Hankinnat

Hande

Kenraali
Tuolla on useammassakin ketjussa uiskenneltu OT:n sameissa vesissä, joten avataanpa uusi.

Eli keskustelussa on ollut se, mikä osa kaluista on välttämätöntä hankkia meille heti ja mitä voidaan ajatella täydennettäväksi siinä kuuluisassa harmaassa vaiheessa. Baikal linjasi tuolla toisaalla viisaasti hankintojen ohjeelliseksi tasoksi "Tulenavaus ja plus". Nyt olisi mielenkiintoista tietää mitä tämän ajatellaan tarkoittavan tai mitä muita ajatuksia asia herättää. Tapetilla on viime päivinä ollut etenkin kaksi merkittävää järjestelmää, MLRS ja Stinger.

Stingerin osalta tiedämme, että 110 ampumalaitetta oheisineen ja 600 ohjusta maksaisi 240 m€ ja että hankintaan ollaan sijoittamassa 80-90 m€. Mielestäni kaikille tärkeimmille joukoille pitäisi hankkia heti ampoumalaitteet oheisineen ja ainakin operatiivisille joukoille täysi satsi ohjuksia, olkoon vaikka 5-6kpl per ampumalaite. Alueellisten joukkojen osalta riittäisi pienempi ohjusmäärä 2-3kpl per ampumalaite. Harmaan vaiheen pakolliseksi osuudeksi jäisi näin ohjuslaukausten täydentäminen. Tuo on järjestelmän ylivoimaisesti kallein osa ja on paljon helpompi lähteä ostamaan yhtä nimikettä, kuin vittäkymmentä. Jälkimmäinen toteutuisi, jos hankittaisiin aina tasapainoinen kokonaisuus ampumalaitteita ja ohjuksia. Tai sitten tärkeimmilläkään joukoilla ei olisi minkäänlaista määrää ohjuslaukauksia, mikä sekään ei mielestäni ole hyväksyttävä ratkaisu. Jos olkapääohjuskauppaan ei siis sijoiteta vähintään 150 m€, niin rittävää minimitasoa ei mielestäni saavuteta ja otetaan todella iso riski sen suhteen, että alueelliset joukot päätyvät taisteluun kokonaan vailla ilmatorjunta-aseita.

MLRS:n osalta tulisi saada hankituksi jo tulossa olevien ohjusten lisäksi ainakin 3 täyslaidallista pitkän kantaman rakettia, sitä päävälinettä, jonka hankinnalla koko projekti aikoinaan perusteltiin. Sivuutetaan nyt kysymys kuormaraketeista, joka tietysti osaltaan saattaa ruunata koko järjestelmän rakettikauppojen toteutuessakin. Rahasta puhuttaessa tuo kaiketi tarkoittaisi ehkä n. 100 miljoonaa Euroa, joten ei mikään mahdottomuus. Ainakin toistaiseksi tämä hankinta on kuitenkin tekemättä.

NATO-yhteensopivuushan on erinomainen työkalu, kun täydennyshankinnoista puhutaan. Se antaa todellisen mahdollisuuden täydentää tärkeimpiä järjestelmien ampumatarpeita hädän tullen.

Mielenkiintoinen kysymys on tietysti se, onko meikäläinen MLRS sellaisenaan yhteensopiva kaikkien mahdollisten järjestelmän rakettien kanssa, vai onko siinä ohjelmat ainoastaan meille jo hankituille tai meille kaavailluille ohjuksille ja raketeille? Jos polittiisista syistä on jätetty esim. M26 yms. kauhistukset pois, niin lisämurheita tulee tuostakin.
 
Stingerin sijaan pitäisin mieluummin Boliden hankinnat käynnissä, vaikka aseessa tiettyjä rajoituksia onkin. Harmaassa vaiheessa voidaan kaataa metsää tai rakentaa betonisia metsästystorneja ampuma-alan saavuttamiseksi. Nämä onnistuvat varmasti, kun puolestaan lisähankinnat voivat käydä hyvinkin nahkeiksi.
 
Joo olen Hande mieltä että laitetaan tänne kaiiki Suomen hankinnat.....että niitä ei ole jokaisessa tråådissa.

