Heittoistuin on miljoonien riski veronmaksajalle
Juha-Pekka Kervinen
.
Hävittäjälentäjä laukaisi heittoistuimensa, kun Hornet ajautui laskussa lumipenkkaan. Heittoistuimen käytössä on aina kysymys miljoonista euroista veronmaksajien rahaa.
Heittoistuimen käyttö tarkoittaa yleensä lentäjän pelastumista ja kymmenien miljoonien eurojen hintaisen hävittäjän tuhoutumista. Tampere-Pirkkalan kentällä keskiviikkona sattuneessa tapauksessa kumpikin säästyi pahoilta vaurioilta.
”Lentäjä päätti käyttää heittoistuinta, kun hän arvioi laskun aikana, että kone ei pysy kiitotiellä hallinnassa. Päätös oli koulutuksen mukainen”, ilmavoimien päivystävä esiupseeri, majuri Rauno Nurmi sanoo.
Nurmen mukaan myös päinvastainen päätös olisi tässä tapauksessa ollut oikea.
”Tilanne edellyttää aina ohjaajan arviota.”
Monen riskin pelastus
Heittoistuimen päätarkoitus on tietenkin ihmishengen pelastaminen. Tämä onnistuu melko suurella todennäköisyydellä. Sen sijaan riski miljoonilla euroilla koulutetun hävittäjälentäjän menettämisestä on suuri. Heittoistuimen käyttö on raju tapahtuma, jossa vammautuu helposti niin, ettei hävittäjän puikkoihin ole enää asiaa.
Tampereen tapauksessa lentäjä laukaisi heittoistuimen maassa olevassa koneessa, jonka nopeus oli pieni. Istuimen rakettimoottori heitti lentäjän istuimineen noin 300 metrin korkeuteen. Ylhäällä istuin irtosi automaattisesti lentäjästä ja tämä laskeutui laskuvarjolla.
Suomen ilmavoimien koneista Horneteissa ja Hawkeissa on ”nollapenkit”, jotka voi laukaista myös paikallaan maassa olevassa koneessa.
Heittoistuimen käyttöön liittyy majuri Nurmen mukaan kolmenlaisia riskejä.
”Laukaisuhetkellä lentäjän pitäisi olla tietyssä valmiusasennossa. Jos hän ei ehdi oikeaan asentoon, voi seurauksena olla vammoja. Toiseksi koneen nopeus eli ilmanvastus vaikuttaa olennaisesti ohjaajaan kohdistuviin rasituksiin. Kolmas riski on maahantulo”, Nurmi sanoo.
Juupajoella vuosi sitten maahan syöksyneen kaksipaikkaisen Hornetin heittoistuimilla pelastuneista lentäjistä toinen on edelleen sairaslomalla. Siinä tapauksessa heittoistuimet laukaistiin suurella nopeudella syöksyvässä koneessa, jolloin ilmavirta iski suurella voimalla lentäjiin.
Keski-ikä alle 30 vuotta
Suomen ilmatilan puolustuksesta huolehtii osaltaan 62 Hornetia. Niitä pitävät ympärivuorokautisessa taisteluvalmiudessa hävittäjälentolaivueiden valmiusohjaajat. Turvallisuussyistä tämän huippuporukan miesvahvuus on salaisuus.
Hävittäjälentäjäksi voi Suomessa valmistua ainoastaan ilmavoimien omasta koulutusohjelmasta. Sen alkeislentokoulutuksesta huolehtii ilmavoimien partnerina puolustus- ja ilmailuteollisuusyhtiö Patria.
Valmiusohjaajille ei ole määritelty yläikärajaa. Aktiivilentäjien keski-ikä on alle 30 vuotta. Käytännössä aistit heikkenevät ennen 40 ikävuotta niin, että lentäjä ei enää läpäise lääkärintarkastusta. Hävittäjälentolaivueiden komentajat ovat iältään neljänkympin molemmin puolin.
Tampereella lentänyt Hornet oli pimeälentoharjoituksen yhteydessä laskeutumassa pimeälle kiitotielle. Lentäjä kuitenkin erehtyi laskeutumaan kiitotien suuntaiselle, lyhyelle ja kapealle rullaustielle.
Yksipaikkainen F-18C Hornet luisteli lentäjän lähdön jälkeen hankeen, mutta pysyi laskutelineillään.
”Koneen todelliset vauriot selviävät vasta tarkemmissa tutkimuksissa ja mittauksissa”, Satakunnan lennoston komentaja, eversti Kim Jäämeri sanoo.
http://www.talouselama.fi/uutiset/article569000.ece?s=u&wtm=te-27012011
