Heikentääkö Ukrainan kriisi Venäjän asevoimat?

Miten Ukrainan kriisi vaikuttaa Venäjän asevoimiin?


  • Äänestäjiä yhteensä
    26

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#1
Ukrainassa on sodittu kuukausia niin paikallisväestöllä, palkkasotilailla kuin vakinaisillakin joukoilla. Vaan miten kriisi vaikuttaa Venäjän asevoimiin seuraavien vuosien aikana? Parantaako kriisi venäläisten osaamista ja kalustopuutteita, vai onko Venäjän sotilaallinen potentiaali lähtenyt jo laskuun?

Mitään hyvää ei lupaa se, että Ukrainassa on nähty varsin uuttakin kalustoa, vaikka toisaalta merkittävä osa kalustosta on ollut vanhempaa. Luotetaanko Venäjällä teollisuuden kykyyn tuottaa tarvittaessa valtava määrä modernia kalustoa nopeallakin tahdilla, vai mihin nämä päätökset perustuvat?

Miesten puolesta taas... noh, Ukrainan konflikti saattaa hyvinkin vaikuttaa laskevasti palkkasotilaiden määrään, kun tappiot ovat melkoiset. Toisaalta tällainen kriisi kasvattaa lisää sotaveteraaneja ja tulevia palkkasotilaita uusia konflikteja ajatellen. Entä mikä on vaikutus Venäjän eliittijoukkoihin? Venäjä on käyttänyt ilmeisesti enimmäkseen spetsnazeja ja muita erikoisjoukkoja. Voisi kuvitella moisista miehistä tulevan äkkiä pulaa, kun kenestä tahansa ei voida tehdä erikoisjoukkosotilasta...
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
#2
Suoraviivaisesti en usko paljoa vähentävän Venäjän potentiaalia esim. miestappioiden tai kalustomenetysten avulla.

Epäsuorasti talousvaikutukset vaikuttavat murskaavasti Venäjän kykyyn asevarustella itseään lähivuosina.

Samoin henkinen vaikutus on merkittävä. Venäjällä tätä heikentää merkittävästi ettei siellä ole todellista kansalaisyhteiskunnan meininkiä mutta vähintään sopimussotilaiden saatavuus ja motivaatio heikkenee kun kaikille valkenee miten vastuuttomasti nykyhallinto on valmis heidän henkensä hassaamaan lievästi sanottuna kyseenalaisessa sodassa. Vihreät miehet ja muut täysammattilaiset varmaan tekevät mitä käsketään aina, mutta näiden määrä on rajallinen. Varusmiehiä tuskin on ainakaan vielä uskallettu edes käyttää vaikka näitäkin on käytetty muutaman kuukauden taistelukoulutuksella rauhattomissa Etelä-Venäjän muslimimaakunnissa ja motivaatio ei liene kehuttava niillä jotka ei palvelusta voi välttää.

Ukrainan vastarinta ja sen seurannaisvaikutukset mielestäni heikentävät Putinin mahdollisuutta toimia riippumatta konkreettisista menetyksistä. Siinä hengessä vastasin että potentiaali heikkenee, sitä enemmän mitä kyseenalaisemmasta sodasta on kysymys.
 

s91

Kenraali
BAN
#3
Epäsuorasti talousvaikutukset vaikuttavat murskaavasti Venäjän kykyyn asevarustella itseään lähivuosina.
Minustakin tämä on se avainasia. NL:n sotilasmahti ei romahtanut mihinkään sotaan (vaikka Afganistan sitä moraalia söikin), vaan ennen kaikkea siihen, ettei sosialistinen talousjärjestelmä saanut tuotettua ihmisille samanlaista taloudellista hyvinvointia kuin rajan takana oleva kapitalistinen. Viime vuosina Venäjä on kokenut koht hyvää talouskasvua (onhan se yksi ns. BRIC-maista). Kuitenkin Ukrainan sotaretki sanktioineen yhdistettynä siihen, että fossiilisten polttoaineiden myynti ei enää tuota niin kuin ennen (ja pidemmällä tähtäimellä Eurooppa pyrkii varmasti hakeutumaan mahdollisimman pitkälti eroon Venäjä-riippuvuudesta) on saanut Venäjän talouden romahduksen partaalle, eikä oikein mitään loppua ole näköpiirissä ainakaan niin kauan, kun pakotteet ovat päällä. Ja varmasti se sotiminen itsessäänkin maksaa aika lailla maltaita (USA:n Irakin ja Afganistanin sotaretkien hinnaksi kansantaloudelle on arvioitu 3 biljoonaa (3 000 000 000 000) dollaria).
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#4
Kalustollisesti? Tuskin Venäjällä rautaa riittää. Miehiäkin on koulutetussa reservissä riittävästi, kysymys on siitä kykeneekö Venäjä jatkamaan sotilaallista painostusta lähiulkomaita kohtaan, mikäli sopimussotilaat kärsivät tasaisia tappioita.

