Helsingin maakk 2015?

Kovasti harmitti kun nuo minun bravuurilajit poistettiin. Puristelusta loppu asteikko (vanhaa judo-perua kun ote säilyy) ja kyykytyksessä yli 60/min (oppinu olemaan kyykytettynä) ;)
Noh.. onneksi vauhditon pituushyppy 210 - jalat toimi ja karkuun pääsee, koiran kanssa maastossa onnistuu isojenkin ojien ylitys :D Cooper korvattiin meillä UKK kävelyllä yli 45v:lta (2km/13min 25s ..vastaa n.2400m/12min) Vatsaan kun vielä keksisi lihakset niin jäljellä olevat 4v pärjäisi :D --- koiran vetämänä. Myös Coopperissa voisi mennä 2300-2400, ainakin pienen reenauksen jälkeen. Säärilihaksen nikkelikudos hieman häiritsee pitempiaikaista juoksusuoritusta, painanee jotain hermoa tärähdellessä ja siten harjoittelukaan ei kovin miellyttäävää. Kovassakaan kävelyssä ei tuota vaivaa ja maastossa ei edes huomaa. Eli pienet vammatkaan ei näytä estävän tai edes häiritsevän osallistumista.

Tuo puserossa roikkuminen on tuttua. Kerran avoimessa kisassa yliarvioin voimani tekniikan kustannuksella ja yritin heittää liki horjuttamatta yli 100-kiloista paksuniskaa (joka oli vielä amatööri, mutta vahva sellainen) jonkinlaisella raa´alla koshi-wazalla. Oikean puolen käsi oli karkean judogin kauluksessa tukevasti. Kaveri nousi tai oikeastaan kaatui repäisyssä oikean kylkeni päälle, joten jatkoin hoippuroivaa liikettä väkisin oikea jalka liki suorana ja vasen tukijalka nostaen koko pakettia. Meni kaveri yli ja minä perässä mutta samalla tatami kastui vereen, sillä käteni kynsistä kolme keskimmäistä olivat irti.

Sain siitä kokan verran pisteitä. Dumari antoi paikata, joten vedettiin teippiä vain, tatami siivottiin ja sitten hajime. Passailin loppuun, säilytin kokan. Onneksi ei tarvinnut matossa aloittaa.
 
Monipuolisuus on jees. Vatsalihat pitää olla kunnossa juostessakin, loikkaharjoittelu parantaa askelta, hartiapankko ja kädet pitää olla kunnossa, palauttelu ja venyttely pitää hoitaa. Monipuolisen oheisharjoittelun merkitys on SUURI. Ylipaino on myrkkyä nivelille ja selälle ja syö jaksamista. Ylipäätään rasitusvammat ja heikko kehitys kertovat yleensä liian yksipuolisesta harjoittelumallista. Hierotaan kuin härät rinkiä. Harjoittelua pitää aika ajoin ravistella aika rajustikin, kokeilla ja temppuilla. Säilyy mielenkiintokin paremmin ja vammojen todennäköisyys on pienempi.

Loikka ym. harjoitteet kehittävät askelta, kannattaa paneutua asiaan.
 
Komppaan tuota monipuolisuutta. Jos saat itsesi susikoirakuntoon, pärjäät hyvin. Vinttikoiraksi ei vanhemmiten tahdo enää ihan hetkessä päästä. Kaikkien ruumiinrakennekaan ei ole samanlainen joten tavoitteet kannattaa asettaa realistisesti. Pääasia on että liikut säännöllisesti ja että liikkuminen tuntuu mielekkäältä.

Loikkaharjoitteet ja ketteryys tulisivat hyvin treenatuiksi sovelletussa "kaupunkikikkailussa" eli parkourin tapaisessa vapaassa, pomppivassa etenemismuodossa. Ihmiset saattavat tosin hämmästellä, jos varttuneempi gubberson poukkoilee pitkin poikin betoniviidakossa. Saavat ainakin puhumisen aihetta ja ehkä jopa mielenilloo. Pallopelejä voi myös suositella kunhan muistaa pitää korvien välin "take it easy" -asennossa. Useimmat urheiluvammat tulevat liiasta yrittämisestä suhteessa todelliseen kykyyn.

Olitpa minkä MAAKK:n alueella hyvänsä, suosittelen joukkoihin hakemista ja toimintaan osallistumista. Joukkojen vahvuus piilee vapaaehtoisuudessa sekä siinä, että eri elämänalojen ammatillinen osaaminen ja kokemus ovat omaa luokkaansa.
 
