Hejsan kysyy

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#1
Tähän tråådiin saa Hejsan heittää kysymyksiä kaikkien vastattavaksi
 

Hejsan

Alokas
BAN
#3
:D

Kiitos Noska, minäkin aloitelen mietimään kun näin tämän tråådin että ei mulla ollu muistikuva että starttasin tämmöisen tråådin :D

Hejsan taitaa olla VIP ihminen täällä kun saan ihan omaan tråådin :)

Mulla on myös amerikkalaisessa sotapelifoorumissakin omaa tråådi :D
(mulla on huono englanin kieli taitoo) niin minä voin siihen tråådin laitaa mun kysymykset niin ne yritää autta mua)...;)

Kysymys: Milloin kirjoitetaan Hyvä tai Hyvää, Kulta ja Kultaa, Metsä ja Metsää?

Ja mikä on oikea: Minä lähdeen Rovaniemeen tai Rovaniemelle?
Muutuko i e:ksi? eihän voi sanoa Rovaniemiin??

Oulu, Turku , Vaasa on helppo....Ouluun, Turkuun, Vaasaan mutta milloin sanotaan Oululle, Turulle, Vaasalle?
 
#4
Hejsan kirjoitti:
Ja mikä on oikea: Minä lähdeen Rovaniemeen tai Rovaniemelle?
Muutuko i e:ksi? eihän voi sanoa Rovaniemiin??

Oulu, Turku , Vaasa on helppo....Ouluun, Turkuun, Vaasaan mutta milloin sanotaan Oululle, Turulle, Vaasalle?
Käytännöt vaihtelevat: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
 
#5
Jos jostakin pitää tätä tråådia kehua niin se on juuri tuo tråådi sana. Toivon mukaan tulee rikastuttamaan foorumin sanavarastoa pysyvämminkin :heart:

Kysymys: Milloin kirjoitetaan Hyvä tai Hyvää, Kulta ja Kultaa, Metsä ja Metsää?
Otetaas vaikkapa sana pontikka.

Eli "on se pontikka vaan helevetin hyvää!"
Ja "Onko sinulla siinä pontikkaa?"
Ja "Ei herra nimismies, ei ole pontikkaa. On sahtia."
Ja lopuksi: "Sahti on hyvää."

Josko tuosta olisi apua. :huh:
 

Hejsan

Alokas
BAN
#6
Museo kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Ja mikä on oikea: Minä lähdeen Rovaniemeen tai Rovaniemelle?
Muutuko i e:ksi? eihän voi sanoa Rovaniemiin??

Oulu, Turku , Vaasa on helppo....Ouluun, Turkuun, Vaasaan mutta milloin sanotaan Oululle, Turulle, Vaasalle?
Käytännöt vaihtelevat: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
Kiitos tuli vähän lukemista ja mietimistä ;)
 

Hejsan

Alokas
BAN
#7
Second kirjoitti:
Jos jostakin pitää tätä tråådia kehua niin se on juuri tuo tråådi sana. Toivon mukaan tulee rikastuttamaan foorumin sanavarastoa pysyvämminkin :heart:

Kysymys: Milloin kirjoitetaan Hyvä tai Hyvää, Kulta ja Kultaa, Metsä ja Metsää?
Otetaas vaikkapa sana pontikka.

Eli "on se pontikka vaan helevetin hyvää!"
Ja "Onko sinulla siinä pontikkaa?"
Ja "Ei herra nimismies, ei ole pontikkaa. On sahtia."
Ja lopuksi: "Sahti on hyvää."

Josko tuosta olisi apua. :huh:
Hmm en tiedä :D
Ensinmäinen rivi sana pontikka vain yhdellä a:la ja toinen rivi kahdella a:la miksi?

Hyvä = Bra
Hyvää = Braa ?

Kulta = Guld
Kultaa = Guuld ? tai onko se yks kulta ja kaks kultaa?

Metsä = Skog
Metsää = Skoog ?