TS. Ukrainan kriisi ei saa venäjän asevoimia siihen tilaan että Venäjä ei kykenisi puolustamaan itseään, mutta sotilaalliset seikkailut ovatkin toinen juttu.
 
#5
Olisipa jännä tietää, miten kutsunnat ovat sujuneet viime kuukausina Venäjällä? Entä onko sopimussotilaiden rekrytoiminen sujunut vanhaan malliin? Matkustuskielto ulkomaille ja mahdollisuus päätyä tappiolukuihin, joita ei ole virallisesti olemassa, eivät ainakaan tee palvelusta haluttavammaksi.
 

adam7

Ylipäällikkö
#6
Kansalaisyhteiskunnasta kertoo että Venäjä saa vuosittain 300k asevelvollista palvelukseen 145M kansalaisella, kun Suomi saa +23k 5+M kansalaisella. Venäjällä asepalveluksen suorittavat köyhät ja tyhmät. Rahalla ja juonimisella pääsee pois. Suomessa eri asenne. Tosin juonimisella meilläkin osa pääsee ohi nykyään.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#8
Oma käsitys on, ettei kalustollisesti ainakaan heikennä. Tappiot ovat kuitenkin niin pieniä, että ne voidaan helposti korvata. Sodasta saadut kokemukset voivat auttaa kehittämään kalustoa parempaan suuntaan. Kysymys onkin millä aikavälillä kehitystä tapahtuu.

Sopimussotilaiden värvääminen vaikeutuu varmasti, mutta erikoisjoukkoihin tulee uskoakseni haketumaan edelleen miehiä. Erikoisjoukkojen motivaatioon konflikti tuskin vaikuttaa, kokemusta kertyy, eikä se ole pahitteeksi.
Maahanlaskujoukkojen ja muiden osalta tilanne ei välttämättä ole sama kuin erikoisjoukkojen kohdalla, joten siellä motivaatio voi laskea ja värvääminen vaikeutua.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
#9
Ehkä olennainen kysymys tässä onkin juuri tuo sopimussotilaiden motivaation taso. Ei varmaankaan kovin hirveästi mieltä ylennä tieto siitä, että on mahdollisuus päätyä johonkin nimettömään ja salaiseen hautaan jonnekin päin Äiti-Venäjää. Tai sitten johonkin liikuteltavaan kenttäkrematorioon, jossa miehen maalliset jäänteet tuhotaan.

Joku rooli täytyy myös olla kotirintaman omaisillakin. Tieto siitä että poika / aviomies / veli saa surmansa Etelä-Venäjällä järjestettyjen "sotaharjoitusten" yhteydessä hämärissä olosuhteissa varmasti syö kotirintaman moraalia ainakin jonkin verran. Vaikka valtiovalta kuinka leimaisi propagandassaan sotilaiden äidit-järjestön länsivaltojen käsikassaraksi.

En oikein jaksa uskoa että enää nykypäivänä venäläisten tappioidensietokyky olisi samaa luokkaa kun 70-vuotta takaperin. Nähtiinhän tästä merkkejä jo Tsetsenian kähinän aikoihin 90-luvulla.
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
#10
Olisipa jännä tietää, miten kutsunnat ovat sujuneet viime kuukausina Venäjällä? Entä onko sopimussotilaiden rekrytoiminen sujunut vanhaan malliin? Matkustuskielto ulkomaille ja mahdollisuus päätyä tappiolukuihin, joita ei ole virallisesti olemassa, eivät ainakaan tee palvelusta haluttavammaksi.
Ei ainakaan kovin hyvältä näytä, kun joudutaan jo entisaikojen laivastojen tyyliseen press gang -meininkiin...

