Harmaan Vaiheen Hullutuksia

Saa, on vain ollut sen verran kiireistä viime aikoina, ettei ole oikein kunnolla kerinnyt paneutumaan tähän. Koitan vaikka tässä illalla raapustella jotain alustavaa jatkoa tähän...

Joko? Odottavan aika on pitkä. :(
 
Mielestäni tuo diili kannattaisi tehdä.:)

Hienoa, en olekaan todellisuudentajuni kanssa foorumin viimeinen! Olen viimeistä edellinen, siis melkein realisti. o_O

Ei maar, vaikka olisimme tekemässä hankintoja vähän pienemmässä mittakaavassa:

Ilmavoimat:

Ei F-35 juuri nyt, kiitos. Eikä Gripen E sen puoleen. Molemmat koneet ovat liian pentuja. Joskus 2020-luvulla ne voivat olla hyvin käyttökelpoisia, mutta ei tässä, nyt ja tänä päivänä.

Jos ilmavoimille haluttaisiin lisää voimaa (= lisää koneita) suhteellisen nopeasti, alkaisivat tulokset näkymään vasta noin kolmen vuoden kuluttua, koska lentäjän kouluttaminen vie osapuilleen tuon ajan. Jos päätös siis tehtäisiin tässä ja nyt ja lentäjäkoulutusta laajennettaisiin, meillä olisi lisää lentäjiä vasta vuonna 2018, jolloin uusien koneiden pitäisi alkaa tulemaan käyttöön. Tietysti päätös konemallista pitäisi tehdä jo nyt vuonna 2015, jotta valmistaja ehtisi mahduttamaan meille tulevat koneet tuotantoaikatauluun. Konemallin suhteen valintani olisi Eurofighter Typhoon Tranche 3, ja koneita voitaisiin hankkia luokkaa 40-70 kappaletta. Hankinnat tapahtuisivat n. vuosina 2018-2022(23). EF Typhoon kestäisi luultavasti sellaisenaan jonnekin 30-luvun lopulle tai 40-luvun alkuun, millä saavutettaisiin se hyöty, ettei Hornetin korvaaminen olisi välttämätöntä, jos Venäjä muuttuu demokraattisempaan ja rauhanomaisempaan suuntaan. 2030-luvun lopulla meillä olisi luultavasti jo paljon enemmän vaihtoehtoja kuin Gripen E ja F-35.

Jos ilmavoimille haluttaisiin lisää suorituskykyä nyt, tässä ja heti - mahdollisimman nopeasti siis - olisi vaihtoehtoja varsin vähän. Voisi olla järkevää ostaa varastoon luokkaa 10-20 käytettyä Hornetia korvaamaan taistelussa tuhoutuvia koneita, koska lentäjiä on kuitenkin jonkin verran enemmän kuin 62. Lisäksi aktiivikäytössäkin olevien koneiden määrää voitaisiin kenties kasvattaa vastaavalla määrällä, sillä lentäjiä ei ehkä nykyisellään pidetä palveluksessa aivan terveyden äärirajoille asti. Tällöin heitä voitaisiin saada kokoon jokunen lisää korottamalla palkkoja, jolloin muutama vastikään eläköitynyt palaisi Airbusin ohjaamosta Hornetin ohjaamoon ja muutama lykkäisi siirtymistään lentoyhtiöiden palkkalistoille.

