Huippu-uutuus: kuusipyöräisiä mönkijöitä Suomesta

Samses

Ylipäällikkö
Heitintä vetäjän mönkijän lisäksi tarvitaan lisää mönkijöitä miehille ja ammuksille. Yksittäinen traktori kuljettanee lavallaan heitinryhmän, heittimen ja ammukset?

Kyllä.
 

SJ

Supreme Leader
Mainitsen tässä nyt, ettei jää minun mielipide epäselväksi: En ole erityisen kiinnostunut tuosta mönkkäri heittimestä, mutta tuon lavalla olevan nostimen konseptihan on ollut puheenaiheena aikaisemminkin. Meinaan, että eikö tuo ole juuri sitä mitä joku haikaili ällitällin katolle? Ei tarvitsisi vetää heitintä metsässä. Ja kun traktoreista on puhe, niin mahtaisiko tuollainen nostin olla mahdoton asentaa traktorin kärryyn? Toisaalta, kärryjä tuskin hankitaan varastoon, kuten ei varmaan noita nostimiakaan. Mutta entäs miten onnistuisi heittimellä ampuminen traktorin lavalta? Jos lavassa on vielä metalli laidat, niin se lisäisi hieman suojaa niiden suojalevyjen lisäksi. Tai miten olisi se, että tekisi rekkakonttiin tai siirtolavalle alustan heittimelle?
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Mainitsen tässä nyt, ettei jää minun mielipide epäselväksi: En ole erityisen kiinnostunut tuosta mönkkäri heittimestä, mutta tuon lavalla olevan nostimen konseptihan on ollut puheenaiheena aikaisemminkin. Meinaan, että eikö tuo ole juuri sitä mitä joku haikaili ällitällin katolle? Ei tarvitsisi vetää heitintä metsässä. Ja kun traktoreista on puhe, niin mahtaisiko tuollainen nostin olla mahdoton asentaa traktorin kärryyn? Toisaalta, kärryjä tuskin hankitaan varastoon, kuten ei varmaan noita nostimiakaan. Mutta entäs miten onnistuisi heittimellä ampuminen traktorin lavalta? Jos lavassa on vielä metalli laidat, niin se lisäisi hieman suojaa niiden suojalevyjen lisäksi. Tai miten olisi se, että tekisi rekkakonttiin tai siirtolavalle alustan heittimelle?


Meikäläinen heitinryhmä jaksaa nostaa heittimen kokonaisena lavalle, joten mitä mieltä olisi nostimessa?

Lavalta ampuminen varmaan onnistuisi, kunhan laittaisi tarpeeksi suuren ja painavan lujitelevyn heittimen alle. Rekyyli tasoittuisi ja leviäisi laajemmalle alueelle. Lantakärryjen kantokyky ja traktorien vetokyky mahdollistaisivat heittimille tarkoitettujen panssarilaatikkojen kuljettamisen. Taitaa vaan olla liian rivon näköinen viritelmä, jotta puolustusvoimat moiseen suostuisi.
 

SJ

Supreme Leader
Meikäläinen heitinryhmä jaksaa nostaa heittimen kokonaisena lavalle, joten mitä mieltä olisi nostimessa?

Lavalta ampuminen varmaan onnistuisi, kunhan laittaisi tarpeeksi suuren ja painavan lujitelevyn heittimen alle. Rekyyli tasoittuisi ja leviäisi laajemmalle alueelle. Lantakärryjen kantokyky ja traktorien vetokyky mahdollistaisivat heittimille tarkoitettujen panssarilaatikkojen kuljettamisen. Taitaa vaan olla liian rivon näköinen viritelmä, jotta puolustusvoimat moiseen suostuisi.


Siis myös raskaan heittimen? Ajattelin vain, että traktorin lavat ovat yleensä aika korkeita, joten haluaisin välttää tuollaista nostoa etenkin kun väki toimii kriisi päällä. Nimittäin jos tuollainen lipeää käsistä, niin siinä ei enää kärkisaappaat auttaisi, jos sellaiset olisi edes jaettu.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Siis myös raskaan heittimen? Ajattelin vain, että traktorin lavat ovat yleensä aika korkeita, joten haluaisin välttää tuollaista nostoa etenkin kun väki toimii kriisi päällä. Nimittäin jos tuollainen lipeää käsistä, niin siinä ei enää kärkisaappaat auttaisi, jos sellaiset olisi edes jaettu.

Raskas heitin painaa jalustoineen luokkaa 300 kiloa. Helposti se nousee lavalle. Heiveröisempi miehistö nostakoon osissa. Valtaosa tavallisista varusmiehistä heittää sen lavalle ilman ongelmia.
 

