Humanitaarinen kriisi koski yli 2000 siviiliä 1939

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#1
En ole edes viitsinyt osallistua keskusteluun "Ukrainan skenaario Suomessa". Historiasta voitte katsoa. Tuskin maltan odottaa, että joku avaa suunsa, että "niin mutta nykyään on ihan erilaista, ei näitä putler-Bäckmaneja kukaan ota tosissaan" tai muuta pälä pälä.

Pohjoisen rajaseudun siviilien evakuointi kiellettiin, koska "ei haluttu ärsyttää Neuvostoliittoa". Suomussalmen tiettömien taipaleiden takana olevat kylät jäitvät jalkoihin. Kylät olivat täynnä korpikommunisteja mutta eivät kaikki olleet sillä linjalla.

Kintismän siirtoleirillä kuoli parikymmentä evakuoitua, pikkuvauvat jo leirikuljetuksen aikana, ja kolmekymmentä (suojeluskuntalaiset ym.) katosi vangittuna eikä palannut talvisodan päätyttyä. Tapettiin jossakin. Kintismässä oli 254-295 internoitua lähteestä riippuen.

Tuhatkunta asukasta osallistui valloitetulla alueella Työtätekevän Kansan Komitean kokouksiin, joissa mietittiin "työtä työtätekeville" "osuuskaupan järjestämistä uudelleen" ja "itsesuojelujoukkojen perustamista suojeluskuntajärjestön hävittämiseksi".

Suomalaiset myös opastivat hyökkäysurille ja suoraan kyliin ja harjoittivat monenlaista vakoilua.


http://heninen.net/raatteentie/kohtalot/jk_f.htm

Upeita lehtijuttuja aiheesta, tuomioista, teloituksista ym:

http://stream.almamedia.fi/ksa/pdf/Talvisota.pdf
 
Viimeksi muokattu:

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#2
Ensimmäinen ja SUURIN perusvirhe oli se, että evakuointi jätettiin tekemättä. Se ei ollut paikallisten vika, vaan sylttytehtaan. Ihmiset jäivät sellaiseen pakkorakoon, jossa miehittäjä valvoi heidän elämäänsä ja kiristi LEIVÄLLÄ mukaan erilaisiin talkoisiin. Kuoletko nälkään perhekuntinesi, vai osallistutko esim. siltatyömaan toimiin? Aatteleppa omalle kohallesi.

Sylettää tuo syyllistäminen, jota on harjoitettu -90-luvun kohkaisämmmaallisesta vouhkajanasta lähtien. Ja syy koko show:hon on se, että poliitikot ja virkamiehet jättivät siviilit vihollisen käsiin. Ketä tästä pitää oikeasti syyttää?

Teloituksista sen verran, että pari nuorukaista taidettiin ampua ihan vanhasta muistista ja sitten joku Ilmari Kiannon rökäle jäi henkiin, vaikka "ansiot" olivat suuremmat kuin näillä muutamilla. Ihan silkkaa perseilyä.

Ne muutamat Neuvostoagitaattorit ja touhunmiehet, joita tuolla vasitusti oli ja vaikutti, heidät olisi pitänyt panna häkkiin jo hyvissä ajoin. Henkilöt olivat tiedossa ja heitä valvottiin....miksei häkkiin? Miksi heidän annettiin telkuta sodan aattonakin aivan vapaasti, vaikka tiedettiin, mitä hemmot puuhaavat? Missä tunnelmissa tuolla oikein virkaa toimitettiin?

Ei pidä jättää omaa väestöä sodan jalkoihin. Näitä voidaan kiristää tavoilla, jotka saavat kääntämään vatsaa. Ja sitten päästään taivastelemaan jälkikäteen sitä, miten maanpettureita on riittänyt.....ehkä sillekin taivastelulle oli tarpeensa ja tilauksensa.

Minun sukuani jäi siviilivangeiksi runsaasti Hyrsylässä ja sieltä selvinneiden kertomukset ovat muistissani hyvin. Olen lukenut aiheeseen liittyvää valtion poliisin aineistoa jne. Naurettavaa pelleilyä reuhtoa ihmisten kimpussa, jotka valtiovalta "unohti" evakuoida - ajoissa. Ihan silkkoja pettureitakin oli joukossa, mutta kannattaa huomata se, että heidät oli idenfioitu jo ennen sotaa. Mikä rooli heillä oli lopultakin? Rajaseudulla pelattiin monimutkaista peliä ennen sotia, silloiset paikalliset ovat paljon asioita kertoneet ja vasta viime vuosina olen ymmärtänyt hippusen siitä, mistä oli kysymys.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#3
Tämä on juuri pointti ja syy siihen, miksi vihollista ei saa päästää syvälle maahan vaikuttamaan hallinnollisesti ja organisatorisesti. Tämä on juuri se syy, miksi koko maata pitäisi puolustaa, eikä vain jotain pientä kaupallista eteläsuomalaista "fascistien keskusta" samalla, kun loppu-Suomessa aletaan pitää kansanäänestystä Murmanskin oblastiin liittymisestä.

