Hawu teltta

Rajasissi

Kersantti
Onko kenelläkään henkilökohtaisia kokemuksia Hawu sissiteltasta?

galleria_kuva13.jpg


Mielestäni melko hyvä konsepti ja helppo maastouttaa kun esimerkiksi karsii kuusen alimpia oksia ja kietoo teltan tyven ympärille. En usko että näkyisi edes ilmasta.
 
Mulla oli aikanaan pitkään "palveluskäytössä" moinen ranskalainen. Hitusen pienempi ja kankaat kyllästettyä puuvillaa. Aikas monet reissut tuli tehtyä niin kesällä kuin talvella. Kamina oli tuosta kuvasta poiketen sellainen laatikkomalli, se oli muuten hyvä. Tuli jossain vaiheessa säilytettyä huonosti ja kankaat saivat lähtemättömän ja karmean hajun. - lahtiin.

Suuaukko siinä oli napitettava-hitusen hankala talvipakkasella ja pimeällä. Mikä on tuossa postaamassasi ratkaisu?

Tuon kun pystyttää suuren riippakuusen juurelle ja vähän fiksaa niin siellä on kuin herran kukkarossa.
 
Miten tilava tuommoinen on? Näyttää normaalin sissiteltan kokoiselta (maapohjapinta-ala), mutta onko Baikalilla kokemusta, jos teltassa nukkuu vaikka 5-6 karjua+
 
madmax kirjoitti:
Miten tilava tuommoinen on? Näyttää normaalin sissiteltan kokoiselta (maapohjapinta-ala), mutta onko Baikalilla kokemusta, jos teltassa nukkuu vaikka 5-6 karjua+

Se minun vastaavannäköinen oli aika sopiva neljälle, olisi sopinut just just se kuusi, mutta ahdasta olisi ollut, todella ahdasta. Tuo Rajasissin kuvan teltta näyttää hieman isommalta, mutta en tiedä. Veikkaan, että kuudella hlöllä on täyttä oviaukkoa myöten.
 
Siitähän on nyt sivujen mukaan tullut uudempi malli.
Jos joku tollasen ostaa niin kertokoon kokemuksia täällä näyttäs varsin kiinnostavalta se et ostas 2 kokosen niin on sit teltta tahi, loude käytettävissä 1 setissä molemmat.
 
Sovellan tämän keskustelun yleiseksi telttahöpinäksi, jotta valaisin keskustelu ei menisi aivan persiilleen.

Eli teltan lämmityksestä, valaisusta ja lämpösäteilystä tuli puhetta toisessa ketjussa. Tuli siinä mieleen, ettei me vain lähestytä asiaa väärästä suunnasta. Pitäisikö lähteä muokkaamaan telttaa uuteen uskoon? Tehdään teltta neopreenista tai jostain muusta vastaavasta solumuovista, niin se pitää lämpöä paljon paremmin. Ei tarvitse lämmittää niin paljoa ja toisaalta lämpöä ei säteile ympäristöön yhtä pahasti.
 
JOKO kirjoitti:
Sovellan tämän keskustelun yleiseksi telttahöpinäksi, jotta valaisin keskustelu ei menisi aivan persiilleen.

Eli teltan lämmityksestä, valaisusta ja lämpösäteilystä tuli puhetta toisessa ketjussa. Tuli siinä mieleen, ettei me vain lähestytä asiaa väärästä suunnasta. Pitäisikö lähteä muokkaamaan telttaa uuteen uskoon? Tehdään teltta neopreenista tai jostain muusta vastaavasta solumuovista, niin se pitää lämpöä paljon paremmin. Ei tarvitse lämmittää niin paljoa ja toisaalta lämpöä ei säteile ympäristöön yhtä pahasti.

Neopreeni kestää huonosti kulutusta ja on melkoisen painavaa ja jäykkää.

Itse suosisin tuota Savotan laavuissa käytettyä, alumiinikerroksella sisältä vuorattua kerrosta joka heijastaa lämpöä sisäänpäin.
 