Nopeahko tapa hankkia paljon lisää suorituskykyä olisi tietysti (käytettyjen) Hornetien lisähankinta maailmalta. Vaihtoehtoisesti hankittava kone voisi olla esim. F-16, joka lienee ylijäämämarkkinoilla riittoisampi kuin Hornet. Lentäjät ja pitkälti myös huoltopalvelut ostettaisiin alkuun ulkomailta, kunnes saataisiin vuosien mittaan koulutettua omia miehiä kyseisiin tehtäviin. Suurin pullonkaula olisi varmaankin tukikohtainfrastruktuuri, mutta en näe ehdotustani täysin mahdottomana, useistakin syistä:
  • UAE jne. arabimaat palkkaavat ulkomaista henkilöstöä ilmavoimiinsa ---> malli on olemassa maailmalla
  • Englanti ja suomi ovat kaksi ilmavoimien valtakieltä
  • Monet Hornet-käyttäjät ovat maita, joissa puhutaan englantia äidinkielenä (Australia, Kanada, Yhdysvallat), tai joissa englanti on samassa asemassa kuin Suomessa (Nato-Espanja, Sveitsi?) ---> kommunikaatio pelaa
  • Horneteja on käytössä noissa maissa moninkertaisesti Suomeen nähden ---> voisi kuvitella, ettei olisi ylivoimaista rekrytoida henkilöstöä, vaikka vain esim. joka kymmenes eläköityvä pilotti/mekaanikko olisi kiinnostunut kiinnittämään siniristilipun hihaansa
  • Henkilöstö olisi kokenutta, jopa taistelukokemusta omaavaa ---> henkilöstöä ei tarvitsisi juurikaan kouluttaa, ja henkilöstö voisi jopa tuoda mukanaan uutta tietotaitoa

Maavoimat:

Maavoimien suorituskyvyn nopea kasvattaminen on hankalampaa, koska maavoimat puolustushaarana perustuu reserviläisiin. Esimerkiksi uusien mekanisoitujen yhtymien luomisessa näen kaksi ongelmaa: kalusto valmistuu hitaasti, ja vielä hitaampaa on sen käytön kouluttaminen tuhansille varusmiehille ja reserviläisille. Moni asia riippuu tietysti paljolti siitä, miten haluamme asiat järjestää.

Budjetin kannalta kevein vaihtoehto olisi tehdä lisätilauksia mm. alueellisten joukkojen varustamiseksi määrävahvuisiksi (viestikalusto, Stingerit, suojaliivit jne.) ja hankkia niille lisää ajoneuvokalustoa (Ruotsin Pasit, kenties?) ja kehittää operatiivisia joukkoja ylijäämäkalustolla (mm. tykistö). Lisäksi tulisi muutenkin suosia hyvän hinta-laatu -suhteen kalustoa.

Budjetin kannalta hieman raskaampi, mutta edelleen realistinen vaihtoehto keskipitkän aikavälin (n. 5 vuotta) suunnitelmaksi olisi edellinen yhdistettynä kahden uuden mekanisoidun prikaatin luominen yhdistettynä muihin suurempiin hankintoihin (raketinheittimien ampumatarvikkeet (ml. kaukovaikutuskyky), ilmatorjuntaohjusjärjestelmät jne.).

Operatiivisten joukkojen kehittämiseksi voitaisiin tehdä seuraavia raskaan kaluston hankintoja, joilla vahvistettaisiin nykyisiä operatiivisia joukkoja ja varustettaisiin kaksi uutta mekanisoitua prikaatia n. seuraavassa viidessä vuodessa huomioiden myös budjetti:
  • PzH 2000 niin paljon kuin eri maiden kirpputoreilta löytyy (olisiko n. 50-120 kpl, riippuen siitä, supistaako Saksa vahvuuksiaan)
  • Archer (24 kpl), jos ne ovat hyviä, ja jos ne saadaan edullisesti Ruotsista Norjan peruttua tilauksensa
  • Leopard 2A5 (tai uudempi) niin paljon kuin eri maiden kirpputoreilta löytyy järkevään hintaan (oletan, että maksimissaan noin sata on saatavilla (Ruotsi ja Espanja ovat joskus pohtineet kumpikin n. 50 vaunun myymistä)
  • Jos markkinoilta ei löydy, niin sitten päivitetään omia ja mahdollisesti muualta hankittavia 2A4 Leopardeja n. 100-150 vaunua sopivaksi katsottavaan versioon
  • Rynnäkköpanssarivaununa suositaan CV90-perhettä joko käytettynä (josko ruotsalaiset olisivat valmiita myymään n. 200-250 CV9040-vaunua sopivalla päivityspaketilla?) tai uutena (CV9035)
  • Kotimaasta hankitaan lisää erikois-Leopardeja (silta, raivaus jne.)
  • Porin prikaatille hankitaan edelleen lisää AMV-miehistönkuljetusvaunuja (konetykillisiä)
  • AMOS-AMV -lisähankinta uusille mekanisoiduille prikaateille

Merivoimat - unohdettu puolustushaara:

Merivoimien vahvistaminen on suhteellisen hidasta puuhaa, kestäähän alusten rakentaminen helposti vuosia. Jonkinlaista nopeaa helpotusta olisi saatavilla hankkimalla ylijäämä-aluksia, mutta PV on jo kerran todennut, ettei meikäläiseen käyttöön hyvin sopivia ole löytynyt.

