäksi se liitetään selkeästi turvallisuustilanteen mahdolliseen muuttumiseen ja sanotaan suoraan, että Ruotsin Nato-valinta on Suomelle keskeinen.
Johannes Kotkavirta
 
Soumi hakee Naton jäsenyyttä kun paska on jo housussa :) :)
Muutenkin aika sanahelinää koko homma, kun samaan aikaan leikataan ja supistetaan.
Tuplaisivat PVn budjetin, niin siinä olisi tekoja ihan tarpeeksi.
http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkoma...akia-suomen-rajallekin-uusi-komppania/730915/
ULKOMAAT 17.6.2016 17:29
HENRIPEKKA KALLIO
Norja paisuttaa tuntuvasti puolustusmenojaan Venäjän takia – Suomen rajallekin uusi komppania

Meille on kuitenkin tulossa vahvistettu poliittinen valmiusyksikkö.
 
En valitettavasti ole ehtinyt kunnolla syventyä selontekoon, mutta nopean selaamisen jälkeen oma käsitykseni vastaa pitkälti Teija Tiilikaisen, joten liitän sen tähän. Ennenkaikkea selonteon lyhyys pisti silmään, jaarittelut on jätetty pois. Vahvistukset ovat omiani!

Soinin esittelemän selonteon lyhyys yllätti asiantuntijan – ”Varmasti suurin muutos”
40885325817247a59517ba0319156494.jpg

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan muuttuneen vain vähän. (KUVA: Heikki Saukkomaa)
Julkaistu: 17.6. 14:24


Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, jonka ulkoministeri Timo Soini esitteli perjantaina.
Tiilikaisen mukaan ensimmäisenä huomio kiinnittyy sen lyhyyteen verrattuna edelliseen, vuonna 2012 julkaistuun selontekoon. Nyt julkaistussa selvityksessä on alle 40 sivua, kun aiemmassa niitä oli pitkälti yli sata.

Varmasti suurin muutos aiempaan on tiivis tyyli, koko rakenne ja tekstin luonne on muuttunut. Aikaisempi selvitys oli hyvin pitkä ja yksityiskohtainen kuvaus toimintaympäristöstä ja Suomen politiikasta, Tiilikainen kuvailee.

– Tämä on nyt paljon tiiviimpi, siinä on kirkkaampi fokus ja se on luonteeltaan muuttunut strategisemmaksi.

Sisällön puolesta selvityksessä ei Tiilikaisen mukaan ollut paljon yllättävää. Hän ennusti jo etukäteen sen sisältävän Venäjän Krimillä ja Itä-Ukrainassa tekemien kansainvälisen lain vastaisten toimien selkeän tuomitsemisen.

– Sinänsä Suomen poliittista linjaa ei tässä ehdoteta kovin paljon muuttuvaksi. Mutta arvio Venäjästä ja Itämeren piirin turvallisuuspoliittisesta tilanteesta on aivan eri sävyinen kuin aikaisemmin. Se on synkempi, eikä enää maalata ruusuista kuvaa yhteistyöstä Itämeren piirissä, Tiilikainen pohtii.

9d60b7f860164b9d8b3565edf817a676.jpg

(KUVA: Natalia Kolesnikova)

Nato-linjassa ei isoa muutosta
Selonteossa myös muotoilu Suomen Nato-jäsenyyden mahdollisuudesta muuttui. Siinä todetaan nyt, että ”Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta”.

Tiilikaisen tulkinnan mukaan Suomen peruslinja Naton suhteen pysyi kuitenkin samana.

Alkuosassa sanotaan että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, eli tämä perusasetelma on sama. Mutta selonteko kuvastaa vahvistunutta poliittista valmiutta, hän analysoi.

Tiilikaisen mukaan aikaisemmin Nato-jäsenyyden hakemisen mahdollisuutta pidettiin etäisempänä ja vähemmän ajankohtaisena.