No ensinnäkin Hawu-teltasta. Siitä on jonkin verran kokemusta vuosien varrelta ja täytyy sanoa että tuon kokoluokan teltaksi ne ovat positiivisempia kuin kilpailijoissaan. Teltassa on monia erinomaisia ratkaisuja. Erityisen positiivisena pidän useita pystytysratkaisuvaihtoehtoja. Uusinta versiota en ole vielä päässyt kokeilemaan, mutta vaikuttaa modulaarisuudessaan erinomaisen onnistuneelta. Ainoa arvelluttava tekijä on tuo vetoketju kiinnitys.
http://hawuteltta.fi/

Sitten muista teltoista. En tiedä moniko on päässyt jo tutustumaan nyt muutaman vuoden käytössä olleeseen puolijoukkueteltan uudempaan versioon. Joka on tutustunut tietää sen varmasti. Kiinnityspisteitä on tuplasti ja kaksikerrosmateriaali on sisältä valkeahko. Monia puolijoukkueteltan ongelmia on siinä korjailtu, mutta varjopuolena on lisääntynyt paino, mikä edellyttää myös llisäkiinnitysten tarvetta. Perusratkaisuiltaan kuitenkin teltta on edelleen samnakaltainen vanhaan puolijoukkuetelttaan nähden.

Neopreenista telttamateriaalina. Vastaani ei ole tullut yhtään neopreenista valmistettua telttaa. Todennäköisesti, koska se ei materiaalina kestä kyseisenlaista käyttöä. Taittaminen ja pakkaaminen pieneen tilaan aiheuttaa murtumia materiaaliin. Ultraviolettivalo (eli aurinko) vanhentaa materiaalia nopeasti. Materiaali imee itseensä kosteutta (siksi siitä valmistetaan nimenomaan märkäpukuja) ja on siten melko painavaa kantaa. Materiaali on jo itsessään melko painavaa. Varusteiden kuivaaminen tiiviissä kumisessa (kyllä neopreeni on kumia) olisi hankalaa ja myös ilmanvaihdon järjestäminen olisi oleellista, koska ainakin olettaisin että muovipussissa on vaikea hengittää pitkään. Isojen ilmanvaihtoreikien tekeminen taas kompromissoisi koko alkuperäisen idean. Koneellinen ilmanvaihto taas olisi jo melkoisen yliampuva ratkaisu.
 
JOKO kirjoitti:
Sovellan tämän keskustelun yleiseksi telttahöpinäksi, jotta valaisin keskustelu ei menisi aivan persiilleen.

Eli teltan lämmityksestä, valaisusta ja lämpösäteilystä tuli puhetta toisessa ketjussa. Tuli siinä mieleen, ettei me vain lähestytä asiaa väärästä suunnasta. Pitäisikö lähteä muokkaamaan telttaa uuteen uskoon? Tehdään teltta neopreenista tai jostain muusta vastaavasta solumuovista, niin se pitää lämpöä paljon paremmin. Ei tarvitse lämmittää niin paljoa ja toisaalta lämpöä ei säteile ympäristöön yhtä pahasti.

Kamiinattoman teltan ratkaisuja voisi lähteä hakemaan vaellustelttojen puolelta. Erillinen ulko- ja sisäteltta ja ilmatila siinä välissä on jo kohtuullisen hyvä, jos teltta on pieni suhteessa sisällä olevien ihmisten viemään tilaan (kuten 3-4 hengen matalat tunneliteltat). Silloin sisäteltta lämpenee ihmisvoimalla sellaiseksi, että siellä kyllä tarkenee makuupussissa. Silikonilla kyllästetty nylon taitaa olla aika tavallinen valinta, pitää kohtuudella vettä ja on ainakin kevyttä ja kuivuu nopeasti.

Tiedustelijoille on vissiin tuontapaisia telttoja hankittukin ja toiminnassa missä huomaamattomuus ja varusteiden keveys ovat ykkösasioita varmaan ovat ihan päteviä. Laajemmassa käytössä ongelmaksi tulee tietysti telttojen ahtaus, ison joukon tarvitsema telttojen määrä ja se, että eihän niitä kostuneita ja osin jäätyneitä vaatteita tuollaisessa kylmässä teltassa kunnolla kuivaksi saa.
 