Jos merivoimia haluttaisiin vahvistaa, olisi nopea ratkaisu kysyä norjalaisilta, josko muutama Fridtjof Nansen -luokan alus olisi saatavissa käteismaksulla. Lisäksi voitaisiin hankkia viimeinkin se kriha-alus, joksi sopisi hyvin aiemmin haaveilemani käytetty Holland-luokan alus Hollannista. Myös Hamina-luokan lisätilaus (1-2 alusta) voisi olla mahdollinen, sillä alukset valmistuisivat luultavasti parissa vuodessa tilauksesta, riippuen vähän käytettävästä telakasta, tehtävistä muutoksista ja muusta vastaavasta.

Pidemmällä aikavälillä oiva ratkaisu olisi lisätä MTA2020-luokan tilausmäärää. Sukellusveneitä voitaisiin hankkia yhdessä ruotsalaisten kanssa. Lisäksi piirrustuspöydälle voitaisiin ottaa uusi ohjusveneluokka (OV2025).
 
Kiitän antamastasi arvostuksesta minua kohtaan.:)

Ajattelin, ettet ehkä halua sinunkin eläkerahojesi kuluvan kokonaisuudessaan asehankintoihin. :) Vaikka työurien pidentäminen onkin muotia, ehdotukset ovat usein herättäneet niin pahoja sanoja, että uskon ihmisten haluavan edelleen viettää aikaa eläkkeellä, vaikka eläkeikään yltämisen todennäköisyys olisikin sitten vain Pe = 0,98.
 
Mistähän noitten hinnat saisi selville? Jos Nato sitoutuu auttamaan materiaalin osalta niin saadaanko alennusta?

Enemmän vanhaa kunnon tyhmää rautaa. Mitä sillä on väliä ammutaanko muutama Bonus vai lasautetaanko koko "karttaruutu"(wanhoja muistellen hehe) matalaksi. Minusta ensimmäinen on parempi. Ymmärrän kyllä pistemaalien tuhoamisen tärkeyden mutta silti haluan että kun sitä rautaa syydetään rajalle niin sitä myös syydetään kymmeniä tonneja eikä vaan hiplata vihollista. Jos sieltä joku kolonna huomataan niin eikun pitkältä matkalta koko tie tulen alle. Kaikki "järkevät" +120mm tykit menisi harkintalistan kautta hankintalistalle. Yhtenä kriteereistä ammusten saatavuus. Haluaisin ainakin sirpalekranaattia, savua ja AT/AP/HEI(joissain termobäärinen paukku) tytärpommein kasetteja. Eniten juurikin kasettipommeja. Raketinheittimiä pitää saada lisää ja ennenkaikkea niihin ihan helvetistä ammuttavaa mallia sirpale ja kasetti. Vaikka meillä Hornetit on niin onko niillä aikaa maamaaleihin? Jos on niin isoin mahdollinen kasettipommi listalle, tosin jos saadaan halvalla jotain ohjusta jossa tytärpommit niin se voisi olla parempi koska voi ampua kaukaa.

PST:lle tulee joulu kans. Edelleen mennään sillä että saatavat määrät on suuria. Eli mitä vaan kohtuu uutta ja kuka myy suuria määriä kerralla. Joko tandem HEAT tai top-attack "sotakärjellä" olevia. Koulutus taitaa olla kohtuullisen yksinkertainen sinkoihin. En kuitenkaan ostaisi kovin montaa eri mallista että huollon pojilla pysyy vielä hiukset päässä. Mielellään jos nykyisiä varastoja saisi paljon suuremmaksi. Vinkusin kyllä mukaan mitä vaan mikä putkesta lähtee rakettimoottorin voimin. Vaikka se ei Armataa tappaskaan niin kyllä niitä sotakoneita ja rakennuksia yms. riittää mitä ampua. Tankeille jää sitten ne raskaammat vaihto-ehdot. Tarkotus olisi että aketuksessa ei tartteis säästellä kun singot on niin käteviä.