– Nyt se on ikään kuin korkeammalla poliittisella agendalla oleva mahdollisuus. Lisäksi se liitetään selkeästi turvallisuustilanteen mahdolliseen muuttumiseen ja sanotaan suoraan, että Ruotsin Nato-valinta on Suomelle keskeinen.
Johannes Kotkavirta


soviet_union_new_union__by_louisthefox-d7iui4r.png
 
Meille on kuitenkin tulossa vahvistettu poliittinen valmiusyksikkö.
Joo saatana, Norjassa on tehty selvästi toisenlaiset tulkinnat Venäjän kehityksestä. Kun ne piti yllätysharjoitukset, jossa mukana jo varikotkin, niin Norja piti kanssa omat harjoituksensa. Luen tuon viestiksi, että Norja katsoo tilanteen olevan jo niin vakava, että valmiutta pitää kohottaa. Ja nyt vielä tämä puolustusmenojen kasvatus.
Suomen pitäisi nyt ehdottomasti satsata merkittävästi puolustukseen. Jos kerran selonteon mukaan sotilaallisen voiman käyttöä ja sillä uhkaamista ei voi sulkea pois, niin odotan, että tämä näkyy myös puolustusvoimiemme rahoituskehyksessä vastuullisella tavalla. Ja se tapa on ainoastaan se että laitetaan satoja miljoonia kehiin heti!
 
Olisi kyllä mukava tietää mitä siellä pöydän alla on sovittu, jos jotain on sovittu. Selonteko lähtee siitä että Suomi ehkä ja kenties harkitsee Natoon liittymistä, kun Helsinki palaa ja venäläiset tankit jonottavat raja-asemilla maahanpääsyä :D

On vaikea arvioida onko päättäjillä paskat housuissa...ollaan "neutraaleja" ja odotellaan kusi sukassa mitä kamalaa seuraavaksi tapahtuu...

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kremlissa_ollaan_vahan_huolissaan-37575

Vai onko todellakin niin, että jostain löytyy salainen pöytäkirja joka takaa meille jonkinlaiset turvatakuut, vaikka monikaan ei sitä vielä tiedä... ei edes puolustusvoimat koko laajuudessaan.

Onhan tämä outoa touhua, kun ei voi mitenkään tietää missä mennään ja miksi mennään. Se on selvä asia että avoimesti ei täysjäseneksi mennä, kun ei uskalleta ja onhan siinä nykyisessä tilanteessa ihan oikeasti omat omat riskinsä. Näin on todennut melko suoraan myös Sauli Niinistö ja kyllä minä tuon pointin ihan hyvin ymmärrän, vaikka en välttämättä ole asiasta samaa mieltä. Joskus on parempi ottaa riskejä kun odotella aikoja parempia.

Mutta kuten sanottua, niin minä ja moni muukaan ei tiedä mitä siellä kulisseissa tapahtuu tai on tapahtumatta. Turvatakuut voi antaa Ruotsille ja Suomelle myös USA ilman Natoa, mutta en kyllä lähtisi näillä tiedoilla vetoa lyömään, mitä on tehty tai jätetty tekemättä.

Jos päättäjillä olisi paskat housuissa, F-15:t ei lentelisi Rissalassa, US-ratsuväki ei kilisyttelisi kannuksiaan panssariharjoituksissa eikä NATO-joukot olisi rantautuneet Hankoon. Huomaa että Suomessa hyväksyttiin NATO:n isäntämaasopimus tuosta vaan heti kun Krimin jutut alkoivat ilman mitään parlamentaarisia kommervenkkejä, kun taas ruotsalaiset ovat vasta nyt pohtineet asian laitaa. Ja sitten muka vikistään että Suomi olisi jälkijunassa Ruåttiin nähden. No ei ainakaan tässä. Ja meidän ei tarvi olla paskat housuissa, koska meillä on toimiva konventionaalinen tappokyky, paitsi jos itänaapuri alkaa yhtäkkiä uhkailemaan taktisilla ydinaseilla.

Meidän valtiojohtomme on hereillä ja "on top of this exercise".
 
Hesarin jutusta muutama itseäni kiinnostava poiminta. Onhan se niin, että vielä ihan äskettäin oikeasti tällaista ei olisi voinut lukea suomalaisten kirjoittamasta tekstistä! Enkä nyt puhu mistään 80-luvusta, vaan ihan parin hallituksen takaisesta ajasta.
Että kyllä tämä kertoo, miten vaikeita aikoja elämme. Hitto, kun olen juuri massavanhentunut :mad:


http://www.hs.fi/politiikka/a1466051767258


”Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois”
Selonteossa arvioidaan, että turvallisuustilanteen kiristyminen Euroopassa ja Itämeren alueella vaikuttaa välittömästi Suomeen.

”Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois”, selonteossa sanotaan.

Selonteossa korostetaan pohjoismaisen yhteistyön merkitystä Suomelle ja määritellään Euroopan unioni Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiseksi toimintakehykseksi.

Selonteossa todetaan myös, että EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna.

Selonteko huomauttaa, että ulkoisen ympäristön muutokset heijastuvat myös Suomen sisäiseen kehitykseen ja sisäiseen turvallisuuteen, johon kohdistuu ”uusia epävarmuustekijöitä”. Yhteiskunnan yleisen kriisinkestokyvyn eli niin sanotun resilienssin arvioidaan joutuvan koetukselle.

Koko Euroopan turvallisuuden heikkenemiseen liittyy lisäksi hybriditoimintaa eli suunnitelmallista toimintaa, jossa joko valtio tai joku muu toimija voi käyttää esimerkiksi sotilaallisia keinoja, taloudellista painostusta tai informaatio-operaatioita saavuttaakseen tavoitteensa.

”Myös Suomeen kohdistuu hybridivaikuttamiseen kuuluvien keinojen käyttöä”, selonteko toteaa menemättä tarkempiin tapauksiin.


”Venäjän johto pyrkii vahvistamaan maansa suurvalta-asemaa”
Venäjästä selonteko puhuu kohtalaisen suorin sanoin:

”Venäjän johto pyrkii vahvistamaan maansa suurvalta-asemaa. Se katsoo kansainvälisiä suhteita suurelta osin geopoliittisen nollasummapelin näkökulmasta. Venäjän näkemyksen mukaan länsi ei ole ottanut huomioon sen näkökohtia ja turvallisuusetuja, vaan on asettunut Venäjää vastaan monilla toimillaan.”

Selonteon mukaan Venäjä on osoittanut, että sillä on tahto ja kyky käyttää sotilaallista voimaa tavoitteidensa edistämiseksi.
 
Suomenko täytyy jättäytyä Venäjän etupiiriin, koska jonkunhan täytyy liennyttää?

En tiedä kuka Suomessa aikoo jättäytyä Venäjän etupiiriin. Suomen valtiojohto ei aio sitä tehdä. Sen sijaan jos nyt muna pystyssä lähdettäisiin urhokkaasti hakemaan NATO-jäsenyyttä Venäjästä täysin välittämättä, voisi lopputulos olla se että todellakin oltaisiin pitkällä tähtäimellä naimisissa Venäjän kanssa ja osa sen etupiiriä samalla tavalla kuin Ukraina. Kun Venäjä laittaisi hakuprosessin jäihin sopivan kokoisella matalan intensiteetin rähinällä. Ja sitten kaikkoaisi Suomesta pikkuisen sitä kansainvälistä sijoituspääomaa ja korkean tason osaamista ja voitaisiin keskittyä juuston tuotantoon isovenäläisille herroille ja mestareillemme. Matkailulla olisi yhtä hyvät näkymät kuin Krimin aurinkorannoilla nykyään. Jäisihän siinä jäljelle tietenkin Euraasian Unionin houkuttelevat näkymät, jos siitä on innostunut.

P.S. Hoksikaapa vaikka sellainen juttu siinä NATO:on menossa, että kaikkien tulisi olla yksimielisiä uuden tulokkaan klubiin otosta. Ja sitten kun siellä on sellaisia jäseniä kuten Turkki, joka saattaa keksiä että puollon ehtona on vaikkapa viisumivapaus Eurooppaan. Luuletteko että juuri nyt on oikea hetki lähteä ottamaan tuollaista riskiä, että tuleekin lemput näitten etelän pellevaltioiden taholta (Kreikka?). Olisikohan vähän huoletonta riskinottoa laittaa Suomen kohtalonhetket jonkin Recep Tayyip Erdoğanin käsiin? Joka epäilemättä kantaa aivan hirveästi huolta jostain jäisestä vääräuskoisten maasta.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top