Hejsan kysyy
- Viestiketjun aloittaja noska
- Aloitus PVM
No aikoinaan monet suomalaisista sukunimistä perustui asuinpaikkaan eli oli tilan/torpan nimi. Kylässä saattoi olla siten Kivi, Kallio, Ranta, Lahti, Niemi, Mäki jne. Kun sitten väki vain lisääntyi niin piti alkaa muokata noita nimiä. Tämä tapahtui joko tarkentamalla paikkaa esim. Rantakivi, Kalliomäki, Palomäki jne tai antamalla esim Rannan jälkeläisen tilalle tai toisella rannalla olevalle pienemmälle tilalle annettiin nimi Rantanen tai lisäämällä -la/-lä pääte jos alueella oli useita nimen mukaisia kohteita esim paikka jossa useita myllyjä => Myllylä (en nyt muista virallista kieliopillista nimeä tuolle päätteelle). Nämä kun yhdistää niin Rantalan diminutiivi on Rantalainen. Toki on saatettu ottaa noita päätteitä ihan vaan erottaakseen nimiä toisistaan ilman selkeää yhtäläisyyttä maastoon tai paikkaan. Paljon noita on otettu myös siinä vaiheessa kun oli muotia suomentaa ruotsinkielinen sukunimensä. Jos suora käännös oli valtavan pitkä niin sitä helposti lyhennettiin mukavampaan muotoon.
Usein tulee vastaan tilanteita että nimiä ei voi suoraan kääntää kielestä toiseen. Nimissä kun säilyy pitkään jo kielestä muuten poistuneita kieliopillisia muotoja tai käytetään murteellisia muotoja.
Koska nuo -nen, -la ja -lä sekä -lainen, -läinen päätteet liittyvät lähtökohtaisesti suku- ja paikannimiin niin älä turhaan Hejsan vaivaa päätäsi yrittämällä kääntää nitä.
Usein tulee vastaan tilanteita että nimiä ei voi suoraan kääntää kielestä toiseen. Nimissä kun säilyy pitkään jo kielestä muuten poistuneita kieliopillisia muotoja tai käytetään murteellisia muotoja.
Koska nuo -nen, -la ja -lä sekä -lainen, -läinen päätteet liittyvät lähtökohtaisesti suku- ja paikannimiin niin älä turhaan Hejsan vaivaa päätäsi yrittämällä kääntää nitä.
Museo
Kenraali
Hejsan kirjoitti:
Ei vaan Pyllyn asukasta kutsutaan pyllyläläiseksi. Pyllystä itsessään tulee jotain ihan muuta. Rantaton on väärä muoto, oikea muoto on rannaton. Se siis viittaa alueeseen jossa ei ole rantaa (utan). Rantamaton sen sijaan on omistusmuoto sanasta rantamatto (strandmatta). Rantamahdoton taas ei oikeastaan ole suomea ollenkaan, korkeintaan joku murresana.
No oikeiastaan pyllyläinen on pyllylän heimoon, sukuun tai ryhmään kuuluva.Hejsan kirjoitti:
ranta taipuu rannaton = ei olle rantaa
rantamaton ja rantamahdoton ei ole kielliopin mukaista suomen kieltä
korjaus: Museon vastaus on oikein rantamaton on tosiaan genetiivi sanasta rantamatto. En tosin tiedä millainen matto on rantamatto, nin en sitä älynnyt. Ja täydennyksenä vielä siis pyllyläinen on joko Pyllyn tai Pyllylän asukas / yhteisöön kuuluva.
rantamahdoton voisi tietysti olla joku murteellinen muoto samaan tyyliin kuin "ylihyvä" tai sitten svetisismi, mutta ruotsinnos olisi strand-omöjlig, mikä ei taida olla oikein hyvää ruotsiakaan niin sikäli svvetisismi on epätodennäköinen. Oletko Hejsan keksinyt tuon sanan itse vai nähnyt jossain?
Pyllylä ja ne toiset nimet yks kaveri keksi kun me juotiin kaljaa. Minä sain nimen kaljala (join paljion kaljaa) ja se toinen sai nimen pyllylä (hänellä on leveä pylly ja se kolmas tappeli niin hän sai nimen perselä. 