"Sotilaiden äidit: Venäläisiä varusmiehiä painostetaan sopimussotilaiksi Ukrainan rajalle"
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1422854164643

Koko homma toimii vain koska näistä asioista päättävät tahot jotka eivät välitä yhtään näistä 10%:sta joka palvelukseen joutuu menemään. Mutta joku raja se tässäkin on. Kuinkahan innokkaasti sopimussotilaat värväytyisivät "harjoituksiin" Leningradin sotilaspiiriin, jossa simuloidaan kuviteltua hyökkäystä länteen n. neljännesmiljoonan miehen vahvuista reserviläisarmeijaa vastaan?
 
#11
Parantaako kriisi venäläisten osaamista ja kalustopuutteita, vai onko Venäjän sotilaallinen potentiaali lähtenyt jo laskuun?
No en usko, että kyseisellä sodalla on juurikaan merkitystä sotilaalliselle potentiaalille.

Kalustoahan toki sotiessa kuluu ja sitä menetään, mutta Venäjällä huomattavat määrät käyttökelpoista 80-luvun kalustoa ja ammuksia varastoituna. Muutamien satojen panssarivaunujen menettäminen ei tee niihin varantoihin suurtakaan lovea vaan menetetty kalusto voidaan korvata varastoista.

Sotaan osallistuvat joukot toki saavat kokemusta ja hydrisodankäynnistä opitaan kokoajan lisää. Toisaalta menetykset heikentävät ainakin hetkellisesti osallistuvien yksiköiden toimintakykyä.


Mitään hyvää ei lupaa se, että Ukrainassa on nähty varsin uuttakin kalustoa, vaikka toisaalta merkittävä osa kalustosta on ollut vanhempaa. Luotetaanko Venäjällä teollisuuden kykyyn tuottaa tarvittaessa valtava määrä modernia kalustoa nopeallakin tahdilla, vai mihin nämä päätökset perustuvat?
No sitä vanhempaa kalustoa on juuri varaa menettää. Niiden tappiot voidaan korvata reservivarastoista ja tarvittaessa naftaliinista kaivettava kalusto voidaan modernisoida.

Uutta kalustoa on toki hyvä myös testata taistelukentällä. Todennäköisesti tämä selittää sen miksi taistelukentällä on nähty esim. T-72 vaunun uusinta modernisointiversiota. Esimerkiksi Tsetsenian kokemukset vaikuttavat helikoptereiden käyttöön/suunnitteluun. Yksipaikkainen Ka-50 ei ollut toimiva konsepti.

Venäjällä ollaan varmasti onnellisia myös siitä, että lentokoneita ei juuri tässä sodassa käytetä.

Miesten puolesta taas... noh, Ukrainan konflikti saattaa hyvinkin vaikuttaa laskevasti palkkasotilaiden määrään, kun tappiot ovat melkoiset.
Toisaalta täytyy muistaa, että Venäjän asevoimissa kuolee normaaliaikoinakin tuhansia miehiä. Ukrainan tappiot eivät missään nimessä ole lähellä kipurajaa.

Palkkasotilaaksi värväytyvien taustat ovat Venäjällä sellaisia, että karkeasti arvioidulla kaksin tai kolminkertaisella surmansaamisriskillä ei ole juuri merkitystä. Ylipäätänsä puhtaista palkkasotilaista koostuvien joukko-osastojen kehittäminen on tietääkseni lopetettu ja puhtaasti palkkasotilaista koostuvia osastoja ovat vain maahanlasku - ja ilmarynnäkköjoukko-osastojen valmiuspataljoonat sekä monet erikoisjoukot. Painopiste on asetettu ammattialiupseeriston luomiseen.

Entä mikä on vaikutus Venäjän eliittijoukkoihin? Venäjä on käyttänyt ilmeisesti enimmäkseen spetsnazeja ja muita erikoisjoukkoja. Voisi kuvitella moisista miehistä tulevan äkkiä pulaa, kun kenestä tahansa ei voida tehdä erikoisjoukkosotilasta...
Toki erikoisjoukot ovat vaikeammin korvattavia kuin tavalliset sotilaat, mutta toisaalta noiden riveihin pyrkijöitä on vaikeinakin aikoina paljon. Moni näkee palvelun spetsnazina menolippuna rahakkaisiin yksityispuolen hommiin.
 