Minä näin kilpin missä luki Valtion metsää, miks ei lukenut Valtion metsä?? miksi pitii olla kaks ä:tä?
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#9
Hejsan kirjoitti:
Second kirjoitti:
Jos jostakin pitää tätä tråådia kehua niin se on juuri tuo tråådi sana. Toivon mukaan tulee rikastuttamaan foorumin sanavarastoa pysyvämminkin :heart:

Kysymys: Milloin kirjoitetaan Hyvä tai Hyvää, Kulta ja Kultaa, Metsä ja Metsää?
Otetaas vaikkapa sana pontikka.

Eli "on se pontikka vaan helevetin hyvää!"
Ja "Onko sinulla siinä pontikkaa?"
Ja "Ei herra nimismies, ei ole pontikkaa. On sahtia."
Ja lopuksi: "Sahti on hyvää."

Josko tuosta olisi apua. :huh:
Hmm en tiedä :D
Ensinmäinen rivi sana pontikka vain yhdellä a:la ja toinen rivi kahdella a:la miksi?

Hyvä = Bra
Hyvää = Braa ?

Kulta = Guld
Kultaa = Guuld ? tai onko se yks kulta ja kaks kultaa?

Metsä = Skog
Metsää = Skoog ?

Minä näin kilpin missä luki Valtion metsää, miks ei lukenut Valtion metsä?? miksi pitii olla kaks ä:tä?
Voimakkaasti yksinkertaistettuna kun kyseessä on juuri yksi esine/asia tai juuri tietty esine/asia/aine niin on perusmuodossaan. Esim Hejsan on hyvä, kulta (tässä nimenomainen aine) on kallista, metsä (tässä tietty asia) on syysyonä pimeä.
Kun taas kyseessä on määrittelemätön määrä esineitä/asioita/aineita on sana ataivutetussa muodossaan. Esim. Olut on hyvää (olut yleensä siis epämääräinen määrä), ostimme kallista kultaa (määrää ei ole sanottu vaan ostettiin vaan yleisesisti eopämääräinen määrä), katseli pimeää metsää (tässä katseltiin vain jotain määrittelemätöntä metsää tai määrittelemätöntä osaa siitä.

kilpi taipuu muuten kilven eli pitäisi olla "minä näin kilven". Tuossa kyseisessä tapauksessa luki Valtion metsää, koska sitä oli määrittelemätön määrä. Jos siinä olisi ollut yksi selkeästi rajattu metsäalue olisi voitu sanoa valtion metsä, mutta kun todennäköisesti sen metsän /metsien rajat vaihtelivat kaadettaessa puita tms niin metsän määrä on epämääräinen.

tuossa secondin jutussa ovat nuo pontikkaa ja sahtia siksi että kyseessä on aineet, joita on tarkentamaton eli epämääräinen määrä.
Jos sanottaisin "Onko siinä auto?" "Ei, ole siinä on mopo" niin olisi selkeästi käsitettävissä että kyseessä on yksi auto ja yksi mopo. Vähän sama kuin englanniksi ei sanota "I drink a coffee" vaan "I drink coffee", mutta sanotaan kuitenkin "I drive a car" eikä "I drive car."

Tai ainakin jotain tämän tapaista naapurissa asuva suomenkielen opettaja selitti. Saattoi jotain mennä ohi kun tuijotin vain sen tissejä.
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#10
Hejsan kirjoitti:
Ja mikä on oikea: Minä lähdeen Rovaniemeen tai Rovaniemelle?
Muutuko i e:ksi? eihän voi sanoa Rovaniemiin??

Oulu, Turku , Vaasa on helppo....Ouluun, Turkuun, Vaasaan mutta milloin sanotaan Oululle, Turulle, Vaasalle?
Kyllä i muuttuu e:ksi kuten museon linkistä varmaan käy ilmi. Ei voi sanoa Rovaniemiin. Yleisesti sanotaan Rovaniemelle. Niemi päätteisistä yhdysnimistä käytetään yleensä muotoa niemelle, kun kyseessä on isompi paikka (kuten Rovaniemi) ja muotoa niemeen, kun kyseessä on "pieni" selkeämpi maantieteellinen kohde (esim Särkänniemeen).