Suomen tulivoiman lisäys olisi uutisissa tälleen: Suomen kolme pääasiallista tulivoiman puutetta on rypälepommit, rypälepommit ja rypälepommit. Ottawan sopimuksen allekirjoittaneet tuomitaan 35v vuodeksi vankeuteen maanpetoksesta. Hipit ja muut pasifistit jotka häiritsevät armeijaa tai viranomaisia tuomitaan kotimaisen taktisen ohjuksen prototyypin hakeutuvaksi kärjeksi(kuhan vitsailen, työleirillä löytyy tekemistä ja sehän on kuin partion kesäleiri poislukien piikkilanka ja aseistetut vartijat)
 
Saiko JV-miinoja hankkia?

Edellä on mainittu hyviä listoja, niissä kuitenkin satsaisin enemmän taistelijan suojavarusteisiin, eritoten keraamisiin levyihin. Olettaen että niitä saisimme helposti hankittua ja uskon että osa saataisiin ilmaiseksi. Ukrainan tilannekin on osoittanut levyjen tärkeyden. Kuolleesta sotilaasta ei ole hyötä.

En tarkkaan tiedä paljon meillä on ambulansseja siviilissä mutta vahvasti uskon että niitä tarvittaisiin lisää. Joko ostaisi käytettyjä sotilas lansseja, miellään suojattua mallia tai sitten hankkisi varusteet ja rakentaisi suomessa loppuun eri pohjille.

Naamioverkkoja kannattaisi myös tilata, nyky sodissa naamioinnin tärkeys vain korostuu emmekä saa mitenkään kaikkia UAV:ta alas. Kansalaisia voisi myös käyttää tässä hyödyksi ja valmistus aloittaa suomessa. Ensihätään kuitenkin tilaisin esim israelista hyviä verkkoja lisää. Meillä on naamioverkkoja aivan liian vähän. Osan voi naamioida havuin ym mutta kaikkeen naamiointiin se ei ole paras vaihtoehto.
 
Mistähän noitten hinnat saisi selville? Jos Nato sitoutuu auttamaan materiaalin osalta niin saadaanko alennusta?

Alennusta voitaneen saada ostettaessa käytettyä kalustoa toisilta valtioilta. Saihan Suomi ostaa talvisodassakin kalustoa usein alennuksella, ja oli joukossa jopa lahjoituksia. Vastaavaa on esiintynyt rauhanaikanakin, esimerkiksi Nato-Puola osti liittolaiseltaan Nato-Saksalta MiG-29 -hävittäjiä nimelliseen euron kappalehintaan.

Ostettaessa uutta kalustoa ei alennuksia kuitenkaan saada. Yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen, ei tehdä hyväntekeväisyyttä.
 
Ajattelin, ettet ehkä halua sinunkin eläkerahojesi kuluvan kokonaisuudessaan asehankintoihin. :) Vaikka työurien pidentäminen onkin muotia, ehdotukset ovat usein herättäneet niin pahoja sanoja, että uskon ihmisten haluavan edelleen viettää aikaa eläkkeellä, vaikka eläkeikään yltämisen todennäköisyys olisikin sitten vain Pe = 0,98.

Olisinkohan innostunut ehdotukseesi sen vuoksi, etten asu Suomessa, jonka vuoksi ei vaikuta minun eläkerahoihini...:rolleyes:
 
Ostettaessa uutta kalustoa ei alennuksia kuitenkaan saada. Yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen, ei tehdä hyväntekeväisyyttä.
Ainakin teoriassa voisi alennusta saada, jos joku valtio subventoisi hankintojamme. Ei se kuitenkaan taida kovin todennäköistä olla.
 
Alennusta voitaneen saada ostettaessa käytettyä kalustoa toisilta valtioilta. Saihan Suomi ostaa talvisodassakin kalustoa usein alennuksella, ja oli joukossa jopa lahjoituksia. Vastaavaa on esiintynyt rauhanaikanakin, esimerkiksi Nato-Puola osti liittolaiseltaan Nato-Saksalta MiG-29 -hävittäjiä nimelliseen euron kappalehintaan.