Heikkilä kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Sovellan tämän keskustelun yleiseksi telttahöpinäksi, jotta valaisin keskustelu ei menisi aivan persiilleen.

Eli teltan lämmityksestä, valaisusta ja lämpösäteilystä tuli puhetta toisessa ketjussa. Tuli siinä mieleen, ettei me vain lähestytä asiaa väärästä suunnasta. Pitäisikö lähteä muokkaamaan telttaa uuteen uskoon? Tehdään teltta neopreenista tai jostain muusta vastaavasta solumuovista, niin se pitää lämpöä paljon paremmin. Ei tarvitse lämmittää niin paljoa ja toisaalta lämpöä ei säteile ympäristöön yhtä pahasti.

Kamiinattoman teltan ratkaisuja voisi lähteä hakemaan vaellustelttojen puolelta. Erillinen ulko- ja sisäteltta ja ilmatila siinä välissä on jo kohtuullisen hyvä, jos teltta on pieni suhteessa sisällä olevien ihmisten viemään tilaan (kuten 3-4 hengen matalat tunneliteltat). Silloin sisäteltta lämpenee ihmisvoimalla sellaiseksi, että siellä kyllä tarkenee makuupussissa. Silikonilla kyllästetty nylon taitaa olla aika tavallinen valinta, pitää kohtuudella vettä ja on ainakin kevyttä ja kuivuu nopeasti.

Tiedustelijoille on vissiin tuontapaisia telttoja hankittukin ja toiminnassa missä huomaamattomuus ja varusteiden keveys ovat ykkösasioita varmaan ovat ihan päteviä. Laajemmassa käytössä ongelmaksi tulee tietysti telttojen ahtaus, ison joukon tarvitsema telttojen määrä ja se, että eihän niitä kostuneita ja osin jäätyneitä vaatteita tuollaisessa kylmässä teltassa kunnolla kuivaksi saa.

Hillebergejä on ainakin anglo-joukoilla, varmaan muutakin. Oikein pystytetty kaksikerrosteltta, parikymmentä senttiä irti ja luonnonmateriaalia siihen lisiksi. Jos teltta on katveissa niin jäähän se kesäkelillä löytymättä olipa käytössä lämpö-, kylmä- tahi sirkuläärikamera.....muutoin kuin armottomalla tuurilla.

Kuusikossa tai vesakossa tuollainen teltta löytää paikkansa helposti ja tuo tiheä puusto auttaa teltan "hävittämisessä". Talvi on haasteellisempi kertaluokkaa kolme.

Neljän hengen teltta mahdollistaa helposti 7-miehisen ryhmän majoittamisen: aina on joku väijyssä ja ainakin pari on tehtävissä.
 
baikal kirjoitti:
Hillebergejä on ainakin anglo-joukoilla, varmaan muutakin. Oikein pystytetty kaksikerrosteltta, parikymmentä senttiä irti ja luonnonmateriaalia siihen lisiksi. Jos teltta on katveissa niin jäähän se kesäkelillä löytymättä olipa käytössä lämpö-, kylmä- tahi sirkuläärikamera.....muutoin kuin armottomalla tuurilla.

Kuusikossa tai vesakossa tuollainen teltta löytää paikkansa helposti ja tuo tiheä puusto auttaa teltan "hävittämisessä". Talvi on haasteellisempi kertaluokkaa kolme.

Neljän hengen teltta mahdollistaa helposti 7-miehisen ryhmän majoittamisen: aina on joku väijyssä ja ainakin pari on tehtävissä.

Juuri tuolla tavalla tähystyspaikkaa joitakin vuorokausia pyörittävälle tiedusteluryhmälle (esim) riittää oikein neljä 'petipaikkaa' teltassa kun kaksi jamppaa on tähystyspaikalla, yksi vartiomiehenä ja yksi päivystää radiota.

