Hollanti jälleen myymässä armeija kamaa

[Ohjus-tiedustelija]

Hollanti, Saksa ja Itävalta jatkaa supistusten tiellä... (Suomi pienenä perässä)

Kaikesta huolimatta ja juuri sen vuoksi nyt on oikea aika ostaa aseita.
MLRS, PzH2000 ja Leo2A4/6 riittävästi varastoon pahan päivän varalle, näistä vain PzH2000 tarvitsee kouluttaa alusta asti huoltoketju perustaen (+ sama nyrkille hankittavat Leo2A6).

Koska emme ole ostamassa uutta vaan hyvää hyvyyttämme kierrätämme toisten ylijäämää niin hinta lienee neuvoteltavissa eli siis soviteltavissa lainatakuu/pitkä maksuaika.

Nyt sieltä olisi muuten irronnut varmaan aikalailla halvemmalla niitä NH90 -vatkaimiakin...

Mikäli saisin päättää: tekisin kuten kreikkalaiset ja haalisin kaiken kaman toisten takaamilla lainoilla.

Entäs nuo vanhemmat 155mm telatykit? Eikö niitä saisi romuraudan hinnalla ostettua sen verran että Mekanisoidut ja valmarit saisivat sellaiset alleen.

Vanha kunnon venäläinen telakalusto alueellisille joukoille.

Itse kaluston (käytetyn) hinta ei varmasti ole ongelma mutta niillä kouluttaminen ja niiden ylläpitäminen sen sijaan on.

Meillä ei olisi ollut mitään ongelmaa ostaa esim. kaikkia vanhoja itäisiä tst-vaunuja vastaava määrä Leopard-2A4:sia, mutta resursseja/varoja niiden täysmääräiseen käyttöön ei enää sitten olisikaan ollut.

 

[Iso-Mursu]

Hollanti, Saksa ja Itävalta jatkaa supistusten tiellä... (Suomi pienenä perässä)

Kaikesta huolimatta ja juuri sen vuoksi nyt on oikea aika ostaa aseita.
MLRS, PzH2000 ja Leo2A4/6 riittävästi varastoon pahan päivän varalle, näistä vain PzH2000 tarvitsee kouluttaa alusta asti huoltoketju perustaen (+ sama nyrkille hankittavat Leo2A6).

Koska emme ole ostamassa uutta vaan hyvää hyvyyttämme kierrätämme toisten ylijäämää niin hinta lienee neuvoteltavissa eli siis soviteltavissa lainatakuu/pitkä maksuaika.

Nyt sieltä olisi muuten irronnut varmaan aikalailla halvemmalla niitä NH90 -vatkaimiakin...

Mikäli saisin päättää: tekisin kuten kreikkalaiset ja haalisin kaiken kaman toisten takaamilla lainoilla.

Entäs nuo vanhemmat 155mm telatykit? Eikö niitä saisi romuraudan hinnalla ostettua sen verran että Mekanisoidut ja valmarit saisivat sellaiset alleen.

Vanha kunnon venäläinen telakalusto alueellisille joukoille.

Itse kaluston (käytetyn) hinta ei varmasti ole ongelma mutta niillä kouluttaminen ja niiden ylläpitäminen sen sijaan on.

Meillä ei olisi ollut mitään ongelmaa ostaa esim. kaikkia vanhoja itäisiä tst-vaunuja vastaava määrä Leopard-2A4:sia, mutta resursseja/varoja niiden täysmääräiseen käyttöön ei enää sitten olisikaan ollut.

Ymmärrän tämän hyvin.

Lähinnä tässä oma ideani -109M eri versioineen- lähti siitä että niitä on varmaan tällä hetkellä useita satoja tarpeettomina pitkin Eurooppaa. Ja varmaan pienellä korjailulla käytettävissä. Sekä ehkä halvempia kuin uudemmat 155mm telakamat kuten Pzh2000 vaunut.

Tämä on väärä keskustelu asiasta, mutta voisiko joku enemmän asiasta tietävä kertoa mitä vaatisi esimerkiksi 90 kpl telatykkien huolto 20-30-vuioden aikana? Osa käy välillä ulkona luolista koulutuskäytössä, osa seisoo paikallaan ja osaa rempataan raskaan koulutusputken jälkeen?

 

[SJ]

Tämä on väärä keskustelu asiasta, mutta voisiko joku enemmän asiasta tietävä kertoa mitä vaatisi esimerkiksi 90 kpl telatykkien huolto 20-30-vuioden aikana? Osa käy välillä ulkona luolista koulutuskäytössä, osa seisoo paikallaan ja osaa rempataan raskaan koulutusputken jälkeen?

Riippuu pitkälti elektroniikan määrästä. Elektroniikka kuuluu olevan se mikä ei kestä oikein varastointia ja elektroniikan saatavuus tuollaisen ajan päästä saattaa olla vaikeaa, etenkin jos kalustoa ei ole muualla käytössä.