Ostettaessa uutta kalustoa ei alennuksia kuitenkaan saada. Yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen, ei tehdä hyväntekeväisyyttä.

Homma toimii varmasti erityisen hyvin silloin kun lahjoitettava kalusto jää käyttöön lahjoittajan ja potentiaalisen uhan välimaastoon. Saksa vahvistaa myös itseään pönkittäessään Puolaa.
 
Ainakin teoriassa voisi alennusta saada, jos joku valtio subventoisi hankintojamme. Ei se kuitenkaan taida kovin todennäköistä olla.

Joo, jenkit ovat tunnettuja siitä, että he antavat avustuksia tietyille maille, jotka on käytettävä aseiden ostamiseen jenkeistä. Mutta se ei varsinaisesti ole alennus.
 
Joo, jenkit ovat tunnettuja siitä, että he antavat avustuksia tietyille maille, jotka on käytettävä aseiden ostamiseen jenkeistä. Mutta se ei varsinaisesti ole alennus.
Ei toki, mutta meidän kannalta vaikutus on sama.
 
Ei toki, mutta meidän kannalta vaikutus on sama.

Vaikutus olisi sama. Potentiaalissa. Muista, Tetra, että provosointia pitää välttää.

Vuoden 2015 FMF-esitys oikeanpuolimmaisessa sarakkeessa, 2014 arvio yksi vasemmalle ja 2013 yksi lisää vasemmalle. Summat tuhatta dollaria, eli Ukrainalle komeat 2 miljoonaa dollaria:

fmf what a joke – Kopio.jpg

http://www.state.gov/t/pm/ppa/sat/c14560.htm

Ei mene hyvin uudemmissakaan suunnitelmissa:

almost as good – Kopio.jpg
https://www.fas.org/sgp/crs/row/RL33460.pdf


Vladimir ja Dmitri kuulevat Ukrainan saamasta FMF-avusta:

laughing-putin.jpg
 
Muuten, eikö Kreikka ostanut Saksasta aseita vastineena saamilleen tukipaketeille?
 
Aikaikkunan ollessa näin lyhyt, ainoa tapa kehittää materiaalista suorituskykyä on hankkia lisää jo käytössä olevia ampumatarvikkeita. Ei siis yhtään uutta laivaa, lentokonetta, tykkiä, laukaisulaitetta tai muuta rynnäkkökivääriä monimutkaisempaa uutta asetta, vaan patruunoita, kranaatteja, miinoja ja ohjuksia jo nykyisin olemassaoleville joukoille.

Mitä monimutkaisempi järjestelmä, sitä pidempään kestää että on koulutettu ensin järjestelmän tekninen henkilöstö, sitten kouluttajat ja lopuksi käyttäjät.

Toisekseen, kun rahaa on aina rajallisesti, panostus kannattaa laittaa niihin järjestelmiin ja joukkoihin jotka ratkaisevat taistelut. Eli ilmataisteluohjuksia, ilmasta maahan aseita, ilmatorjuntaohjuksia, raketinheittimien ampumatarvikkeita, meritorjuntaohjuksia. Jos jää jotain yli niin sinkoja ja pst-ohjuksia sekä tstpsv:n laukauksia. Nämäkin kaikki jo tuttuina ampumatarvikkeina. Rk:n patruunatkin ovat kivoja vaikkeivat varsinaisesti sotaa ratkaisekaan, jos eivät ole tyystin lopussa.

Myös polttoainetta tarvitaan ja rutosti. Ruokaa, akkuja, paristoja, lääkintämateriaalia... onneksi ei tarvi olls PV:n sotatalouspäällikkö.
 
Muuten, eikö Kreikka ostanut Saksasta aseita vastineena saamilleen tukipaketeille?

Meinaatko, että puolustusvoimien kalustotilanne ratkaistaan ajamalla valtiontalous kuralle?
 
Se on tilanteessamme helpoin vaihtoehto.