1 Stinger
2 MLRS ammuksia
3 JASSM
4 BMP-2 moddaminen
5 Rauma-luokan moddaminen
6. Uusi monitoimialus joka korvaa Rauma-luokan
7 Ne uudet nopeat veneet rannikkojääkärille
8 FA-18 Hornet MLU 2
9 Leopard 2A4 moddaminen
10 Pasin XA180/185 moddaminen
11 Phs 122mm moddaminen
12 ItO90M moddaminen (valmis?) 20 kpl
13 NASAMS II tulee kohta 24 ohjuslavettia
14, Thales tutkia 12 kpl
15 BV206 Norjatsta
16 66 RAK 12
y m ym
 
XA180/185 moddaus? (tiedän että kuva on ollut täällä foorumilla ennen)

pasi_medium_87038b.jpg
 
Stingereitä paljon, jeps. MLRSiä lisää ja ammuksia tietysti pirusti, jeps. Sitten vielä massamaisesti RPG-29:iä jalkaväelle sekä älykkäitä miinoja reppukaupalla niin johan alkaa olla pahimmat ongelmat setvitetty.
 
Kyllä Hande avauksessaan koskettaa kahta sellaista artikkelia, jotka ovat minunkin silmäni alla. Raskaisiin rak-heittimiin on mielestäni erittäin perusteltua hankkia miinojen oheen pitkä kantama ja rautasaderaketit. Jälkimmäisin näistä on varmasti poliittisesti haastava, vaikka ei pitäisi olla. Suomi tuskin paaria-asemaan joutuu, vaikka luolastoon ahdettaisiin pahamaineisia rypäleammuksia. Ja voidaanhan ne luvata pokata vaikka vuoteen 2033 mennessä......

Stinger on se toinen tarvekalu. Ja muutamassa vuodessa pitä isi päästä tuolle tasolle, mitä hande esittää.

Tulevat haasteet ovat varmasti siinä, että niitä "tulenavaukseen" kykeneviä yksiköitä pitää löytyä just eikä 16. päivä. Muuten käy niin, ettei sodan aloittamista ehkäisevää kynnystä olekaan.
 
baikal kirjoitti:
Kyllä Hande avauksessaan koskettaa kahta sellaista artikkelia, jotka ovat minunkin silmäni alla. Raskaisiin rak-heittimiin on mielestäni erittäin perusteltua hankkia miinojen oheen pitkä kantama ja rautasaderaketit. Jälkimmäisin näistä on varmasti poliittisesti haastava, vaikka ei pitäisi olla. Suomi tuskin paaria-asemaan joutuu, vaikka luolastoon ahdettaisiin pahamaineisia rypäleammuksia. Ja voidaanhan ne luvata pokata vaikka vuoteen 2033 mennessä......

Stinger on se toinen tarvekalu. Ja muutamassa vuodessa pitä isi päästä tuolle tasolle, mitä hande esittää.

Tulevat haasteet ovat varmasti siinä, että niitä "tulenavaukseen" kykeneviä yksiköitä pitää löytyä just eikä 16. päivä. Muuten käy niin, ettei sodan aloittamista ehkäisevää kynnystä olekaan.

Raskaan raketinheittimen ammukset pitäisi nimetä uusiksi. Tyyliä voisi ottaa seuraavasta esimerkistä.

Kylkimiina=kylkipanos

Näin saataisiin poliittista rasitetta torjutuksi.

Raskaan raketinheittimen raketit pitäisi muistaa aina sanoa että ammukset on tarkoitettu vain vihollisen panssarivaunujen ja ajoneuvojen torjuntaan.

Tämän vuoksi hankintalistalla pitäisi olla vain Raskaita panssarintorjunta raketteja.

Tosin joskushan oli väitteitä -aina luotettava Hesari-fi?- joiden mukaan rypäleammukset olisivat kadonneet markkinoilta koska ostajia ei enää olisi. Tiedä häntä.
 
Voisin huokealla suunnitella termistöä Iso-Mursun viitoittamalla tavalla. Rypäle-emo voisi olla esim. Rautasateentekijä. Rypäle voisi olla vaikka Paukutin.
 
baikal kirjoitti:
Voisin huokealla suunnitella termistöä Iso-Mursun viitoittamalla tavalla. Rypäle-emo voisi olla esim. Rautasateentekijä. Rypäle voisi olla vaikka Paukutin.

Suurin osa kansaa ei tiedä mikä ero on miinaraketilla tai rypäleammuksia kuljettavalla raketilla. Kun soppaan lisätään pasifistinen toimittaja, niin kansalta ei tule mitään tukea hankinnalle.