Voit sanoa Oululle, Turulle tai Vaasalle, silloin kun annat/lahjoitat/maksat/lähetät jotain kaupungille (eli sen virkakoneistolle) nimeltä Oulu, Turku, Vaasa. Tämä taivutus ei muutu minkään kaupungin kohdalla eli samoin voit sanoa maksavasi veroja Tampereelle. Eli maantieteellisenä kohteena Ouluun, instanssina Oululle.
 
#11
noska kirjoitti:
Saattoi jotain mennä ohi kun tuijotin vain sen tissejä.
Oliko ne hyvän näköiset? :)
Saitko sä "röra dom"? :D

Kiitos Noska, nyt se alkaa aukemaan mun pääsä.
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#12
Oli ja en kysynyt olisinko saanut. Pidän kiinni säännöstä "katsoa saa vaan ei koskea" hänen kohdallaan, koska hän tietää jo nimeni enkä halua ketään asuntooni määräilemään saappaideni ja varsikenkieni paikkoja niikuin foorumin ukkomiehillä on.
 

setämies

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#13
Jos voisin antaa pluspisteitä, niin tässä kohtaa olisi huikea sauma yhdelle. Tråådi alkoi iloisesti ruotsinkielellä ja maisteltiin vähän suomalaista kielioppia. Tällä hetkellä puhutaan tisseistä.

Äh.. Annan joka tapauksessa noskalle +1 :cool:
 
#14
Jes Noskalle +1 ja Setämiehelle +1 huumorista :)

Tuota onko tämä ilmaiseksi? se on download

Se on Military balance 2010, Routlage
http://www.allyoulike.com/43716/the-military-balance-2010/

The Military Balance is The International Institute for Strategic Studies’ annual assessment of the military capabilities and defence economics of 170 countries worldwide. It is an essential resource for those involved in security policymaking, analysis and research.

The book is a region-by-region analysis of the major military and economic developments affecting defence and security policies, and the trade in weapons and other military equipment. Comprehensive tables detail major military training activities, UN and non-UN deployments, and give data on key equipment holdings and defence-expenditure trends over a ten year period
 
#15
Joo vastaan siihen, kyllä meni laddata sitä ja nyt on erilaisia tietoa Suomen PV:en kalusto lukumäärästä.

Esim siinä luki että suomella on vain 84 kpl 122mm H-63 (D-30) !!!!
 
#16
Nyt mulla on 0% varoituspisteitä!!!!

Mutta jatketaan siinä kielessä. Nyt on sukunimistä kysymys.

Mitä tarkoitta NEN esim :
RantaNEN...ranta on ruotsiksi Strand ja jos laitetaan NEN onko se sitten StrandEN?
LitmaNEN
MarkkaNEN
HaloNEN
KettuNEN...kettu on räv ja jos laitetaan NEN onko se sitten RävEN?

Ja jos olisi nämä sukunimet kun:
Persenen, perselainen tai perselä
Pyllynen, pyllylainen tai pyllylä
Kaljanen, kaljalainen tai kaljala

Mitä ne olisi ruotsiksi?
 
#17
http://fi.wiktionary.org/wiki/diminutiivi (esim. Partanen = pikkuparta)
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#18
Kaikki saksanlukijat muistavat varmasti helppoakin helpomman konstruktion nimeltään Verselbständigte Diminutive... -tchen!
 
#19
koponen kirjoitti:
Kaikki saksanlukijat muistavat varmasti helppoakin helpomman konstruktion nimeltään Verselbständigte Diminutive... -tchen!
Viisi vuotta saksantunneilla lusmuilleena en uskaltanut ottaa esimerkikkiä tuolta. :D
 
#20
Ainiin, se suomalaisen sukunimen nen-pääte on vähän samaa kuin saksalaislla se von sukunimen alussa, eräänlaisia savolaisia aatelisia siis. Tuolla vähän Hejsanille luettavaa: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi98s.htm