Kertokaas mulle miten sitä coopperia nostetaan helposti 300 metriä?
Mulla tämä 2700-> 3000 onnistuu jos jaksais vaan käydä siellä lenkillä :) Tuonkin tuloksen tein pitkän tauon jälkeen, eli pohjakunto oli päässyt selkeästi rapistumaan ja painoa tullut lisää. Tarkoituksena olisi aloittaa kuntosalilla käynti, luistelua ja hiihtoa. Keväällä sitten uusi testi ;)
 
Komppaan tuota monipuolisuutta. Jos saat itsesi susikoirakuntoon, pärjäät hyvin. Vinttikoiraksi ei vanhemmiten tahdo enää ihan hetkessä päästä. Kaikkien ruumiinrakennekaan ei ole samanlainen joten tavoitteet kannattaa asettaa realistisesti. Pääasia on että liikut säännöllisesti ja että liikkuminen tuntuu mielekkäältä.

Loikkaharjoitteet ja ketteryys tulisivat hyvin treenatuiksi sovelletussa "kaupunkikikkailussa" eli parkourin tapaisessa vapaassa, pomppivassa etenemismuodossa. Ihmiset saattavat tosin hämmästellä, jos varttuneempi gubberson poukkoilee pitkin poikin betoniviidakossa. Saavat ainakin puhumisen aihetta ja ehkä jopa mielenilloo. Pallopelejä voi myös suositella kunhan muistaa pitää korvien välin "take it easy" -asennossa. Useimmat urheiluvammat tulevat liiasta yrittämisestä suhteessa todelliseen kykyyn.

Olitpa minkä MAAKK:n alueella hyvänsä, suosittelen joukkoihin hakemista ja toimintaan osallistumista. Joukkojen vahvuus piilee vapaaehtoisuudessa sekä siinä, että eri elämänalojen ammatillinen osaaminen ja kokemus ovat omaa luokkaansa.

SUSIKOIRAKUNTOON --- EHDOTTOMASTI :D

Judo ja etenkin reenejä edellyttävä alkujumppa on erittäin monipuolista lihasliikuntaa, kehittää koordinaatiokykyä ja motoriikkaa.
Samaan pääsee muissakin kamppailulajeissa mutta vauhdikkaammissa on vammautumisriski suurempi. Toki Judokin kilpalajina sisältää riskinsä mutta "kuntojudo" ja tekniikkojen reenaus on tässä mielessä vähemmän riskikästä.
Maastossa liikkumisen oppii parhaiten suunnistusreeneissä. Nykyisin on miltei jokaisella paikkakunnalla "iltarasteja" ja niitä kannattaa hyödyntää yksin ja porukoissa.
Itsellä jääny säännöllisenä tuo judo harrastus jo pari vuosikymmentä sitten. Peruskoordiaantio on kuitenkin säilyny. Sen on kokenu kun jäätiköllä vetäny ns. lipat :D Kaatuminen on luonnollista edelleen. Ote ei tosiaan enää irrota silloinkaan kun olisi tarvis. Viimeksi kesäkuussa reeneissä kramppasi sormet (harjoitus/paukku)käsikranaatin heitossa ja jouduin hieman ohjaamaan peukalolla. Noh.. osui kuitenkin kohteeseen mutta peukalo nitkahti :D Wanhuus ei tuu yksin, etenkään jos ei reenaa fysiikkaa.
 
Mitä tehtäviä maakk:issa on tarjolla? Opiskelen sairaanhoitajaksi, joten lääkintä/ensihoito olisi minulle mielenkiintoisinta ja sillä saralla olisi varmasti myös eniten annettavaa..

Mukaan vaan, tilaa on kyllä ja taistelupelastajia tarvitaan aina :)
 
Kyllä kiinnostaisi Maakkitouhu vaikka varusmiespalvelus nyt oli aika keskinkertainen esitys itselläni. Liikuntakaan ei olisi mikään ongelma viitsimisen kannalta ("silloin joskus" hiihdin 400-500 km talvessa hyvällä sykkeellä ja lenkkeilin säännöllisesti, yksi täysmaraton juostu, Cooper 3300m ym), mutta vaimo ja 4, pian 5 kersaa pitää aika hyvin muissa harrasteissa tällä hetkellä. Viiden vuoden päästä ehkä helpottaisi siis (optimistisesti ajatellen) mutta taitaa EKARin maakuntakomppania tulla toimeen ilman silloin 37-vuotiasta korohoroa kauan silloin menneisyydessä värkänneen ja työkseen lähinnä Excelillä pelleilevää jannua, joka on ampunut tai tetsannut viimeksi intissä.
 