 

[Iso-Mursu]

Tämä on väärä keskustelu asiasta, mutta voisiko joku enemmän asiasta tietävä kertoa mitä vaatisi esimerkiksi 90 kpl telatykkien huolto 20-30-vuioden aikana? Osa käy välillä ulkona luolista koulutuskäytössä, osa seisoo paikallaan ja osaa rempataan raskaan koulutusputken jälkeen?

Riippuu pitkälti elektroniikan määrästä. Elektroniikka kuuluu olevan se mikä ei kestä oikein varastointia ja elektroniikan saatavuus tuollaisen ajan päästä saattaa olla vaikeaa, etenkin jos kalustoa ei ole muualla käytössä.

Tuokin tuntuu hassulta, koska jos nyt kaivan kaapin pohjalta 086:n 80-luvun lopulta se hörähtää käyntiin. Tai no hörähti viime joululomalla kun pelattiin kaverin kanssa Batle of Britanniaa..

 

[veffeade]

Tämä on väärä keskustelu asiasta, mutta voisiko joku enemmän asiasta tietävä kertoa mitä vaatisi esimerkiksi 90 kpl telatykkien huolto 20-30-vuioden aikana? Osa käy välillä ulkona luolista koulutuskäytössä, osa seisoo paikallaan ja osaa rempataan raskaan koulutusputken jälkeen?

Riippuu pitkälti elektroniikan määrästä. Elektroniikka kuuluu olevan se mikä ei kestä oikein varastointia ja elektroniikan saatavuus tuollaisen ajan päästä saattaa olla vaikeaa, etenkin jos kalustoa ei ole muualla käytössä.

Tuokin tuntuu hassulta, koska jos nyt kaivan kaapin pohjalta 086:n 80-luvun lopulta se hörähtää käyntiin. Tai no hörähti viime joululomalla kun pelattiin kaverin kanssa Batle of Britanniaa..

Luolastoon ei vissiin saa sellaisia olosuhteita huom. edullisesti aikaiseksi, jotta nuo elektroniikkavempeleet eivät hapettuisi. Vanhastaanhan jo tiedettiin, että auton ruostesurma on kostean lammin ja huonosti tuuletettu autotalli. Sama pätee vissiin muuhunkin eletroniikka rojuun.

ps. Mulla on tallessa vanha 286 MikroMikkoTT ryyditettynä 316-prosessorikortilla. Käynnistyy vieläkin . Jätin vähän kuin museoon itselleni kun oli ensimmäinen virallinen kone jonka kaupasta ostin. Tosin, vanhempi 8088 IBM XT oli toki olemassa, mutta hankittu käytettynä free-lanceri koodaaukseen. Oli se jytinä ja tytinä kun C-käännöstä veti; työpöytä täris ja kone vinkun; ehti kyllä käydä olusilla välillä :angel:.

Väitän, että eletroniikka ei hevillä happane jos sitä säilyttää oikein. Suomessa vissiin ei sopivia säilytysolosuhteita ole PV:llä olemassa. Ruudista ja muista sähikäisistä en sitten tiedä mitään :-/

 

[Iso-Mursu]

Tämä on väärä keskustelu asiasta, mutta voisiko joku enemmän asiasta tietävä kertoa mitä vaatisi esimerkiksi 90 kpl telatykkien huolto 20-30-vuioden aikana? Osa käy välillä ulkona luolista koulutuskäytössä, osa seisoo paikallaan ja osaa rempataan raskaan koulutusputken jälkeen?

Riippuu pitkälti elektroniikan määrästä. Elektroniikka kuuluu olevan se mikä ei kestä oikein varastointia ja elektroniikan saatavuus tuollaisen ajan päästä saattaa olla vaikeaa, etenkin jos kalustoa ei ole muualla käytössä.

Tuokin tuntuu hassulta, koska jos nyt kaivan kaapin pohjalta 086:n 80-luvun lopulta se hörähtää käyntiin. Tai no hörähti viime joululomalla kun pelattiin kaverin kanssa Batle of Britanniaa..

Luolastoon ei vissiin saa sellaisia olosuhteita huom. edullisesti aikaiseksi, jotta nuo elektroniikkavempeleet eivät hapettuisi. Vanhastaanhan jo tiedettiin, että auton ruostesurma on kostean lammin ja huonosti tuuletettu autotalli. Sama pätee vissiin muuhunkin eletroniikka rojuun.

ps. Mulla on tallessa vanha 286 MikroMikkoTT ryyditettynä 316-prosessorikortilla. Käynnistyy vieläkin . Jätin vähän kuin museoon itselleni kun oli ensimmäinen virallinen kone jonka kaupasta ostin. Tosin, vanhempi 8088 IBM XT oli toki olemassa, mutta hankittu käytettynä free-lanceri koodaaukseen. Oli se jytinä ja tytinä kun C-käännöstä veti; työpöytä täris ja kone vinkun; ehti kyllä käydä olusilla välillä :angel:.