SJ

Supreme Leader
Raskas heitin painaa jalustoineen luokkaa 300 kiloa. Helposti se nousee lavalle. Heiveröisempi miehistö nostakoon osissa. Valtaosa tavallisista varusmiehistä heittää sen lavalle ilman ongelmia.

No hyvä näin. Itse muistelin noiden painavan enemmän, mutta se 500+ taitaa olla vain pyörien kanssa.
 

OldSkool

Kapteeni
Ymmärrän toki että oli sarkasmia mukana... Mutta ettei kenellekään jää epäselväksi niin väännetään vielä rautalangasta ettei 120 mm krh vastaa kantamaltaan eikä tulen teholtaan 122 mm haupitsia. Yksittäisen kranaatin tehossa on aika huomattava ero, suurempi kuin kaliiperieron pohjalta uskoisi, ja kantama alle puolet. Pataljoonien krh- komppanioiden liikkuvuuden kannalta taas - johan ne raskaat krh:t nykyäänkin saadaan hinaukseen pakko-otetun traktorin perään. Lisääkö tämä oleellisesti liikkuvuutta traktoriin verrattuna? Maataloustraktori menee aika pehmeistä paikoista yli, ojien ylityksessä mönkijä on varmaan parempi mutta en ole ihan vakuuttunut kuinka hyvin mönkijä ylittää ojan sitten kun siellä on raskas korohoro perässä.

Edit: Modet varmaan siirtävät tykistökeskusteluun jos katsovat aiheelliseksi.

Edit 2: selvyyden vuoksi - en mollaa mönkijöitä ollenkaan. Ne ovat mahtava liikkuvuuden lisääjä meidän maastossamme ja käyttökohteita on lukemattomia. En vain ole vakuuttunut että krh:n vetäjä olisi yksi niistä käyttökohteista.

Hienoa kuulla että kranaatin teho on kiinnostuksen kärjessä. Ja tuo 122H ja 120KRH tehoero oli ihan uutta.
Myönnän että ensimmäinen mielikuva oli oikeastaan linjalla "onko tässä halvempi korvaaja bankku-KRH:lle" ... mutta bankun liikkuvuus talvi/pakkasaikaan (teloilla) lienee kuitenkin ylivoimainen.
 

SJ

Supreme Leader
Hienoa kuulla että kranaatin teho on kiinnostuksen kärjessä. Ja tuo 122H ja 120KRH tehoero oli ihan uutta.
Myönnän että ensimmäinen mielikuva oli oikeastaan linjalla "onko tässä halvempi korvaaja bankku-KRH:lle" ... mutta bankun liikkuvuus talvi/pakkasaikaan (teloilla) lienee kuitenkin ylivoimainen.

Tuossa kranaatin tehokkuudesta haluaisin hieman kysyä, koska uskoisin, että ainakin sirpalepeiton tehokkuudessa KRH edelleen peittoaa tykistön. Kantama on heittimessä heikompi ja saattaa olla sirpaleen kokokin isompi, mutta eikös sääntö olekin, että KRH:lla tapetaan ihmisiä ja tykistö hajottaa kalustoa.

Joskus joku mainitsi tykistön tutkineen siirtolavalle kiinnitettyä tykistöä (lepakkotykki?), joka siis siirtyisi normaalia nopeammin paikasta toiseen. Mitenkäs olisi kun tuossa aikaisemmin kyselin olisikos mahdollista kiinnittää heittimen aluslevy siirtolavalle tai konttiin, niin reunat voisi varmaan vahvistaa sirpaleita vastaan ja mikäli tilaa vain jää, niin lavan/kontin toiseen reunaan voisi laittaa pienen katetun ja sirpalesuojatun huoneen. Tälläisen yhdistelmän voisi sitten sopivalla tavalla kaivaa monttuun (tai kasata maata reunoja vasten), jolloin suojaus oletettavasti paranisi entisestään. Siis siihen asti, kun jokin osuu kohdalle.
 

SJ

Supreme Leader
Ja nyt kun intuduin kirjoittelemaan, niin joskus oli mainintaa siitä, että mönkijöillä olisi tarkoitus kuskata itkk:ta asemasta asemaan ja tarvittaessa ampua kyydistä. Tällöin olin hyvin skeptinen, koska en nähnyt mitään erityisen kätevää tapaa kuskata kyseistä varustetta paikasta toiseen minkäänlaisessa valmiudessa. Saati sitten tehdä sama Mustilla, jota myöskin olisi tarkoitus kuskata mönkkärillä.