Jos taas koko kenttäarmeijan majoituskysymys ratkaistaan ostamalla 350 000 miestä varten 50 000 Hilleberg Keron GT:tä niin kyllä siitä talvesta tulee vaikea. Silloin kun joukko on levossa se tarvitsee petipaikat paljon yli 50%:lle vahvuudestaan ja joku vaatteiden kuivatussysteemi ja mahdollisuus lämmittelyyn on myös tarpeen. Tietysti osa väestä voi majoittua telttojen sijasta kamiinalla varustettuihin korsuihin, maan päälle suursäkeistä rakennettuihin korsun tapaisiin miehistösuojiin ja vaikka kontteihin ja parakkeihin, mutta luulen että niitä tilavampiakin telttoja lämmittimellä tarvitaan myös.

Ne Hillebergit ovat hyviä juuri tuollaiseen pienen joukon tiedustelu- ja sissitoimintaan jos tehtävien välistä lepoa ja huoltoa varten on muita majotteita. Ei niillä kaikkia armeijan majoitustarpeita kaikkina vuodenaikoina ratkota, vaikka sinänsä loistavia kapistuksia ovatkin. Saisikohan samalla periaatteella tehtyä isomman majoitusteltan jonkin lajin lämmittimellä (ei avotulta) tuollaista 10-15 miehen tarvetta varten?
 
Noita Heikkilän mainitsemia telttoja on tosiaan ostettu. MAK susi1:n aikana pisti niistä tietoa. En muista tarkkaan mistä määristä on kysymys, kenkäpareja oli ehkä 2000 kpl. Nimenomaan tiedustelujoukoille. Lisäksi taisi olla rinkkoja, chest-rigejä ja jotakin muuta. Ainakin teltat ja kengät oli kaikki huippuluokan vehkeitä, jos oikein muistan niin kenkäparejakin taisi olla 2000 kpl.

Noita telttoja on muistaakseni käytetty ainakin Grönlannilla, ehkä pohjoisnavalla ja etelänavallakin. Eli kovissa olosuhteissa hyvksi havaittu.
 
Heikkilä kirjoitti:
Herra Kenraali kirjoitti:
Hillebergejä on ainakin anglo-joukoilla, varmaan muutakin. Oikein pystytetty kaksikerrosteltta, parikymmentä senttiä irti ja luonnonmateriaalia siihen lisiksi. Jos teltta on katveissa niin jäähän se kesäkelillä löytymättä olipa käytössä lämpö-, kylmä- tahi sirkuläärikamera.....muutoin kuin armottomalla tuurilla.

Kuusikossa tai vesakossa tuollainen teltta löytää paikkansa helposti ja tuo tiheä puusto auttaa teltan "hävittämisessä". Talvi on haasteellisempi kertaluokkaa kolme.

Neljän hengen teltta mahdollistaa helposti 7-miehisen ryhmän majoittamisen: aina on joku väijyssä ja ainakin pari on tehtävissä.

Juuri tuolla tavalla tähystyspaikkaa joitakin vuorokausia pyörittävälle tiedusteluryhmälle (esim) riittää oikein neljä 'petipaikkaa' teltassa kun kaksi jamppaa on tähystyspaikalla, yksi vartiomiehenä ja yksi päivystää radiota.

Jos taas koko kenttäarmeijan majoituskysymys ratkaistaan ostamalla 350 000 miestä varten 50 000 Hilleberg Keron GT:tä niin kyllä siitä talvesta tulee vaikea. Silloin kun joukko on levossa se tarvitsee petipaikat paljon yli 50%:lle vahvuudestaan ja joku vaatteiden kuivatussysteemi ja mahdollisuus lämmittelyyn on myös tarpeen. Tietysti osa väestä voi majoittua telttojen sijasta kamiinalla varustettuihin korsuihin, maan päälle suursäkeistä rakennettuihin korsun tapaisiin miehistösuojiin ja vaikka kontteihin ja parakkeihin, mutta luulen että niitä tilavampiakin telttoja lämmittimellä tarvitaan myös.