Kyllä kiinnostaisi Maakkitouhu vaikka varusmiespalvelus nyt oli aika keskinkertainen esitys itselläni. Liikuntakaan ei olisi mikään ongelma viitsimisen kannalta ("silloin joskus" hiihdin 400-500 km talvessa hyvällä sykkeellä ja lenkkeilin säännöllisesti, yksi täysmaraton juostu, Cooper 3300m ym), mutta vaimo ja 4, pian 5 kersaa pitää aika hyvin muissa harrasteissa tällä hetkellä. Viiden vuoden päästä ehkä helpottaisi siis (optimistisesti ajatellen) mutta taitaa EKARin maakuntakomppania tulla toimeen ilman silloin 37-vuotiasta korohoroa kauan silloin menneisyydessä värkänneen ja työkseen lähinnä Excelillä pelleilevää jannua, joka on ampunut tai tetsannut viimeksi intissä.

32-vuotias on sotilas parhaimmillaan, jos on kunnossa. Mitä niillä on harjoituksia? Ehkä varmuudella 6-8 harjoituspäivää vuodessa. Tulee siitäkin tietysti sanomista, jos on viisi pientä.

Joskus isän pitää päästä vähän karkuunkin tietysti.

Ampumista on joka harjoituksessa. Ja paljon muutakin. Maakilaisen pitää kuitenkin sitoutua. Ei se homma muuten toimi.
 
Näin on, en mä viitsi puolivaloilla tuonne yrittää ja kyllä 6-8 pv:kin on hankala kun vanhinkin neljästä jo jalkautuneesta kolkuttelee vasta 6:n ikää (ampumista en ole tehnyt mutta ainakin lapsia on ns. hyvin tiukka sarja siis :D ).

Eipä silti, kyllä tekis terää karata välillä muuallekin kuin töihin...
 
Urheilusta. Vuonna 2000 aloin jäädä pois harjoituksista ja lopettelin 20 vuoden aktiivisen harjoittelun, kun lapsia alkoi pyöriä lattialla. Samaan aikaan harjoitteli nuorukainen, joka kerran tuli kassin kanssa pukuhuoneeseen pahantuulisena. Kysyin, että mites me nyt voidaan.

"Tyttöystävä sanoi, että minun pitää valita joko tämä tai hänet", vastasi siihen.

"Tulit kuitenkin tänne", totesin.


Kaveri veti jujutsupuvun päälle ja vyön kiinni. "Siellä se nyt pakkaa."

2.Dan tuli hänestä, vaimo on ja kaksi poikaa, joista toinen samassa lajissa.
 
Ampumista on joka harjoituksessa.
Sivu mennen sanoen ei kannata ihmetellä jos tänä vuonna ei enää ammutakaan joka kerta. Kuulat on vähissä ja lisääntyvät KH:t syö varsinkin VEH:n kuulamääriä...
 
Sivu mennen sanoen ei kannata ihmetellä jos tänä vuonna ei enää ammutakaan joka kerta. Kuulat on vähissä ja lisääntyvät KH:t syö varsinkin VEH:n kuulamääriä...

Maakuntakomppanioiden vuositoiminnassa on sekä VEH että KH.

Moni VEH on ollut nimenomaan ammuntakurssi. Voisin kuvitella, että Maakuntakomppania ei ole ensimmäinen VEH-kohde, jolta se muutama laatikko viedään. Mutta mitäpä minä tiedän.

Stadissa voi usein käydä ampumassa. Jos ei ole omia vehkeitä, patruunat voi ostaa MPK:lta ja laina-aseen saa.
 
Voi olla, että kun pyörii paljon ulkomailla, niin ei ole oikein asiaa MaakK:hon. Mutta, sotaa voi käydä monella tavalla. :)
 
Sivu mennen sanoen ei kannata ihmetellä jos tänä vuonna ei enää ammutakaan joka kerta. Kuulat on vähissä ja lisääntyvät KH:t syö varsinkin VEH:n kuulamääriä...

En tiedä menisikö liikaa ohjesäännön/byrokratian varpaille mutta uskon että omakustanteiset patruunat voisivat aika monelle jantterille olla ihan "soiva peli", jos kerran pääsee ampumaan. Ihmettelin joskus julkisuudessa mainittua 7,62x39 patruunan kustannusta 1 € / laaki, mistä lie revitty. PV niistä tuskin maksaa noin paljoa, Lapualaisistakaan kun kerran eräliikkeet myyvät niitä ihan katteen kanssa paljon halvemmalla. Noilla ei ehkä kannata ihan MM-kisoihin saakka lähteä ampumaan mutta voittavat kuitenkin laukaus, laukaus, sarrrrja -tyylisen harjoittelun. http://www.erakala.fi/tuote/leader-ppu-sm-7-62x39-fmj-250kpl-surplus-bulk/126570/

Yhteenkään harjoitukseen osallistumisesta en ole koskaan maksanut mutta jos pienestä omavastuuosuudesta olisi kiinni että ammutaanko vaiko eikö niin kyllä sitä kuvetta aika nopeasti kaivettaisiin.