Mutta tämä oli lähinnä siksi, että olin hieman ulkona noista mönkijöistä ja oletin niiden kaikkien olevan noita keskellä istuttavia malleja. Meinaan, että esim. tässä:
olisi kovinkaan paljon vaikeuksia keksiä paikkaa mihin sijoittaa musti kuljetuksen ajaksi ja muutamalle konekiväärillekin löytyisi paikka, vaikka laittaisi niitä varten jalustan. Teknikaalia en ole suunnittelemassa, vaan tarkoitus olisi edelleen viedä aseet asemaan ja tapella sieltä, mutta toisaalta jos maasto vaan sallisi, niin voisihan tuon kyydistä ampua jos tilanne sen sallii. Aseman vaihdot olisi ainakin nopeita. (samalla mainittakoon, että tuo springer on ehkä huono esimerkki, koska se on pelkästään takavetoinen.)
 

Samses

Ylipäällikkö
Tuossa kranaatin tehokkuudesta haluaisin hieman kysyä, koska uskoisin, että ainakin sirpalepeiton tehokkuudessa KRH edelleen peittoaa tykistön. Kantama on heittimessä heikompi ja saattaa olla sirpaleen kokokin isompi, .

Nyt mennään tykistökeskustelun puolelle, ja minä en tykistöstä ymmärrä muuta, kuin että omaan niskaan tuleva kranaatti on huono juttu. Sitä vastoin Tvälups ymmärtää tykistöstä, ja 120KRH vs. 122H tehoerosta uskon hänen lausuntoonsa:

http://maanpuolustus.net/threads/tykistö.283/page-64#post-71102

Sen verran tiedän, että tyypillisesti heittimen kranaatin kuori on suhteessa ohuempi kuin tykistön kranaatin, eli sisuskaluista suurempi osa on räjähdysainetta ja pienempi osa sirpaloituvaa materiaalia kuin vastaavan kaliiperisessa tykistön kranaatissa. Lieneekö tällä sitten jotain tekemistä tehoeron kanssa, jätän jonkun tykistön asioita ymmärtävän ratkaistavaksi.

Modejen ratkaistavaksi puolestaan jätän, missä vaiheessa tämä keskustelu heitetään tykistön puolelle... :cool:
 

VUps

Majuri
Joskus joku mainitsi tykistön tutkineen siirtolavalle kiinnitettyä tykistöä (lepakkotykki?), joka siis siirtyisi normaalia nopeammin paikasta toiseen. Mitenkäs olisi kun tuossa aikaisemmin kyselin olisikos mahdollista kiinnittää heittimen aluslevy siirtolavalle tai konttiin, niin reunat voisi varmaan vahvistaa sirpaleita vastaan ja mikäli tilaa vain jää, niin lavan/kontin toiseen reunaan voisi laittaa pienen katetun ja sirpalesuojatun huoneen. Tälläisen yhdistelmän voisi sitten sopivalla tavalla kaivaa monttuun (tai kasata maata reunoja vasten), jolloin suojaus oletettavasti paranisi entisestään. Siis siihen asti, kun jokin osuu kohdalle.

Kuinka kauan kestää 120 Krh 92:n ampumakuntoon laittaminen, siitä kun heitintä vetävä ajoneuvo on pysähtynyt?

Jos kuljetuskalustona on maataloustraktorit, niin asemaanajoa voisi ehkä nopeuttaa luopumalla ajopyörästöstä ja kehittämällä jonkinlainen etukuormaajaan tai kolmipistenostolaitteeseen kytkettävä kuljetuslaite, jolla vastin, tuki ja putki saadaan nostettua paikalleen asemaan ja asemasta pois. Vastimessa pitäisi olla pari lenkkiä, joihin kuljetuslaitteessa olevilla koukuilla tartutaan. Kuljtuslaitteessa pitäisi sitten olla sopivat pannat, joilla putki ja tuki kiinnitetään ajon ajaksi. Hyvissä olosuhteissa lumikauhan saa napattua sekunneissa kiinni etukuormaajan sovitteisiin ajamalla traktorin kerralla kohdalleen ja noukkien kauhan kyytiin etukuormaajaa nostamalla. Tässä kuljetuslaitteen kanssa pitää tosin käsipelissä kääntää putki ja tuki paikoilleen ja lukita ne pannoilla.
 

SJ

Supreme Leader
Kuinka kauan kestää 120 Krh 92:n ampumakuntoon laittaminen, siitä kun heitintä vetävä ajoneuvo on pysähtynyt?