Benelli

Ylipäällikkö
#12
Liian aikaista sanoa. Toisaalta saavat taistelukokemusta ja pääsevät testaamaan uusia aseita mutta jos talous kääntyy tarpeeksi alamäkeen niin Putin saattaa joutua vähentämään puolustusmenoja.
 
#13
Samoilla linjoilla kuin useampi ylempänä. Lyhyellä tähtäimellä, sanotaan ensi kesään asti, Venäjän sotilaallinen kyky noussee. Tämän jälkeen taloudelliset realiteetit alkavat tosissaan syömään kykyä ja mahdollisuuksia. Suuntaa-antavasti laskeskellen julkisista arvioista (Venäjä, Reuters, The Economist, Ukrainaan suoraan uppoavat kulut heitetty hihasta) konflikti ja öljyn hinnan romahdus maksaa Venäjälle:

2014:

-Öljyn hinta -80 Mrd €
-Ruplan puolustaminen -70 Mrd €
-Pakotteet -40 Mrd €
-Ukraina n. -15 Mrd €
-Krim -5 Mrd €
n. 210 Mrd €

2015:
Käytettävissä olevia varoja oli jäljellä vuoden alussa lähteestä riippuen 200-350 Mrd € ja lainaa on vaikea saada. 2015 ja 2016 erääntyy velkoja n. 90 Mrd € / a joita veikkaisin että voi olla vaikea / kallista korvata.

-Öljyn hinta n. -120 Mrd €
-Ruplan puolustaminen n. -20 Mrd €
-Pakotteet n. -75 Mrd €
-Ukraina n. -30 Mrd €
-Krim n. -5 Mrd €
n. 250 Mrd €

Nykyvauhdilla Venäjän mahdollisuus jatkaa on rajoitettu jo 2015 alkupuolella ja systeemi romahtaa 2015-2016, paitsi jos öljyn hinta palautuu, tai pakotteita löysätään. Putin joutuu pyrkimään pelaamaan lännen epäyhtenäisyydellä, voimalla uhkaamisella ja bluffilla mahdollisimman hyvä rauha joka jättäisi Ukrainan etupiiriin ja Krimin käytännössä Venäjälle (Krimin kuluihin ja Krim-pakotteisiin Venäjällä on varaa mutta luottamuksen häviämisen ja heikon talouden vuoksi Venäjä heikkenee vuosi vuodelta ellei öljyn hinta palaudu). Toinen keino on alkaa täyteen sotaan keväällä tai kesällä ja pyrkiä samaan tavoitteeseen sillä Venäjän suorituskykyhän olisi länteen (saati Ukrainaan) verrattuna lyhyellä valmistautumisajalla huomattava jos he haluaisivat valmistautua täyteen sotaan.

Minä näen asian niin että länsi pelaa heikennyspeliä ja toivoo että Venäjä ei eskaloi ennen kuin on taloudellisesti liian heikko. Vaarallinen uhkapeli, itse en laskisi tuon varaan vaan osoittaisin selkeämmin että hinta kovenee, ja vastaamiskykyä löytyy. Mistä tuli mieleen, onko jollain käsitystä paljonko pv:llä on ollut / on mahdollisuutta nopeuttaa sovittuja hankintoja ja päivityksiä konfliktin alun jälkeen, kun budjettissa lisärahaa tulee vasta vähän 2016 alkaen?
 

Tacitus

Luutnantti
BAN
#14
Aloitin muutama viikko sitten keskustelun otsikolla Iso kuva tästä samasta asiasta. Ja silloin väitteeni kuului, että Venäjä vuodattaa verensä kuiviin Ukrainassa. Pohjautuen juuri noihin samoihin pointteihin kuin mitä Liberaali on tuossa yllä esittänyt. Venäjän kassa alkaa loppuvuonna 2015 olemaan jo melko tyhjä. Sillä ei enää rahoiteta massiivisia asevoimien uudistamishankkeita, ei sitten millään. Tämä on mielestäni ihan kylmä fakta, eikä se ole mielipidekysymys.

Öljyn hinta on toki nyt kohonnut 60 dollariin, ja voi vielä tuosta jonkin verran nousta, mutta se ei tilannetta muuta. Korkeintaan vähän hidastaa. Venäjän ongelmat on nyt niin suuria, että öljyn hinnan pitäisi olla 200 dollaria barrelilta, että Venäjä saisi nostettua itsensä siitä suosta, johon se on itsensä nyt ajanut.

