pstsika
Haukka
Halonen armahti erityisesti asevelvollisia
Julkaistu: 03.03.2012 09:07, päivitetty: 03.03.2012 10:14
Presidentti Tarja Halonen käytti viime vuosina armahdusoikeuttaan erityisesti ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytyneisiin.
Presidentti armahti vuosina 2010–2011 seitsemän miestä, jotka olivat kieltäytyneet joko asevelvollisuudesta tai siviilipalveluksesta.
Kaikissa tapauksissa korkein oikeus olisi hylännyt anomukset. Osa miehistä oli ehtinyt istua vankilassa, osa ei.
Vain kaksi asevelvollisuudesta kieltäytyneen armahdushakemusta hylättiin näiden kahden vuoden aikana.
Halosen armahdukset jatkoivat jo aiemmilta vuosilta tuttua linjaa. Helsingin Sanomat selvitti asiaa vuonna 2008, jolloin Halosen todettiin armahtaneen parin edellisen vuoden aikana viisi aseistakieltäytyjää vastoin KKO:n kantaa.
Pontikan arvo puoliksi
Halonen sai rikoksista tuomituilta vuosittain noin 100–200 armonanomusta. Niistä hyväksyttiin keskimäärin reilut parikymmentä vuodessa.
Presidentin on saatava ennen armahduspäätöstä asiasta korkeimman oikeuden kanta, mutta hän ei ole millään tavalla sidottu siihen.
Valtaosassa tapauksista KKO ja presidentti ovat olleet samalla kannalla, mutta Halonen on molemmilla kausillaan käyttänyt myös oikeuttaan irtiottoihin.
KKO:n kannasta poikkeavia armahduksia on ollut aiempaa enemmän kahden viime vuoden aikana, jolloin Halonen armahti oikeuden näkemyksen vastaisesti noin kymmenkunta kertaa vuodessa.
Halonen viilasi korkeimman oikeuden kannasta poiketen esimerkiksi korvaussummia ja ehdonalaiseen pääsyn ajankohtia. Eräässä tapauksessa alkoholipitoisen aineen välittämisestä tuomittu armahdettiin niin, että hän joutui maksamaan pontikan arvon, mutta aineen tuoma laskennallinen hyöty puolitettiin.
Ehdonalaiseen armahdettiin viime vuonna vastoin KKO:n kantaa myös muun muassa taposta ja törkeästä ryöstöstä tuomitut.
Ei armoa elinkautisvangeille
Elinkautisvankeihin Halonen suhtautui kautta linjan tiukasti. Helsingin hovioikeus sai presidentin ohella oikeuden vapauttaa elinkautisvankeja vuonna 2006.
Käytännössä vangit ovat tämän jälkeen päässeet vapauteen vasta, kun hovioikeus on niin suonut eli 13–15 vuoden istumisen jälkeen. Halonen armahti elinkautisvangin viimeksi vuonna 2007.
Erityisesti presidenttiytensä alkuvuosina Halonen hylkäsi useita elinkautisvankien armonanomuksia, jotka KKO olisi hyväksynyt.
Tiukka linja koski alkuaikoina myös monia muita rikollisia. Esimerkiksi vuonna 2001 Halonen hylkäsi KKO:n linjasta poiketen yhteensä 13 anomusta, joissa armoa haki ainakin talous- huume- ja väkivaltarikollisia.
STT-PIIA LEINO
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/halonen-armahti-erityisesti-asevelvollisia/art-1288452702877.html
Julkaistu: 03.03.2012 09:07, päivitetty: 03.03.2012 10:14
Presidentti Tarja Halonen käytti viime vuosina armahdusoikeuttaan erityisesti ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytyneisiin.
Presidentti armahti vuosina 2010–2011 seitsemän miestä, jotka olivat kieltäytyneet joko asevelvollisuudesta tai siviilipalveluksesta.
Kaikissa tapauksissa korkein oikeus olisi hylännyt anomukset. Osa miehistä oli ehtinyt istua vankilassa, osa ei.
Vain kaksi asevelvollisuudesta kieltäytyneen armahdushakemusta hylättiin näiden kahden vuoden aikana.
Halosen armahdukset jatkoivat jo aiemmilta vuosilta tuttua linjaa. Helsingin Sanomat selvitti asiaa vuonna 2008, jolloin Halosen todettiin armahtaneen parin edellisen vuoden aikana viisi aseistakieltäytyjää vastoin KKO:n kantaa.
Pontikan arvo puoliksi
Halonen sai rikoksista tuomituilta vuosittain noin 100–200 armonanomusta. Niistä hyväksyttiin keskimäärin reilut parikymmentä vuodessa.
Presidentin on saatava ennen armahduspäätöstä asiasta korkeimman oikeuden kanta, mutta hän ei ole millään tavalla sidottu siihen.
Valtaosassa tapauksista KKO ja presidentti ovat olleet samalla kannalla, mutta Halonen on molemmilla kausillaan käyttänyt myös oikeuttaan irtiottoihin.
KKO:n kannasta poikkeavia armahduksia on ollut aiempaa enemmän kahden viime vuoden aikana, jolloin Halonen armahti oikeuden näkemyksen vastaisesti noin kymmenkunta kertaa vuodessa.
Halonen viilasi korkeimman oikeuden kannasta poiketen esimerkiksi korvaussummia ja ehdonalaiseen pääsyn ajankohtia. Eräässä tapauksessa alkoholipitoisen aineen välittämisestä tuomittu armahdettiin niin, että hän joutui maksamaan pontikan arvon, mutta aineen tuoma laskennallinen hyöty puolitettiin.
Ehdonalaiseen armahdettiin viime vuonna vastoin KKO:n kantaa myös muun muassa taposta ja törkeästä ryöstöstä tuomitut.
Ei armoa elinkautisvangeille
Elinkautisvankeihin Halonen suhtautui kautta linjan tiukasti. Helsingin hovioikeus sai presidentin ohella oikeuden vapauttaa elinkautisvankeja vuonna 2006.
Käytännössä vangit ovat tämän jälkeen päässeet vapauteen vasta, kun hovioikeus on niin suonut eli 13–15 vuoden istumisen jälkeen. Halonen armahti elinkautisvangin viimeksi vuonna 2007.
Erityisesti presidenttiytensä alkuvuosina Halonen hylkäsi useita elinkautisvankien armonanomuksia, jotka KKO olisi hyväksynyt.
Tiukka linja koski alkuaikoina myös monia muita rikollisia. Esimerkiksi vuonna 2001 Halonen hylkäsi KKO:n linjasta poiketen yhteensä 13 anomusta, joissa armoa haki ainakin talous- huume- ja väkivaltarikollisia.
STT-PIIA LEINO
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/halonen-armahti-erityisesti-asevelvollisia/art-1288452702877.html