Ne Hillebergit ovat hyviä juuri tuollaiseen pienen joukon tiedustelu- ja sissitoimintaan jos tehtävien välistä lepoa ja huoltoa varten on muita majotteita. Ei niillä kaikkia armeijan majoitustarpeita kaikkina vuodenaikoina ratkota, vaikka sinänsä loistavia kapistuksia ovatkin. Saisikohan samalla periaatteella tehtyä isomman majoitusteltan jonkin lajin lämmittimellä (ei avotulta) tuollaista 10-15 miehen tarvetta varten?

Joo, ei näistä sinällään ole koko kenttäarmeijan majoitusratkaisuksi, en sitä väitäkään. Mutta tiettyihin oloihin tietyksi ajaksi ne ovat estepelejä.

Aina ei muisteta tuota, että tehtävät tuovat telttaan väljyyttä...kun entiset palaavat teltoille uudet lähtevät. Ei kai sitä aivan Partiolaisjamboreelle lähdetä, kun noihin aletaan sonnustautua. Välillä voi se teltta olla aivan tyhjänäkin.
 
Second kirjoitti:
Noita Heikkilän mainitsemia telttoja on tosiaan ostettu. MAK susi1:n aikana pisti niistä tietoa. En muista tarkkaan mistä määristä on kysymys, kenkäpareja oli ehkä 2000 kpl. Nimenomaan tiedustelujoukoille. Lisäksi taisi olla rinkkoja, chest-rigejä ja jotakin muuta. Ainakin teltat ja kengät oli kaikki huippuluokan vehkeitä, jos oikein muistan niin kenkäparejakin taisi olla 2000 kpl.

Noita telttoja on muistaakseni käytetty ainakin Grönlannilla, ehkä pohjoisnavalla ja etelänavallakin. Eli kovissa olosuhteissa hyvksi havaittu.

Kun tuo teltta on nykyaikaisessa tiedusteluvarustuksessa (radiot, lämpökamerat, maavalvontatutkat) halvimmasta päästä, niin ei kannata 'säästää' ostamalla sekundaa. Tuollaisesta tunneliteltasta jos yksikin kaari hajoaa tilapäisvälineillä korjaamattomaan kuntoon tai jos se telttakangas repeää sopivasta kohdasta, niin teltalla ei tee juuri enempää kuin laavuvaatteella tai kevytpeitteellä. Se lämpimyys ja vedenpitävyys kuitenkin perustuu siihen, että ulkoteltta ja sisäteltta eivät koske toisiaan ja se taas vaatii sitä että teltan saa pystytettyä oikein. PV:n käytössä mikä tahansa 'retkeilytuote' joutuu kohtuullisen koville koska sitä käytetään aivan eri määriä kuin monen retkeilyharrastajan kaapissa pölyttyvää telttaa ja se siviiliretkeilijän vaihtoehto keskeyttää reissu ja muuttaa suunnitelmia jos varusteet pettävät ei ole ihan samanlainen vaihtoehto sotatilanteessa.

Vaikka vastaavalla teltalla ihan mielellään retkeilee jonkin viikon-kaksi syyskeleillä, niin en pidä realistisena että koko talven olisi metsässä tuollaisella teltalla, varsinkin jos telttaan mahtuu kerrallaan vain puolet porukasta. Kyllä sitä välillä pitäisi päästä lämpimäänkin.
 
Heikkilä kirjoitti:
Tiedustelijoille on vissiin tuontapaisia telttoja hankittukin
Hilleberg Nammatj 4 GT ja Hillebeg Keron 4GT on ainakin tullut vastaan.

Määrätyissä osastoissa tuota vuorokäyttöä tosiaan hyödynnetään, vaikkeivät kaikki ole sitä edes tulleet ajatelleeksi. Hyödynnetään jopa niin pitkään, että kuormaa kevennetään, niin ettei jokaiselle oteta edes makuupussia mukaan.