Ja juuri siksi meillä on rahoitettava kaikkina tulevinakin aikoina riittävän suuri ja ajanmukainen reserviin pohjauva kenttäarmeija, joka samalla sitoo asevelvollisen etupäässä miesväestön lailliseen hallintoon sotilaallisesti.

Mielestäni ollaan äärimmäisellä rajalla.

On joitakin asioita, jotka muuttuvat (taktiikat, aseet, tekniikka) ja asioita, jotka eivät muutu. Minusta historiasta pitää oppia näkemään se muuttumaton kova ydin, aina Sunzista nykypäivään.

Yleissivistyksen dramaattinen lasku koululaitoksessa on muuten yksi turvallisuutta oleeellisesti vaarantava tekijä.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#4
Tuo yllä oleva on varmasti tärkein viestini kaikista tuhansista räkäkommentoinneistani tähän asti.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#5
Jep. Minkä ne aseettomat siviilit voivat tehdä, jotka jäävät sodan jalkoihin? Leivän ja veden säännöstely saa aikaan 99 prosenttisen kannatuksen Murmanskin oblastiin siirtymisestä. Ihan vitun yksinkertaisesti. Maanpuolustusaktiivien suorittamat itsemurhapommitukset eivät tätä voi estää. Eikä se, että vaskistien pääkaupuntin asukkaat paheksuvat tätä epäisänmaallista ilmiötä. Ja sodan jälkeen tuomitsevat historiikeissaan "osallistumisintoa" erilaisiin hankkeisiin....innon, jonka käyteaine on ollut pääosin huomiseen elämisen turvaaminen.

Ihmiset voivat hukkua joskus pakkorakoon, jossa toimitaan epätyypillisesti. Paskojen ja väärien päätösten uhreja siis ennen muuta. Mutta kun ministeriä tai nimismiestä ei voi taluttaa luokalle, niin paheksutaan sitten miehissä 2000a sodan uhria.

Eikös valtion yksi ensisijainen tehtävä ole huolehtia kansalaisten turvallisuudesta ja koskemattomuudesta? Jos tuosta lähdetään livestämään, niin eipä kovin pitkää perspektiiviä voi luvata sellaiselle valtiolle.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#6
Tämä on niin selvä juttu, ettei siitä ole epäilystäkään. Koko maata on puolustettava tai ei ole maata.

Mietipä suurta vierasta armeijaa ja hallintoa muualla Suomessa ja vaskisteja käpristelemässä etelän "Luhanskissa"...
 
#7
Ensimmäinen ja SUURIN perusvirhe oli se, että evakuointi jätettiin tekemättä. Se ei ollut paikallisten vika, vaan sylttytehtaan. Ihmiset jäivät sellaiseen pakkorakoon, jossa miehittäjä valvoi heidän elämäänsä ja kiristi LEIVÄLLÄ mukaan erilaisiin talkoisiin. Kuoletko nälkään perhekuntinesi, vai osallistutko esim. siltatyömaan toimiin? Aatteleppa omalle kohallesi.

Sylettää tuo syyllistäminen, jota on harjoitettu -90-luvun kohkaisämmmaallisesta vouhkajanasta lähtien. Ja syy koko show:hon on se, että poliitikot ja virkamiehet jättivät siviilit vihollisen käsiin. Ketä tästä pitää oikeasti syyttää?

Teloituksista sen verran, että pari nuorukaista taidettiin ampua ihan vanhasta muistista ja sitten joku Ilmari Kiannon rökäle jäi henkiin, vaikka "ansiot" olivat suuremmat kuin näillä muutamilla. Ihan silkkaa perseilyä.

Ne muutamat Neuvostoagitaattorit ja touhunmiehet, joita tuolla vasitusti oli ja vaikutti, heidät olisi pitänyt panna häkkiin jo hyvissä ajoin. Henkilöt olivat tiedossa ja heitä valvottiin....miksei häkkiin? Miksi heidän annettiin telkuta sodan aattonakin aivan vapaasti, vaikka tiedettiin, mitä hemmot puuhaavat? Missä tunnelmissa tuolla oikein virkaa toimitettiin?

