Ei. Evakuointi kiellettiin, koska sille ei nähty tarvetta, koska sodan ei uskottu syttyvän. Lisäksi raha oli tiukalla. Väestön siirtäminen ja elättäminen nähtiin liian kalliiksi toimenpiteeksi, kun sille ei kerran ollut tarvetta. Salaliittoa tässä ei ole.
Niin että lkp oli tehty, kenttäarmeija toista kuukautta asemissa, syystyöt tekemättä mutta ei sotaa näkyvissä?
En minäkään salaliittoon usko. Ennemmin ajattelen niin, että poliittisesti johdetut viranomaistahot jakautuvat niihin, jotka ovat varmoja siitä, että sota tulee ja niihin, jotka eivät sitä itselleen myönnä.
Mietitäänpä miten perusteltua oli esimerkiksi Väinö Tannerin sitkeä näkemys siitä, ettei tule (hänestähän väitetään, että ei oikein uskonut vielä siinäkään vaiheessa, kun näki työhuoneensa ikkunasta pommikoneet). Yritetään leikkiä mielikuvaleikkiä, jossa sotaa ei ole. Suurin osa näistä seuraavista tiedoista on ollut tunnettua tietoa eikä siis nyt saatavaa jälkikäteistietoa.
Missä vaiheessa itse evakuoisimme?
30.8.1939 Keskeytetään kantahenkilökunnan lomat.
7.9. Leningradin sotilaspiirin joukot ovat reserviläisillä täydennettyinä asettuneet Suomen raja-alueelle täydessä sotavalmiudessa.
9.9. Neuvostoliitto kutsuu aseisiin lisää ikäluokkia. Suoritetaan "Merivoimien puolueettomuusmiehitysvaihe I" (reserviläisten I vaihe). Kaikki elokuussa kotiutetut kutsutaan takaisin palvelukseen armeijakuntaan ja ilmavoimiin. JP 3 määrätään Kannakselle. Määrätään muodostettavaksi yksi pioneerikomppania ja lähetettäväksi Kiviniemeen.
11.9. Rv.Pr:n kotiutettava erä määrätään pysymään palveluksessa. Rajavartiostojen viimeksi vapautetut asevelvolliset kutsutaan ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Suomen lähettiläs Moskovassa yritttää selvittää, mikä aiheutti Leningradin kutsunnat "ja aikovatko kutsutut joukot myös pysyä siellä".
14.9. Määrätään yksi sodanvahvuinen pioneerijoukkue Kannakselle JP 3:n yhteyteen.
16.9. Ylimääräisissä harjoituksissa ollut pataljoona kotiutetaan Turussa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaa asevelvollisuusajaksi 1,5 vuotta.
20.9. Venäjän laivasto liikehtii Suomenlahdella ja uhkaa Baltian satamia.
21.9. Neuvostoliitto ilmoittaa laskeneensa miinoja Suomenlahdella ja Vienan merellä. JP 1, JP 2 ja JP 4 määrätään sodanajan kokoonpanoon.
22.9. Annetaan
Päämajan perustamiskäsky puolustusministerin kirjeellä 707/39/3/sal.
4.10. Oulun sotilaspiiristä määrätään tykistömiehiä palvelukseen Petsamoa varten.
5.10. Latvian ja Neuvostoliiton välille sotilassopimus.
1.DE, SVK, PR ja KTR 1 määrätään sodanajan vahvuudessa Kannakselle. KTR 3 siirretään Mikkelistä Lappeenrantaan Rv.Pr:n yhteteen. Ensimmäinen reserviläisistä kokoonpantu suojajärjestelypataljoona kootaan Kuolemajärvelle.
6.10. Porin, Vaasn ja Oulun sotilaspiirissä aletaan perustaa joukkoja. Kannaksella siirrytään suojajoukkokokoonpanoon.
7.10.
Neuvostoliiton hallitus pyytää Suomea lähettämään edustajan Moskovaan keskustelemaan poliittisista ja taloudellisista kysymyksistä. Päätetään, että Paasikivi lähetetään.
8.10. Päämaja antaa useita käskyjä yksikköjen perustamisesta ylimääräisiin harjoituksiin, mukana IIAKE (Helsingin sotilaspiiri) ja IIIAKE (Seinäjoen sotilaspiiri). Perustetaan elintarvikekeskusvarikko Loimaalle.
9.10. Paasikivi matkustaa Moskovaan.
Kaksi neuvostohävittäjää loukkaa Suomen ilmatilaa Kannaksella 45 minuutin ajan. Niiden perään ammutaan it-tulta. Vaasan elintarvikekeskusvarikon henkilökunta kutsutaan ylimääräisiin harjoituksiin. Kannaksen, Salmin, Lieksan, Kainuun ja Lapin reserviläiset kutsutaan ylimääräisiin harjoituksiin.
10.10. Ensimmäinen YH-päivä.
12.10. Määrätään perustettaviksi sotilassairaalat ja sairasjunat.
16.10. Annettiin käsky kenttäpostin yleisistä järjestelyistä.
17.10. Tasavallan presidentin käsky: marsalkka, vapaaherra G. Mannerheim toimii reserviläisten ylimääräisten harjoitusten ajan tasavallan puolustusvoimien komentajana. Päämaja perustetaan Puolustusvoimien komentajan esikuntana.