Väitän, että eletroniikka ei hevillä happane jos sitä säilyttää oikein. Suomessa vissiin ei sopivia säilytysolosuhteita ole PV:llä olemassa. Ruudista ja muista sähikäisistä en sitten tiedä mitään :-/

Ja edelleen maallikkona ihmettelee, että voiko olla mahdotonta että vaikka modernisoidut T-55M vaunut olisi laitettu aamulla päälle kun ukot tuli varikolle hommiin. Ja laitettu kiinni kun työpäivä on pulkassa..

Mikä siinä on niin hankalaa?

 

[Ohjus-tiedustelija]

Tämä on väärä keskustelu asiasta, mutta voisiko joku enemmän asiasta tietävä kertoa mitä vaatisi esimerkiksi 90 kpl telatykkien huolto 20-30-vuioden aikana? Osa käy välillä ulkona luolista koulutuskäytössä, osa seisoo paikallaan ja osaa rempataan raskaan koulutusputken jälkeen?

No ainakin se vaatii enemmän kuin vastaavan määrän vedettäviä+niiden vetäjiä pitäminen iskussa. Palkatun henkillöstön lkm koko ketjussa lienee se avainkysymys...

Riippuu pitkälti elektroniikan määrästä. Elektroniikka kuuluu olevan se mikä ei kestä oikein varastointia ja elektroniikan saatavuus tuollaisen ajan päästä saattaa olla vaikeaa, etenkin jos kalustoa ei ole muualla käytössä.

Tuokin tuntuu hassulta, koska jos nyt kaivan kaapin pohjalta 086:n 80-luvun lopulta se hörähtää käyntiin. Tai no hörähti viime joululomalla kun pelattiin kaverin kanssa Batle of Britanniaa..

Luolastoon ei vissiin saa sellaisia olosuhteita huom. edullisesti aikaiseksi, jotta nuo elektroniikkavempeleet eivät hapettuisi. Vanhastaanhan jo tiedettiin, että auton ruostesurma on kostean lammin ja huonosti tuuletettu autotalli. Sama pätee vissiin muuhunkin eletroniikka rojuun.

ps. Mulla on tallessa vanha 286 MikroMikkoTT ryyditettynä 316-prosessorikortilla. Käynnistyy vieläkin . Jätin vähän kuin museoon itselleni kun oli ensimmäinen virallinen kone jonka kaupasta ostin. Tosin, vanhempi 8088 IBM XT oli toki olemassa, mutta hankittu käytettynä free-lanceri koodaaukseen. Oli se jytinä ja tytinä kun C-käännöstä veti; työpöytä täris ja kone vinkun; ehti kyllä käydä olusilla välillä :angel:.

Väitän, että eletroniikka ei hevillä happane jos sitä säilyttää oikein. Suomessa vissiin ei sopivia säilytysolosuhteita ole PV:llä olemassa. Ruudista ja muista sähikäisistä en sitten tiedä mitään :-/

Ja edelleen maallikkona ihmettelee, että voiko olla mahdotonta että vaikka modernisoidut T-55M vaunut olisi laitettu aamulla päälle kun ukot tuli varikolle hommiin. Ja laitettu kiinni kun työpäivä on pulkassa..

Mikä siinä on niin hankalaa?

Mitä se "päälle laittaminen" auttaa asiaan?
Ongelmahan lienee se että vaunut seisoo kylmissä maapohjaisissa halleissa ja pelkkä yö-päivä lämpötilojen vaihtelu muodostaa jonkun verran kosteutta vaunujen sisälle vaikka niihin ilmankierto sinne onkin järjestetty. Jos 086:si olisi seissyt 20-vuotta ulkovajassa kuormalavan päällä niin tuskin hörähtäisi käyntiin.
Vaunujen moottorit kyllä kestävät seisottamista, ongelmia ilmenee varmaan elektroniikan lisäksi huomattavasti enemmän muussa hydrauliikassa tiivisteiden kovettumisen ja muun jämähtämisen muodossa.

Jos puhutaan T-55M boforsin A-hallinnasta, niin voisi kuvitella että jälkeenpäin vaunuun modatun A-hallinta yksikön elektroniikkapaketin saisi suht helposti irti ja säilytykseen lämpimään tilaan. Epäilen kuitenkin että kyseessä on enemmänkin puhdas varaosien puute jos/kun niitä ihan normi käytössäkin ajan myötä hajoilee/vikaantuu. Kyseessähän on täysin uniikki, luokkaa 100kpl:ta valmistettu tuote eikä mikään MikriMikko joita on tuotettu aikoinaan sadoin tuhansin ellei miljooniin yltäviä määriä.