Kysymys kuuluu, eikö pitäisi olla jotakin puolustettavaa ennen kuin satsataan puolustukseen? :confused:

Vastauksena alkuperäiseen kysymykseesi:

Minusta vaikuttaa siltä, että Kreikka ei ole ihan parina viime vuotena ostanut/tilannut saksalaisia aseita, ainakaan massiivisia määriä. Painostus on silti varmasti kova. Jotakin aiheesta.
 
No niin, kokeillaas sitten vihdoinkin tätä. Koska huomasin, että urakasta tulisi liian iso kaikki yhteen viestiin kooten, niin päätin lähteä liikkeelle ihan yksinkertaisesta tarveanalyysistä.

Ensimmäisessä vaiheessa siis käyn läpi millä osa-alueilla Puolustusvoimat mielestäni kipeimmiten tarvitsisi lisähankintoja:

Tehtävänannossa kuvattu tilannehan koski pääosin valmistautumista hybridisodankäynti-tyyppiseen tilanteen, jossa vastaan voi tulla sekä sekalaisia eri tavalla Venäjään yhteyksissä olevia aseellisia joukkoja, että myös rajoitetussa määrin Venäjän konventionaalisia sotajoukkoja.

Pääpaino tehtävissä hankinnoissa tulee tehtävänannon mukaisesti olla Maavoimien hankinnoissa, Ilma- ja Merivoimia kuitenkaan kokonaan unohtamatta. Erityisinä painopistealueina mainittiin Maavoimien osalta epäsuoratuli ja panssarintorjunta. Tavoitteena oli myös pyrkiä mahdollisimman nopeaan ja kustannustehokkaaseen suorituskyvyn nostoon ilman vuosia kestäviä kehitysprojekteja, ja kokonaan uudenlaisten asejärjestelmien käytön opettelemista. Hankittavassa kalustossa tuli myös asettaa etusijalle Suomen luonnolliset kumppanuusmaat, kuten Ruotsi ja Yhdysvallat, joilta todellisessakin kriisitilanteessa voisi olettaa saatavan aseapua.

Jos sitten mennään ihan konkreettisiin tarpeisiin, niin aloitetaan ensin Maavoimista. Tärkeimpinä osa-alueina, joissa Maavoimat kaipaisi eniten ja nopeimmin materiaalista lisävahvistusta näen seuraavat osa-alueet.


Maavoimat


  • Panssarintorjuntakyky
  • Epäsuoratuli
  • Liikkuvuus
  • Johtamisjärjestelmät ja viestivälineet
  • Pimeätoimintakyky
  • Ilmatorjunta

Nämä yleisluontoiset kehittämisalueet voidaan sitten edelleen jakaa yksittäisempiin kehittämiskohteisiin:

  • Panssarintorjuntakyky
    • PST-ohjukset
    • Singot
    • Pioneeritoiminta
  • Epäsuoratuli
    • Motorisoidut haupitsit
    • Älyammukset
    • Olemassaolevan materiaalin täydennykset
    • Tulenjohtojärjestelmät ja -välineet
  • Liikkuvuus
    • Huollon tarpeet
    • Miehistön kuljetustarpeet
    • Tulivoiman, sensoreiden ja suojan kehittäminen
    • Ps-joukkojen liikkeenedistäminen
  • Johtamisjärjestelmät ja -viestivälineet
    • Yhtymätasoiset johtamisjärjestelmät
    • Ryhmäkohtaiset päätelaitteet
  • Pimeätoimintakyky
    • Taistelijan pimeätoimintakyky
    • Asejärjestelmien pimeätoimintakyky
  • Ilmatorjunta
    • Operatiivisten joukkojen ilmatorjunta
    • Alueellisten joukkojen ilmatorjunta
    • Ilmasuojelun materiaalinen kehittäminen
Nämä ovat mielestäni selkeitä painopistealueita Maavoimien osalta joihin tulee kohdistaa ensisijaisesti kohdistaa rahallisia panostuksia Harmaassa Vaiheessa.

Nyt sitten alkaa tämä vatulointi, jonka seurauksena iteroidaan prosessikaavion mukaisesti kohti lopullista hallitus-, eikun siis Puolustusvoimien Tulivoiman Kehittämisohjelmaa kohden. Tätä työtä ei kuitenkaan suoriteta avokonttorissa, vaan ihan omassa rauhassa tietokoneen äärellä! ;)
 
Back
Top