Kun sanotaan että Raskas Panssarintorjunta raketin tehtävä on pysäyttää panssarivaunuja, niin ainakin osa kansasta kannattaa hankintaa
 
baikal kirjoitti:
Kyllä Hande avauksessaan koskettaa kahta sellaista artikkelia, jotka ovat minunkin silmäni alla. Raskaisiin rak-heittimiin on mielestäni erittäin perusteltua hankkia miinojen oheen pitkä kantama ja rautasaderaketit. Jälkimmäisin näistä on varmasti poliittisesti haastava, vaikka ei pitäisi olla. Suomi tuskin paaria-asemaan joutuu, vaikka luolastoon ahdettaisiin pahamaineisia rypäleammuksia. Ja voidaanhan ne luvata pokata vaikka vuoteen 2033 mennessä......

Jos Jaappani pyytää valaita "tieteellisiin" tarkoituksiin vedoten, niin eikö pv voisi hankkia kuorma-ammuksia samaten "tieteellisiin tarkoituksiin". Saapumiserä kerrallaan tehdään laajoja satunnaisotoksia siitä mikä on suutariprosentti rovajärvellä ammutuista ammuksista... :a-cool:
 
Caveman kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Kyllä Hande avauksessaan koskettaa kahta sellaista artikkelia, jotka ovat minunkin silmäni alla. Raskaisiin rak-heittimiin on mielestäni erittäin perusteltua hankkia miinojen oheen pitkä kantama ja rautasaderaketit. Jälkimmäisin näistä on varmasti poliittisesti haastava, vaikka ei pitäisi olla. Suomi tuskin paaria-asemaan joutuu, vaikka luolastoon ahdettaisiin pahamaineisia rypäleammuksia. Ja voidaanhan ne luvata pokata vaikka vuoteen 2033 mennessä......

Jos Jaappani pyytää valaita "tieteellisiin" tarkoituksiin vedoten, niin eikö pv voisi hankkia kuorma-ammuksia samaten "tieteellisiin tarkoituksiin". Saapumiserä kerrallaan tehdään laajoja satunnaisotoksia siitä mikä on suutariprosentti rovajärvellä ammutuista ammuksista... :a-cool:

Olen samaa mieltä.

Ja pioneerien ja muiden joukkojen koulutukseen tule varata suuria määriä kuorma-ammuksia
 
ESTONIA ESTONIA 240

80 ESTONIA $24.300.000 Aug 2010 $303,750
(Aug 2015)

http://www.army-guide.com/eng/product2622.html

Onkos meiltä lähdössä lisää Paseja Etelärannalle
 
Taloussanomat
11.4.2013 09:26

Suomalaisyritykset kauppaavat puolustusteknologiaa Persianlahdelle


Suomalaiset puolustusteknologiayritykset Conlog, Ajeco ja Eye Solutions yrittävät päästä houkutteleville Persianalueen markkinoille uudella, kenttäolosuhteisiin tarkoitetulla tiedustelukontilla. Apuna on vienninedistämisorganisaatio Finpro.



Millainen lie tuo tiedustelukontti on?
 
Iso-Mursu kirjoitti:
ESTONIA ESTONIA 240

80 ESTONIA $24.300.000 Aug 2010 $303,750
(Aug 2015)

http://www.army-guide.com/eng/product2622.html

Onkos meiltä lähdössä lisää Paseja Etelärannalle

Eipä ole noin suurta määrää koskaan tullut vastaan, eikä se olisi kaiketi mahdollinenkaan, mikäli Suomelle pitäisi jäädä tuon päälle 425kpl. Kokonaisvalmistumäärä ei ole noin suuri.

60+33 on virallisissa tilastoissa mainittu Viroon myytyjen Pasien määrä. Melkoinen moka noiden myyminen on ollut, jos Pasilla arvellaan olevan vielä tulevaisuutta meikäläisissä kokoonpanoissa. Parin pataljoonan verran ukkoja lähtisi meillä tuon kaupan takia sotaan ottokuorma-autoissa tai jalkapatikassa.
 
Hande kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
ESTONIA ESTONIA 240

80 ESTONIA $24.300.000 Aug 2010 $303,750
(Aug 2015)

http://www.army-guide.com/eng/product2622.html

Onkos meiltä lähdössä lisää Paseja Etelärannalle

Eipä ole noin suurta määrää koskaan tullut vastaan, eikä se olisi kaiketi mahdollinenkaan, mikäli Suomelle pitäisi jäädä tuon päälle 425kpl. Kokonaisvalmistumäärä ei ole noin suuri.

60+33 on virallisissa tilastoissa mainittu Viroon myytyjen Pasien määrä. Melkoinen moka noiden myyminen on ollut, jos Pasilla arvellaan olevan vielä tulevaisuutta meikäläisissä kokoonpanoissa. Parin pataljoonan verran ukkoja lähtisi meillä tuon kaupan takia sotaan ottokuorma-autoissa tai jalkapatikassa.