Ei pidä jättää omaa väestöä sodan jalkoihin. Näitä voidaan kiristää tavoilla, jotka saavat kääntämään vatsaa. Ja sitten päästään taivastelemaan jälkikäteen sitä, miten maanpettureita on riittänyt.....ehkä sillekin taivastelulle oli tarpeensa ja tilauksensa.

Minun sukuani jäi siviilivangeiksi runsaasti Hyrsylässä ja sieltä selvinneiden kertomukset ovat muistissani hyvin. Olen lukenut aiheeseen liittyvää valtion poliisin aineistoa jne. Naurettavaa pelleilyä reuhtoa ihmisten kimpussa, jotka valtiovalta "unohti" evakuoida - ajoissa. Ihan silkkoja pettureitakin oli joukossa, mutta kannattaa huomata se, että heidät oli idenfioitu jo ennen sotaa. Mikä rooli heillä oli lopultakin? Rajaseudulla pelattiin monimutkaista peliä ennen sotia, silloiset paikalliset ovat paljon asioita kertoneet ja vasta viime vuosina olen ymmärtänyt hippusen siitä, mistä oli kysymys.
Kyllä siellä ihan perusteitakin näille tuomioille oli mutta todellisemmat maanpetokseen syyllistyneet jäivät rajan taakse. Eräs paikallinen jo aiemmin loikannut ilmaantui kylälle punaupseerin uniformussa ja teloitti omakätisesti ainakin yhden kyläläisen joka oli suojeluskunta-aktiivi. Oppaat puna-armeijalla oli jo tullessaan ja paikallisiakin lupautu palkkiota vastaan, kun heidät oli vakuutettu että bolseviikit jää valtaan ja Suomi on jo valloitettu kohta Ouluun saakka.

Ymmärrän erittäin hyvin tuon "vouhkaamisen", 90-luvulla kun vihdoin sai puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Stereotypioiden rakentaminen on todella väärin. Osa siviileistä sopeutui tilanteensa jo yksipuolisen propagandan/tiedotuspimennonkin takia. Aktiivisemmalla mielistelyllä sai paremmat etuudet ja suvun suojeluskuntataustalla pääsi hengestään naapureiden ilmiantojen avustamana. Peliä pelattiin ennen sotia, sotien aikaan ja sodan jälkeen.

Tuota Suomussalmen tilannetta, historiaa ja nykypäivää ei oikein kunnolla sisäistä ellei ole paikallista taustaa ja kokemusta. Desantti-/partisaanijutkin on luku sinänsä ja ketä paikallisia oli niissä touhuissa. Osaa sivutaan lehtiartikkeleissa mutta ei läheskään kaikkea. Kyllä näitä päkmanneja on ollut meillä kautta historian, on edelleen ja tulee olemaan keskuudessamme myös jatkossa.
 
Viimeksi muokattu:
Tykkäykset: TT

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#8
Jep, mutta ne kyssärit: miksi evakuointi jätettiin suorittamatta, ja miksi näitä idenfioituja hemmoja ei pantu jo ennen sotaa häkkiin? Mikä heidän roolinsa lopultakin oli? Hienoa on tutkijallakin tutkia, kun osa papereista on hävinnyt kuin piekku saharaan.

Oli tuhannen onni, että älysin jututtaa wanhinta tätiäni ennen hänen siirtymistään tuonilmaisiin.

Pointtini on: katsokaa mitä tapahtui Ukrainassa, kun valtio ei kyennyt halunnut voinut tohtinut viitsinyt ekseteera.....puolustaa aluettaan ja väestöään. Siinä sitä sitten kärvistellään, kun melkoinen lenho Krimin muodossa on jo mänt ja Itä-Ukrainassa menetetään näköjään toinen pala. Alueiden ihmisten pääosa ei taatusti halunnut Venäjän veljeyteen, mutta kun valtio ei kyennyt heitä suojaamaan, niin siinä sitä sitten katsotaan Laurina ja opetellaan pärjäämään slaavilaisveljen komennossa. Pitääkö nyt sitten syyttää tätä jalkoihin jäänyttä väestöä esim maanpetturuudesta vai pitäisikö tilanteeseen johtaneet päätökset alistaa toverituomioistuimille ja viedä päättäjäsarjaa saunan taakse vastottavaksi?

Ei amerikkalaiset tai juutalaiset omaa väestöä suojatessaan lähde syyttelemään sodan jalkoihin joutuneita. Päinvastoin, heidät pelastetaan yleensä, vaikka mikä rytke siinä syntyisi. Ja meillä pannaan päättäjien tyhmyydestä ja lapatossumaisesta asenteesta johtuen asukkaat vastuuseen. Tämä on ihan niin persiestä kuin voi.