Ja persaukinen maa ei paljon asevoimiaan vahvista.
 
#15
Ja öljyn hinnan veikkaillaan useimmissa eteen osuneissa arvioissa laskevan välille 20-50 $, ei nousevan. Jos näin käy, ei matala hintataso ole tietenkään pysyvä koska jo nykyhinnoilla investoinnit öljynporaukseen romahtavat mikä jossain vaiheessa todnäk. nostaisi hintaa, ehkä reilustikin. Mutta se tulisi liian myöhään Venäjän tähän hätään.

Sotilaallisella suorituskyvyllä edellä tarkoitin Venäjän suhteellista suorituskykyä Ukrainaan, Suomeen, tai länteen verrattuna. Mikä on olennaista, vaikka muutkin tekijät vaikuttavat, niin Venäjän muihin verrattuna pitkään noussut puolustusbubjetti lisää suorityskykyä muihin verrattuna kun uuden modernin aseistuksen määrä kasvaa koko ajan, ja muilla lähinnä yritetään korvata poistuvaa kapasiteettia tai ajaa kapasiteettia alas. Plus tietenkin Venäjän operatiivisen toiminnan taso on noussut, ja ovat saaneet hyvää harjoitusta. Kaikki tämä kapa menee tietenkin naftaliiniin ja suorituskyky alkaa taas rapautumaan jos rahaa ei enää ole.
 
#16
Öljyaseen käytössä on vaan se ongelma, että muutkin maat tarvitsevat öljytuloja kipeästi.

The recent declines in oil prices and associated increase in oil price volatility continue to contribute to a particularly uncertain forecasting environment, and several factors could cause oil prices to deviate significantly from current projections. Among these factors is the responsiveness of supply to lower prices. Despite OPEC's November 2014 decision to leave its crude oil production target at 30 million bbl/d, key producers could decide to reduce output, tightening market balances. The level of unplanned production outages could also vary from forecast levels for a wide range of producers, including OPEC members Libya, Iraq, Iran, Nigeria, and Venezuela. The degree to which non-OPEC supply growth is affected by lower oil prices will also affect market balances and prices.

Several OPEC and non-OPEC oil producers rely heavily on oil revenues to finance national budgets. Some producers have already started adjusting their upcoming budgets to reflect the crude oil price decline. If crude oil prices fall further or are sustained at current levels, then oil-dependent producers will face tough decisions. These decisions could potentially lead to austerity programs and fuel subsidy cuts that could spark social unrest, leaving some countries vulnerable to supply disruptions if protesters target oil infrastructure. Potential new supply disruptions are a real possibility and present a major uncertainty in the world oil supply forecast.

http://www.eia.gov/forecasts/steo/report/prices.cfm

 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#17
Sekös saudeja ja emiraattien sheikkejä hetkauttaa jos Iran, Venäjä tai Venezuela ottaa persnettoa lujasti. Pikemminkin ovat helvetin tyytyväisiä, Venäjä ja Venezuela on enemmänkin sivuvaikutusta kuin pääasia. Iran ja jenkkien liuskeöljy on sitten jo ihan toinen juttu.
 
#18
Kyllähän tuo Venezuela taitaa olla sentään top10 öljyntuottaja.

Tänään oli muistaakseni uutisissa että Kanada on tullut mukaan EU pakotteiden yhteiseen rintamaan, jotain tällaista muistin hämärästi lukeneeni, voiko joku vahvistaa.

Venäjän jälkeen öljyntuottajat suurusjärjestyksessä ovat:

2. Saudi-Arabia Jenkit laittavat heidät kyllä tottelemaan öljyn hinnan suhteen

3. USA Jenkit itse hoitavat hommansa

4. Kiina On mahdollista että Jenkit saavuttavat yhteisymmäryksen Kiinalaisten kanssa, öljyn hinnan suhteen.

5. Kanada Jenkit laittavat heidät kyllä tottelemaan öljyn hinnan suhteen

6. Iran "Venäjän liittolainen"

7. Iraq Jenkit laittavat heidät kyllä tottelemaan öljyn hinnan suhteen

8. United Arab Emirates
Jenkit laittavat heidät kyllä tottelemaan öljyn hinnan suhteen

9. Venezuela "Venäjän liittolainen"

10. Mexico Jenkit laittavat heidät kyllä tottelemaan öljyn hinnan suhteen
 
Viimeksi muokattu:

Tacitus

Luutnantti
BAN
#19
Ei Jenkkien ole mitään tarvetta pakottaa Saudi-Arabiaa laskemaan hintoja. Nythän tilanne on itse asiassa juuri päinvastainen. Ettekö ole yhtään seuranneet uutisia? Saudi-Arabia on polkenut öljyn hintaa potkiakseen amerikkalaisia liuskeölyfirmoja pois markkinoilta.