Jos kuljetuskalustona on maataloustraktorit, niin asemaanajoa voisi ehkä nopeuttaa luopumalla ajopyörästöstä ja kehittämällä jonkinlainen etukuormaajaan tai kolmipistenostolaitteeseen kytkettävä kuljetuslaite, jolla vastin, tuki ja putki saadaan nostettua paikalleen asemaan ja asemasta pois. Vastimessa pitäisi olla pari lenkkiä, joihin kuljetuslaitteessa olevilla koukuilla tartutaan. Kuljtuslaitteessa pitäisi sitten olla sopivat pannat, joilla putki ja tuki kiinnitetään ajon ajaksi. Hyvissä olosuhteissa lumikauhan saa napattua sekunneissa kiinni etukuormaajan sovitteisiin ajamalla traktorin kerralla kohdalleen ja noukkien kauhan kyytiin etukuormaajaa nostamalla. Tässä kuljetuslaitteen kanssa pitää tosin käsipelissä kääntää putki ja tuki paikoilleen ja lukita ne pannoilla.

Tuo on käynyt mielessä tai sitten joku mainitsi asian täällä, tuossa traktorin takanostimeen liitettävässä heittimessä on toki ideaa, mutta sitten ei taida saada peräkärryä mukaan, eli ammukset ja miehistö pitää kuskata erikseen.

Mitä taas tulee tuohon kysymykseen ampumavalmiuteen laittamiseen kuluvasta ajasta, niin muistelen jonkun kertoneen, että periaatteessa se onnistuu minuuteissa, mutta mikäli maasto ei ole pehmyttä hiekkaa johon aluslevy asettuu helpolla, niin sille voi joutua kaivamaan kuopan ja laittamaan pohjalle hiekkaa/soraa oletettavasti jotta aluslevy ei vahingoitu ja heitin ammuttaessa siirry.

Onko muuten sellaisia traktorikaivureita jotka kykenevät samalla vetämään peräkärryä, vai viekö se kaivuri aina sen peräkoukun tarvitseman tilan? Sellainen etunostimella ja panssaroidulla ohjaamolla voisi olla sellainen yleiskone, että paremmasta ei paljon väliä.
 

VUps

Majuri
Tuo on käynyt mielessä tai sitten joku mainitsi asian täällä, tuossa traktorin takanostimeen liitettävässä heittimessä on toki ideaa, mutta sitten ei taida saada peräkärryä mukaan, eli ammukset ja miehistö pitää kuskata erikseen.

Jos on käytettävissä yksi traktori heitintä kohti, kannattaisi kuljetuslaite tehdä etukuormaajaan, jotta peräkärry kulkee mukana.

Itse asiassa kuljetuslaite on turha!

Heitin ja erityisesti sen vastin pitäisi suunnitella tai modifioida niin, että sen saa siirrettyä tavallisella trukkihaarukalla paikasta toiseen ja laitettua nopeasti kuljetusasennosta ampumakuntoon. Korpisoturit voivat kuljettaa heitintä traktorin etukuormaajan trukkihaarukalla ja kaupunkitaistelijat voivat siirrellä sitä asemasta toiseen trukeilla. Myös kuorma-autojen nostureihin on olemassa haarukoita, joilla trukkilavoja saa siirreltyä. Samalla kalustolla hoituu sitten ampumatarvikkeiden nostelutkin.

Onko muuten sellaisia traktorikaivureita jotka kykenevät samalla vetämään peräkärryä, vai viekö se kaivuri aina sen peräkoukun tarvitseman tilan? Sellainen etunostimella ja panssaroidulla ohjaamolla voisi olla sellainen yleiskone, että paremmasta ei paljon väliä.

Nuohan on nykyaikaan vartavasten tehtyjä koneita. Yleensä runko-ohjattuja, ja takanostolaite ja vetokoukku puuttuvat. Traktorikaivureille löytyy sitä paitsi kokoonpanoista käyttöä ihan niiden varsinaiseen käyttötarkoitukseen. Eikä niitä nyt varmasti kovin paljoa edes ole.
 

SJ

Supreme Leader
Nuohan on nykyaikaan vartavasten tehtyjä koneita. Yleensä runko-ohjattuja, ja takanostolaite ja vetokoukku puuttuvat. Traktorikaivureille löytyy sitä paitsi kokoonpanoista käyttöä ihan niiden varsinaiseen käyttötarkoitukseen. Eikä niitä nyt varmasti kovin paljoa edes ole.

Tuo voi toki olla, että niitä ei ole riittävästi, mutta olisi hyvä, jos olisi työkone jolla kaivaa heitin nopeasti poteroon. Mutta toisaalta, jos tuo minun aikaisempi idea kuormalavasta jonka päältä ammutaan toimisi, niin senkin tarve poistuisi osittain.
 

TT

Eversti
Olikos tämä silloin puoli tusinaa vuotta sitten ankka, red herring, vai nothingburger. Kanadan ilkeä Bombardier valmistaa vaikka minkälaisia mönkijöitä ja potkukelkkoja. Varastivatko idean 6x6 mönkijästä vai oliko se ilmiselvä.
 
Top