Vonka
Supreme Leader
Kovasti harmitti kun nuo minun bravuurilajit poistettiin. Puristelusta loppu asteikko (vanhaa judo-perua kun ote säilyy) ja kyykytyksessä yli 60/min (oppinu olemaan kyykytettynä)
Noh.. onneksi vauhditon pituushyppy 210 - jalat toimi ja karkuun pääsee, koiran kanssa maastossa onnistuu isojenkin ojien ylitys Cooper korvattiin meillä UKK kävelyllä yli 45v:lta (2km/13min 25s ..vastaa n.2400m/12min) Vatsaan kun vielä keksisi lihakset niin jäljellä olevat 4v pärjäisi --- koiran vetämänä. Myös Coopperissa voisi mennä 2300-2400, ainakin pienen reenauksen jälkeen. Säärilihaksen nikkelikudos hieman häiritsee pitempiaikaista juoksusuoritusta, painanee jotain hermoa tärähdellessä ja siten harjoittelukaan ei kovin miellyttäävää. Kovassakaan kävelyssä ei tuota vaivaa ja maastossa ei edes huomaa. Eli pienet vammatkaan ei näytä estävän tai edes häiritsevän osallistumista.
Tuo puserossa roikkuminen on tuttua. Kerran avoimessa kisassa yliarvioin voimani tekniikan kustannuksella ja yritin heittää liki horjuttamatta yli 100-kiloista paksuniskaa (joka oli vielä amatööri, mutta vahva sellainen) jonkinlaisella raa´alla koshi-wazalla. Oikean puolen käsi oli karkean judogin kauluksessa tukevasti. Kaveri nousi tai oikeastaan kaatui repäisyssä oikean kylkeni päälle, joten jatkoin hoippuroivaa liikettä väkisin oikea jalka liki suorana ja vasen tukijalka nostaen koko pakettia. Meni kaveri yli ja minä perässä mutta samalla tatami kastui vereen, sillä käteni kynsistä kolme keskimmäistä olivat irti.
Sain siitä kokan verran pisteitä. Dumari antoi paikata, joten vedettiin teippiä vain, tatami siivottiin ja sitten hajime. Passailin loppuun, säilytin kokan. Onneksi ei tarvinnut matossa aloittaa.