Voi olla, että nyt ovat ajat toiset.....tai sitten ei olekaan.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#9
Voi olla, että nyt ovat ajat toiset.....tai sitten ei olekaan.
Ei ole. Bäckman saa leikkiä "Donetskin kansantasavallan" (joka pudotti matkustajakoneen ja on tappanut vajaat 400 heille epäsopivaa siviiliä) puuhamiestä ja värvätä taistelijoita rangaistuksetta. Hellevig saa kehottaa aseelliseen kapinaan ja kiihottaa mielin määrin kunnianloukkauksia viljellen - rangaistuksetta.

Halla-Aho sai sakot mitättömästä.
 

EK

Kenraali
#10
Olihan täällä ketju. Kirjoitellaanpa omaa näkemystä aiheeseen, kun tuli jo toisaalla aloitettua.

Pähkinänkuoressa homma meni siis niin, että talvisodan syttyessä suomalaista siviiliväestöä jäi evakuoimatta reilut 3000 henkeä itärajan koko pituudelta. Eniten väestöä jäi evakuoimatta Suomussalmella (lähinnä pohjoisosassa eli Juntusrannan suunnalla) ja Suojärvellä, jossa ehkä hieman enemmän. Muut alueet olivat Petsamo (lähinnä Kalastajasaarento), Salla (pari taloa), Kuhmossa talo-pari, Salmi Orusjärven suunta ja Karkun suunta, Kannaksella yksittäisiä taloja muualla paitsi Terijoella, jossa jäi vähän enemmän porukkaa sekä Kivennavan kunnalliskoti ja siunatuksi lopuksi Lavansaari ja Seiskari.

Evakuoimatta jäämisen syynä oli se, että evakuointeja ei Kannasta lukuun ottamatta aloitettu ennen sodan syttymistä. Pääosa evakuoimatta jääneistä joutui puna-armeijan haltuun sodan ensimmäisenä tai ensimmäisinä päivinä. Yleensä syynä oli puna-armeijan nopea eteneminen (esim. Kalastajasaarennon kylä oli jaettu rajalla kahtia, jolloin puna-armeija miehitti Suomen puolen n. 10 minuutissa), suomalaisten joukkojen ryhmittyminen kauemmaksi rajasta, jolloin siviilit olivat armeijoiden välissä sekä huonot kulkuyhteydet, jolloin nopea poistuminen oli hankalaa, jopa mahdotonta.

Pohjoisen rajaseudun siviilien evakuointi kiellettiin, koska "ei haluttu ärsyttää Neuvostoliittoa". Suomussalmen tiettömien taipaleiden takana olevat kylät jäitvät jalkoihin. Kylät olivat täynnä korpikommunisteja mutta eivät kaikki olleet sillä linjalla.
Ei. Evakuointi kiellettiin, koska sille ei nähty tarvetta, koska sodan ei uskottu syttyvän. Lisäksi raha oli tiukalla. Väestön siirtäminen ja elättäminen nähtiin liian kalliiksi toimenpiteeksi, kun sille ei kerran ollut tarvetta. Salaliittoa tässä ei ole.

Kintismän siirtoleirillä kuoli parikymmentä evakuoitua, pikkuvauvat jo leirikuljetuksen aikana, ja kolmekymmentä (suojeluskuntalaiset ym.) katosi vangittuna eikä palannut talvisodan päätyttyä. Tapettiin jossakin. Kintismässä oli 254-295 internoitua lähteestä riippuen.
Suomussalmella vangitut vangittiin jo ennen siirtymistä rajan taakse. Iso osa Kintismässä olleista meni rajan yli vapaaehtoisesti, kun 163. Divisioona vetäytyi. Pidätettyjen teloitukset suoritettiin Uhtualla. Yhtenä syynä lienee ollut Mehlis, joka lienee vaatinut syyllisiä epäonnistumiseen.

Ensimmäinen ja SUURIN perusvirhe oli se, että evakuointi jätettiin tekemättä. Se ei ollut paikallisten vika, vaan sylttytehtaan. Ihmiset jäivät sellaiseen pakkorakoon, jossa miehittäjä valvoi heidän elämäänsä ja kiristi LEIVÄLLÄ mukaan erilaisiin talkoisiin. Kuoletko nälkään perhekuntinesi, vai osallistutko esim. siltatyömaan toimiin? Aatteleppa omalle kohallesi.
Nimenomaisesti. Siksipä näistä ei suojärveläisten osalle tuomioita tullutkaan. Tuomioihin vaadittiin jo muutakin toimintaa.