1.11. Molotovin aluevaatimukset julkistetaan Suomen lehdissä. Yleinen mielipide pitää ehdotuksia täysin mahdottomina. Otto Wille Kuusinen on tavannut Stalinin. ”Suomen kysymystä” käsiteltiin Molotovin osallistuessa keskusteluun. Hruštšoville, joka oli läsnä, kävi silloin selväksi: ”Kuusisen kanssa oli sovittu, että hän tulee johtamaan tulevaa kansanhallitusta.” (Kuusinen tapaa Stalinin marraskuussa 12 kertaa) Andrei Zhdanov kutsutaan Leningradista Moskovaan.
3.11. Moskovan radiossa selostettiin Molotovin puheita ja lausuttiin uhkauksia Suomea kohtaan.
Pravda-lehdessä julkaistaan artikkeli: "Me lähetämme helvettiin poliittisten korttipelurien pelit ja menemme omaa tietämme, piittaamatta mistään, murskaamalla kaikki esteet tavoitteiltamme."
Karjalan kannakselle on asettunut osa 7. armeijan joukoista, jotka puolustusasiain kansankomissariaatti siirsi Leningradin sotilaspiirille. Itämeren alueelta on tuotu 8. armeija Karjalaan 25. lokakuuta alkaen.
Suomen rajoilla on nyt kuusi divisioonaa.
Neuvostoliitto ryhtyy päivittäiseen ilmatiedusteluun Suomenlahden alueella.
11.11. "Suomen kansantasavallan" kansanarmeijaa, johon esityötä on tehty jo loppukesästä, aletaan koota. Neuvostoliiton sotilaille on jo kesken kolmannen neuvottelukierroksen annettu selviä sotatoimikäskyjä, joista myös Suomessa on tiedustelutietoa.
14.11. Sotilaiden arviot eivät ole yhtäpitävät. Yleisesikunnan piirissä arvioidaan, ettei Neuvostoliitto ryhtyisi sotaan talvella ja ettei se hyökkää, niin kauan kuin Saksa ja Ranska eivät olisi sitoutuneet täysimittaiseen sotaan.
Puolustusneuvoston puheenjohtaja Mannerheim uskoo Neuvostoliiton hyökkäävän.
Karjalan länsiosiin sijoittuu 8. armeija sekä Kantalahden ja Kemin alueilla muodostettu 9. armeija. Leningradin sotilaspiirin haltuun siirretty 7. armeija asettuu Karjalan kannaksen raja-alueelle ja saa tehtäväkseen yhdistää siellä olevat sotajoukot ja sen jälkeen johtaa toimintaa alueella. Sen alaisuuteen tulevat 19. ja 50. armeijakunnat.
JP 3 näkee rajalla venäläisten tuovan siltapakkoja eteen.
20.11. Neuvostoliiton Helsingin sotilasasiamiehen avustaja raportoi, että sota Suomea vastaan alkaa viikon sisällä. Kenttäarmeija on keskitettynä pääasemassa.
23.11.
Suomen poliittinen johto harkitsee YH-joukkojen vetämistä pois jännityksen lieventämiseksi. Suomi ilmoittaa ulkomaalaisille edustustoille alueloukkauksista Neuvostoliiton puolelta. Mannerheim ja yleisesikunta onnistuu kääntämään päät.
25.11. Neuvostoliiton puolella tykistön ja tarvikkeiden kuljetuksia Valkeasaaren suuntaan. Kaikkialla rajanpinnassa Neuvostoliitto vahvistaa tykistöä. Joukkojen keskityksiä havaitaan Salmin rajalla sekä Suojärveä vastapäätä. Kannaksella arvioidaan olevan 6-8 divisioonaa. Petroskoin seudulla arvellaan (agenttitiedot) olevan 2-3, mahdollisesti 4 divisioonaa, Kemi-Uhtua-Kantalahdessa noin divisioona ja Muurmanskin alueella noin divisioona.
26.11. Rajavartiosto havaitsee viisi tykinlaukausta kello 14.30–15.00 ja kaksi heittimen laukausta kello 15.00–15.05. Rajavartijat merkitsevät päiväkirjaan havaitsemansa räjähdysäänet Mainilan kyläaukealta, jonne on vain 800 m rajalta. Arvioidaan, että ase tai aseet, joilla ammunta on suoritettu, ovat sijainneet noin 1 ½ – 2 km kaakkoon räjähdyspaikasta.
27.11. Marsalkka Mannerheim pyytää eroa. Hän perustelee päätöstään maan hallituksen jarrutuksella maan puolustusvalmiuden nostamiseksi ja kitsastelussa puolustusmäärärahoissa.
28.11. Kalastajasaarennossa Petsamossa venäläinen partio yllättää suomalaisen tähystyspaikan miehistön ja vie vangittuna Neuvostoliiton puolelle. Neuvostoliiton Itämeren laivaston sukellusveneet saavat valmiuskäskyn.
29.11. Suomelle nootti:
Kuten tunnettua suomalaisten joukko-osastojen hyökkäykset neuvostojoukkoja vastaan jatkuvat ei ainoastaan Karjalan kannaksella, vaan myös neuvostoliittolais-suomalaisen rajan muissakin kohdissa. Neuvostohallitus ei voi kauempaa sietää tällaista tilannetta. Muodostuneen tilanteen johdosta, josta vastuu lankeaa yksinomaan Suomen hallitukselle, Neuvostoliiton hallitus ei voi enää ylläpitää normaaleja suhteita Suomeen ja on pakotettu kutsumaan pois Suomesta poliittiset ja taloudelliset edustajansa.
Vieläkin olisi vuorokausi aikaa.