Saudi-Arabiahan tykkää tästä tilanteesta, koska heitä kiinnostaa hintaa enemmän markkinaosuus. Ja jos useimmilla toimijoilla tuotantokustannukset ylittää öljystä saatavan hinnan, niin silloin ne alkavat tippumaan pois pelistä.

Ja ulkopoliittisista syistä johtuen ketään ei haittaa, vaikka Venezuela ja Iran ottaisivat takkiin oikein kunnolla. Iran joutuu pistämään aseohjelmia jäihin ja Venezuela ei voi levittää ideologiaansa Etelä-Amerikassa.
 

s91

Kenraali
BAN
#20
Venäjän jälkeen öljyntuottajat suurusjärjestyksessä ovat:

2. Saudi-Arabia Jenkit laittavat heidät kyllä tottelemaan öljyn hinnan suhteen

3. USA Jenkit itse hoitavat hommansa

4. Kiina On mahdollista että Jenkit saavuttavat yhteisymmäryksen Kiinalaisten kanssa, öljyn hinnan suhteen.

5. Kanada Jenkit laittavat heidät kyllä tottelemaan öljyn hinnan suhteen

6. Iran "Venäjän liittolainen"

7. Iraq Jenkit laittavat heidät kyllä tottelemaan öljyn hinnan suhteen

8. United Arab Emirates
Jenkit laittavat heidät kyllä tottelemaan öljyn hinnan suhteen

9. Venezuela "Venäjän liittolainen"

10. Mexico Jenkit laittavat heidät kyllä tottelemaan öljyn hinnan suhteen
En oikein tiedä, mitä tässä tarkoitat tuolla "Jenkit laittavat tottelemaan öljyn hinnan suhteen". Öljyn hinta määräytyy tuotantomääristä. Jos jenkit haluavat öljyn hintaa alas, niin heidän on saatava nuo maat tuottamaan enemmän. Kiina on minusta tässä keskustelussa merkityksetön, koska se ei ole nettotuottaja, joten se tuottaa joka tapauksessa niin paljon kuin vain pystyy. Venezuela on eniten kiinnostunut omista asioistaan, eikä varmasti ryhdy rajoittamaan omaa tuotantoaan vain auttaakseen Venäjää. USA itse on taas vapaa markkinatalous. Siellä on erittäin vaikea saada läpi poliittisia päätöksiä, joilla öljyn hintaa pyrittäisiin manipuloimaan. Ehkä maksimissaan lupia liuskeöljyn tuotannolle voidaan antaa helpommin, mutta tämä tapahtunee joka tapauksessa osavaltiotasolla, johon liittovaltion on vaikeaa suoranaisesti vaikuttaa mitenkään. Koska liuskeöljyn tuotanto on kallista, tiettyä rajaa alemmas ei sitä käyttäen öljyn hintaa saa painettua. Korkeintaan sillä pystyy vaikuttamaan siihen, ettei hinta pomppaa uudestaan sinne $100/tynnyri tasolle.

Noista arabimaista on vaikea sanoa juuta tai jaata. Aikoinaan saudit aiheuttivat öljykriisin ja valtavia vaikeuksia koko länsimaailmalle ml. USA ihan omin päinsä. Eivät he minusta USA:n talutusnuorassa ole. Ainakin se kuvio tuntuu kaukaa haetulta, että he ryhtyisivät USA:n komennosta Venäjää kiusaamaan. Iranille haittaa aiheuttaminen (se tuntui tuon yllä olevan kuvaajan mukaan olevan kaikkein riippuvaisin korkeasta öljyn hinnasta) on sitten toinen asia. Siellä voidaan ajatella, että matala öljyn hinta katkaisee jossain vaiheessa Iranin selkärangan. Olihan siellä jokin aika sitten mielenosoituksia ja mellakoita, joten ihan tuulesta tempaistua tämä ei ole.