Ja ne ranta sanat niin mietin erilaisia taivuttuksia. :blush: (en ole kuulu jossain)
Mikä on teijän kaikka taivitukset ja mitä ne on ruotsiksi?
(ton, tonta, maton, ???)
Tämä sanaa TON onko se O ruotsiksi? ja mikä on TONTA?
OnneTON = Olycklig
Onnetonta = ?
Mahdollista-mahdoTON = möjligt, Omöjligt?
Mahdotonta = ?
Usko, uskoton = Tro ,tro inte ??
uskotonta = ?
Uskomaton = otroligt ?
Uskomatonta ??
Ja ne ranta sanat niin mietin erilaisia taivuttuksia. :blush: (en ole kuulu jossain)
Mikä on teijän kaikka taivitukset ja mitä ne on ruotsiksi?
(ton, tonta, maton, ???)
Tämä sanaa TON onko se O ruotsiksi? ja mikä on TONTA?
OnneTON = Olycklig
Onnetonta = ?
Mahdollista-mahdoTON = möjligt, Omöjligt?
Mahdotonta = ?
Usko, uskoton = Tro ,tro inte ??
uskotonta = ?
Uskomaton = otroligt ?
Uskomatonta ??
Siitä Pyllylästä ois pitänyt tulla Pyllykäs, susta Kaljaisa ja siitä yhdestä Perseilijä.
-ton on vastakohta -llinen päätteelle
onnellinen vs. onneton (lycklig - olycklig)
mahdollinen vs. mahdoton (möjlig - omöjlig)
onnetonta on onneton sanan akkusatiivi http://fi.wikipedia.org/wiki/Akkusatiivi tai partitiiivi http://fi.wikipedia.org/wiki/Partitiivi
"Katso nyt tuota onnetonta."
"Olipa taas onnetonta räpellystä."
eli liittyy osaobjektiin.
Uskomaton = otrolig
ja uskomatonta pätee sama kuin tuohon onnetonta sanaan eli kun ei ole selkeää yhtä selvärajaista objektia eikä kyse ole monikosta, niin käytetään tuota muotoa.
"Se tarina oli ihan uskoaton."
"Uskomatonta miten huonoa peliä."
-ton on vastakohta -llinen päätteelle
onnellinen vs. onneton (lycklig - olycklig)
mahdollinen vs. mahdoton (möjlig - omöjlig)
onnetonta on onneton sanan akkusatiivi http://fi.wikipedia.org/wiki/Akkusatiivi tai partitiiivi http://fi.wikipedia.org/wiki/Partitiivi
"Katso nyt tuota onnetonta."
"Olipa taas onnetonta räpellystä."
eli liittyy osaobjektiin.
Uskomaton = otrolig
ja uskomatonta pätee sama kuin tuohon onnetonta sanaan eli kun ei ole selkeää yhtä selvärajaista objektia eikä kyse ole monikosta, niin käytetään tuota muotoa.
"Se tarina oli ihan uskoaton."
"Uskomatonta miten huonoa peliä."
Minä mietin, sinä mietit, hän miettii, se miettii, me mietimme, te mietitte, he miettivät, ne miettivätHejsan kirjoitti:
Muuten oikein mutta noissa muutamassa on tuo tupla T-kirjain. PErusmuoto kun on miettiä, niin se toinen T-kirajin jää pois vain osassa taivutuksista ja tuo monikon kolmas persoona (eli he) taipuu monesti puhekilessä kuten olet kirjoittanut eli kuten yksikön kolmaskin (eli hän), mutta kieliopillisesti on oikein tuo miettivät. Samoin joissain osissa suomea moniko ensimmäinen (eli me) puhekielessä taipuu kuten passiivi "me mietitään" joka on kieliopillisesti täysin väärin.
Hejsan kirjoitti:Kiiti, kiiti...on vähän paksu
Tuota mikä on oikea äitille tai äidille? äitin tai äidin?
Milloin t muutu d:eksi?
Vihtoinkin tai vihdoinkin?