Olen samaa mieltä.

Olisihan se hienoa että joku elvytys paketti mahdollistaisi XA-2XX tilauksen. Vaikka 100 kpl
 
Hande kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
ESTONIA ESTONIA 240

80 ESTONIA $24.300.000 Aug 2010 $303,750
(Aug 2015)

http://www.army-guide.com/eng/product2622.html

Onkos meiltä lähdössä lisää Paseja Etelärannalle

Eipä ole noin suurta määrää koskaan tullut vastaan, eikä se olisi kaiketi mahdollinenkaan, mikäli Suomelle pitäisi jäädä tuon päälle 425kpl. Kokonaisvalmistumäärä ei ole noin suuri.

60+33 on virallisissa tilastoissa mainittu Viroon myytyjen Pasien määrä. Melkoinen moka noiden myyminen on ollut, jos Pasilla arvellaan olevan vielä tulevaisuutta meikäläisissä kokoonpanoissa. Parin pataljoonan verran ukkoja lähtisi meillä tuon kaupan takia sotaan ottokuorma-autoissa tai jalkapatikassa.

Kaikki on suhteellista! Kumpi on loppujen lopuksi tärkeämpää: Suomi voisi liikuttaa 2 pataljoonaa enemmän panssarikuoren alla vai se, että Viro selviää sodassa esimerkiksi viikon pidempään? Pasit ovat Viron maavoimien jalkaväkiprikaatin kalustona ja niillä on tarkoitus liikuttaa Viron ainoaa operatiivista yhtymää vastahyökkäykseen. Toivottavasti ne auttavat Viroa mahdollisessa suursodassa, on mitä suurimmassa määrin myös Suomen asia, että Virossa itsenäisyys säilyy.

Muuten, ne 80 uutta Pasia Viron listoilla on Hollannista, joka luopui Pasien käytöstä...
 
Muisti palailee pätkittäin. Taisipa Viro ostaa Hollannin Pasit tässä taannoin, joten kokonaismäärä voi sitä kautta ollakin lähes 200kpl. Entisiä suomalaisvaunuja ei kuitenkaan olisi kuin se vajaa sata.

Edit

Ja kaima (?) näköjään ehti ensin...
 
Hande kirjoitti:
Muisti palailee pätkittäin. Taisipa Viro ostaa Hollannin Pasit tässä taannoin, joten kokonaismäärä voi sitä kautta ollakin lähes 200kpl. Entisiä suomalaisvaunuja ei kuitenkaan olisi kuin se vajaa sata.

Edit

Ja kaima (?) näköjään ehti ensin...

Juu, taidetaan olla kaimoja! Tässä olen tosiaan vahvasti sitä mieltä, että Pasien myyminen Viroon on jopa sotilasstrateginen asia, kun niiden käyttö Suomessa olisi lähinnä taktisen tason apukeino. Suomen kannattaa käytössä olevien mahdollisuuksien mukaan tukea Viron puolustuksen valmiutta, siitä ei ole kuin etua Suomelle. Vakavasti kannattaisi miettiä esim. BUK:ien lahjoittamista Viroon, kun käyttö Suomessa päättyy...
 
Hanski kirjoitti:
Kaikki on suhteellista! Kumpi on loppujen lopuksi tärkeämpää: Suomi voisi liikuttaa 2 pataljoonaa enemmän panssarikuoren alla vai se, että Viro selviää sodassa esimerkiksi viikon pidempään? Pasit ovat Viron maavoimien jalkaväkiprikaatin kalustona ja niillä on tarkoitus liikuttaa Viron ainoaa operatiivista yhtymää vastahyökkäykseen. Toivottavasti ne auttavat Viroa mahdollisessa suursodassa, on mitä suurimmassa määrin myös Suomen asia, että Virossa itsenäisyys säilyy.

Ja tuo vastahyökkäyskykykö oli mahdollista luoda ainoastaan entisillä suomalaispaseilla? Eiköhän maailmalta kuitenkin olisi löytynyt sujuvasti korvaava ratkaisu...
 
XA-180EST, former XA-180 of the Finnish army, which have been modernized. Quantity 60 vehicles. Sold without armament. Estonia showed interest to obtain another 30 units in 2008, but abandoned the deal, because the asked price was too high and the use of vehicles would have been restricted to Estonian territory only.

In 2010, Estonia purchased an additional 81 units of XA-188 from the Netherlands.

http://en.wikipedia.org/wiki/Patria_Pasi
 
Back
Top