 
@Umkhonto Linkin takainen ylijäämäkuula on hyvä patruuna ja sen osumatarkkuus on täysin riittävä rynnäkkökiväärille. Itselläni ei ole tuosta pahaa sanottavaa - käynti on 100 ja 150 metriin sama kuin Lapualla, mutta hinta jotain muuta.
 
En tiedä menisikö liikaa ohjesäännön/byrokratian varpaille mutta uskon että omakustanteiset patruunat voisivat aika monelle jantterille olla ihan "soiva peli", jos kerran pääsee ampumaan. Ihmettelin joskus julkisuudessa mainittua 7,62x39 patruunan kustannusta 1 € / laaki, mistä lie revitty. PV niistä tuskin maksaa noin paljoa, Lapualaisistakaan kun kerran eräliikkeet myyvät niitä ihan katteen kanssa paljon halvemmalla. Noilla ei ehkä kannata ihan MM-kisoihin saakka lähteä ampumaan mutta voittavat kuitenkin laukaus, laukaus, sarrrrja -tyylisen harjoittelun.
Yhteenkään harjoitukseen osallistumisesta en ole koskaan maksanut mutta jos pienestä omavastuuosuudesta olisi kiinni että ammutaanko vaiko eikö niin kyllä sitä kuvetta aika nopeasti kaivettaisiin.
Sinäpä se sanoit; intin aseilla saa ampua vain hyväksyttyjä laukausyhdistelmiä. Byrokratia saada jotain uutta hyväksytyksi kestää ja kauan. Intillä on vastuu kuitenkin sen aseilla suoritettavissa aseissa eikä se tule sallimaan siviilipatruunoita tällä perustella.

Vaikka itsekin kannatan ideaa...ei tule toteutumaan koskaan.
 
Sinäpä se sanoit; intin aseilla saa ampua vain hyväksyttyjä laukausyhdistelmiä. Byrokratia saada jotain uutta hyväksytyksi kestää ja kauan. Intillä on vastuu kuitenkin sen aseilla suoritettavissa aseissa eikä se tule sallimaan siviilipatruunoita tällä perustella.

Vaikka itsekin kannatan ideaa...ei tule toteutumaan koskaan.

Sitähän se mun uneni tiesi :(
Mutta jos minulla sattuisi vaikka olemaan muutama t-ann "epävirallisia" kuteja omasta takaa niin tuskin niitä kukaan ehtisi tosipaikan tullen tarkastamaan.
 
Hetkinen, PV:llä ei ole varaa ostaa kuulia aseisiin. Ymmärsinkö nyt varmasti ihan oikein?
No ei se nyt ihan noinkaan ole, mutta MAAVE on leikannut koulutusampumatarvikekiintiöitä melko rajusti viime vuosina ja ensi vuodeksi on käsketty varautua vielä suurempiin leikkauksiin. Ymmärrykseni mukaan koulutusampumatarvikkeet on viime vuosina syöty valmiusvarastoista ja se tie alkaa olla kuljettu ja nyt pitäisi jostain löytää rahaa uudishankintoihin. Viime vuosina erityistä pulaa on joukoissa ollut koulutuksessa ei pitkäaikaisvarastoitavista tarvikkeista kuten valojuovista, paukkupatruunoista sekä savumateriaalista ja valaisuvälineistä.
 
No ei se nyt ihan noinkaan ole, mutta MAAVE on leikannut koulutusampumatarvikekiintiöitä melko rajusti viime vuosina ja ensi vuodeksi on käsketty varautua vielä suurempiin leikkauksiin. Ymmärrykseni mukaan koulutusampumatarvikkeet on viime vuosina syöty valmiusvarastoista ja se tie alkaa olla kuljettu ja nyt pitäisi jostain löytää rahaa uudishankintoihin. Viime vuosina erityistä pulaa on joukoissa ollut koulutuksessa ei pitkäaikaisvarastoitavista tarvikkeista kuten valojuovista, paukkupatruunoista sekä savumateriaalista ja valaisuvälineistä.
Olkoon kyse ihan mistä toimijasta tahansa, eikö nyt edes kuulat aseisiin olisi ihan perus juttuja, minkä luulisi olevan ihan itsestään selvää, en ymmärrä.
 
Back
Top