Kieliopillisesti oikein on äidille ja äidin, mutta suuri osa Suomesta käyttää muötöa äitille ja äitin. Käytännössä siis kummatkin muodot käyvät ihan virallisimpia tekstejä lukuunottamatta.
vihdoinkin = slutligen
vihta on se saunassa käytettävä lehväkimmppu, siitä verbi on vihtoa, taipuu esim me saunoimme vihtoen ja tässä tapauksessa -kin pääte = myös eli me saunoimme vihtoenkin. Joissain murteissa vihtoinkin. Tämä on todella harvinainen muoto. Etenkin kun itäsuomalaiset tietenkin sanoisivat vastoenkin/vastoinkin.
Ja tuolla on sitten se astevaihtelu selitetty tarkemmin
http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=41
Tuota minä olin viimesti suomessa -95 luulen ja silloin oli kaupassa 4.2-4.6 % vahvaa kaljaa.
Onko se "mellanöl" ? ja kun vahvat on kaljat viinakauppassa? ja voikko viiniä osta k-kaupasta?
Mikä teijän luokat on :III = % ? IV = % ? ja onko luokka V ????
Täällää ruotsissa me voi ostaa vaan "folköl" kaupasta ja ne on 2.8% ja se toinen on 3.5% ja sitten mellanöl ja ylöspäin viinakaupasta.
Onko se "mellanöl" ? ja kun vahvat on kaljat viinakauppassa? ja voikko viiniä osta k-kaupasta?
Mikä teijän luokat on :III = % ? IV = % ? ja onko luokka V ????
Täällää ruotsissa me voi ostaa vaan "folköl" kaupasta ja ne on 2.8% ja se toinen on 3.5% ja sitten mellanöl ja ylöspäin viinakaupasta.
Luokat on
I = 0- 2.8%
II = 2.8 - 3.7 % <- En ole ikinä nähnyt kuin ruotsissa "folkölinä"
III = 3.7 - 4.7 %
IV A = 4,7 - 5,2 %
IV B = 5 - 12+ %
Luokat olivat veron takia. Verosta luovuttiin -95 EU:n liittyessä mutta luokat ovat vielä käytössä vapaaehtoisesti.
Vahvin taitaa olla Karhu III 4.8% kuuluen III-oluisiin ja siten saatavilla mistä tahansa elintarvikeliikkeestä 9-21 välisenä aikana. IV:t saa myydä ainoastaan ALKO ja sama koskee viiniä. (pl. tilaviinit ym erikoisuudet)
I = 0- 2.8%
II = 2.8 - 3.7 % <- En ole ikinä nähnyt kuin ruotsissa "folkölinä"
III = 3.7 - 4.7 %
IV A = 4,7 - 5,2 %
IV B = 5 - 12+ %
Luokat olivat veron takia. Verosta luovuttiin -95 EU:n liittyessä mutta luokat ovat vielä käytössä vapaaehtoisesti.
Vahvin taitaa olla Karhu III 4.8% kuuluen III-oluisiin ja siten saatavilla mistä tahansa elintarvikeliikkeestä 9-21 välisenä aikana. IV:t saa myydä ainoastaan ALKO ja sama koskee viiniä. (pl. tilaviinit ym erikoisuudet)
Löytäsin tämän iltasanomasta
http://www.iltasanomat.fi/terveys/K%C3%A4rsitk%C3%B6%20pahanhajuisesta%20hengityksest%C3%A4%20Syy%20voi%20olla%20t%C3%A4m%C3%A4!/art-1288355758483.html
Eli.....Kärsitkö pahanhajuisesta hengityksestä? Syy voi olla tämä!
Hejsanilla on jo vastaus siihen....PESEE HAMPAAT!!!! svårare än så är det inte...
http://www.iltasanomat.fi/terveys/K%C3%A4rsitk%C3%B6%20pahanhajuisesta%20hengityksest%C3%A4%20Syy%20voi%20olla%20t%C3%A4m%C3%A4!/art-1288355758483.html
Eli.....Kärsitkö pahanhajuisesta hengityksestä? Syy voi olla tämä!
Hejsanilla on jo vastaus siihen....PESEE HAMPAAT!!!!
svårare än så är det inte...