Talvella on usein lumimajoite huomattavasti lämpöisämpi ja suojaisampi majoite kuin teltta.

Nähdäkseni erityisesti taistelujoukoille on tärkeää tuo lämpimään pääseminen. Tiedustelijat tulevat tehtävän luonteesta johtuen toimeen pidempään ilman lämpöä, mutta hyödyntävät sitä toki kun on mahdollisuus.

Jo jatkosodan aikana oli muuten venäläisillä partisaaneilla eräänlaisia henkilökohtaisia lämmittimiä, jotka toimivat aivan samalla tavalla kuin nykyiset MRE lämmittimet. Eli pussiin lisättin nestettä, joka reagoi metallielementin tai -jauheen kanssa tuottaen lämpöä. Vettä tietenkin säästeltiin, niin kätevä konsti oli kusaista pussiin. Lämpimään pussiin piti jättää tyhjää riittävästi paineen keräytymisen varalle ja siksi siinä oli merkkiviivat, joita ei saanut ylittää. Lämminnyt pussi sitten sijoitettiin takin sisään. Aivan täysin käyttökelpoinen ratkaisumalli edelleen.
 
Pitemmän päälle toimintakyky käy heikoksi lämmittömättömässä teltassa. Varusteet kostuvat ja kylmä iskee. Kyllähän niillä retkeilee talvellakin, mutta pitkäkestoisempaan käyttöön ne lienevät helvetin vehkeitä.

Toinen asia on se, etteivät Hillebergitkään kauaa kestä, jos niitä avoimen taivaan alla pidetään. Ne hapertuvat hetkessä.
 
noska kirjoitti:
Nähdäkseni erityisesti taistelujoukoille on tärkeää tuo lämpimään pääseminen. Tiedustelijat tulevat tehtävän luonteesta johtuen toimeen pidempään ilman lämpöä, mutta hyödyntävät sitä toki kun on mahdollisuus.

Eiköhän tiedustelijoillekin kelpaa Hillebergiä isompi ja lämmitetty teltta sen onnistuneen partioreissun jälkeen ja seuraavaa tehtävää odotettaessa. Neljän hengen tunneliteltta on varmaan ihanteellinen ratkaisu joitakin päiviä tai enintään joitakin viikkoja kestävään toimintaan tiedusteluryhmälle joka tekee pitkiä partioretkiä ja paino pitää saada minimiin, mutta eihän se tiedustelijankaan sota kai yhtäjaksoista partioreissua ole ja välillä majoitutaan jotenkin muuten.
 
Heikkilä kirjoitti:
noska kirjoitti:
Nähdäkseni erityisesti taistelujoukoille on tärkeää tuo lämpimään pääseminen. Tiedustelijat tulevat tehtävän luonteesta johtuen toimeen pidempään ilman lämpöä, mutta hyödyntävät sitä toki kun on mahdollisuus.

Eiköhän tiedustelijoillekin kelpaa Hillebergiä isompi ja lämmitetty teltta sen onnistuneen partioreissun jälkeen ja seuraavaa tehtävää odotettaessa. Neljän hengen tunneliteltta on varmaan ihanteellinen ratkaisu joitakin päiviä tai enintään joitakin viikkoja kestävään toimintaan tiedusteluryhmälle joka tekee pitkiä partioretkiä ja paino pitää saada minimiin, mutta eihän se tiedustelijankaan sota kai yhtäjaksoista partioreissua ole ja välillä majoitutaan jotenkin muuten.

Tottakai. Pikkuteltat ovat tietenkin vain partioita varten. Niiden välillä sitten majoitutaan telttaan tai seinien sisään.
 
http://www.hawuteltta.fi/pdf/raja_muistio.pdf

erikoisrajajääkärit testasivat
 
Havuteltta oli viime vuosikymmenellä myös joissain MPK:n talvijutuissa koekäytössä ja ainakin siellä muistelen käyttäjäkokemusten olleen yksinomaan positiviisia. Paljon parempi tuo on kuin sissiteltta.
 
Back
Top