Teloituksista sen verran, että pari nuorukaista taidettiin ampua ihan vanhasta muistista ja sitten joku Ilmari Kiannon rökäle jäi henkiin, vaikka "ansiot" olivat suuremmat kuin näillä muutamilla. Ihan silkkaa perseilyä.
Teloitetut olivat vakoojia, jotka jäivät kiinni vakoilutehtävissä sodan aikana sotatoimialueella Suomussalmella ja tunnustivat. Poikkeuksena yksi, joka kiisti kaiken ja vältti teloituksen, mutta sai vankeustuomion. Kianto kirjoitti suomenkielisen lapun, jossa kertoi yhden saaren olevan miehittämättä suomalaisilta. Venäjänkielisten lappujen sisältöä ei tiedetä, koska ne löytänyt partio poltti ne kamiinassa.

Ne muutamat Neuvostoagitaattorit ja touhunmiehet, joita tuolla vasitusti oli ja vaikutti, heidät olisi pitänyt panna häkkiin jo hyvissä ajoin. Henkilöt olivat tiedossa ja heitä valvottiin....miksei häkkiin? Miksi heidän annettiin telkuta sodan aattonakin aivan vapaasti, vaikka tiedettiin, mitä hemmot puuhaavat? Missä tunnelmissa tuolla oikein virkaa toimitettiin?
Ei otettu turvasäilöön, koska turvasäilöön ottamiset pyrittiin pitämään mahdollisimman vähäisinä. Suomussalmella toiminnan tod.näk. etukäteen organisoinut pakeni turvasäilöön hakijoita Neuvostoliittoon (asui alle kilometrin päässä rajasta), jossa pidätettiin vakoojana ja odotti teloittamistaan Vienan Kemissä talvisodan loppupäiviin saakka.

Ei pidä jättää omaa väestöä sodan jalkoihin.
Nimenomaisesti. Asia hyvin tiivistettynä.

Kyllä siellä ihan perusteitakin näille tuomioille oli mutta todellisemmat maanpetokseen syyllistyneet jäivät rajan taakse. Eräs paikallinen jo aiemmin loikannut ilmaantui kylälle punaupseerin uniformussa ja teloitti omakätisesti ainakin yhden kyläläisen joka oli suojeluskunta-aktiivi. Oppaat puna-armeijalla oli jo tullessaan ja paikallisiakin lupautu palkkiota vastaan, kun heidät oli vakuutettu että bolseviikit jää valtaan ja Suomi on jo valloitettu kohta Ouluun saakka.
Tuosta aiemmin loikanneesta paikallisesta ei esim. kuulustelupöytäkirjoissa ole mitään merkintöjä. Se suomalainen kansanarmeijan upseeri Roine väitti olevansa helsinkiläinen. Oppaita oli paikallisissa, osa pakotettuna, osa ei. Suomussalmen osalta hämmästyttävää on, että suurin osa palasi Suomeen Kintismästä, vaikka tiesivät saavansa tuomion. Perusteena olivat Kintismän huonot olot: ”Mieluummin linnassa Suomessa kuin vapaana täällä.” Suojärvellä taas ns. napamiehet jäivät yleensä Neuvostoliittoon, mutta tässä taas motiivina oli lupaus saada asua kotipaikkakunnalla, joka rauhanteossa jäi Neuvostoliitolle, toisin kuin Suomussalmi. Lisäksi suojärveläisten leiriolot olivat paremmat kuin suomussalmelaisilla (eivät mitään herkkua, mutta silti oleellisesti paremmat).

Ymmärrän erittäin hyvin tuon "vouhkaamisen", 90-luvulla kun vihdoin sai puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Stereotypioiden rakentaminen on todella väärin. Osa siviileistä sopeutui tilanteensa jo yksipuolisen propagandan/tiedotuspimennonkin takia. Aktiivisemmalla mielistelyllä sai paremmat etuudet ja suvun suojeluskuntataustalla pääsi hengestään naapureiden ilmiantojen avustamana. Peliä pelattiin ennen sotia, sotien aikaan ja sodan jälkeen.
Yksi syy suomussalmelaisten värväytymisellä ”kyläsuojeluosastoihin” oli se, että pelättiin suomalaisten hävityspartioita. Suomen puolella taisteleviakin oli vaikea saada polttamaan oman paikkakunnan asumuksia.

Jep, mutta ne kyssärit: miksi evakuointi jätettiin suorittamatta, ja miksi näitä idenfioituja hemmoja ei pantu jo ennen sotaa häkkiin? Mikä heidän roolinsa lopultakin oli? Hienoa on tutkijallakin tutkia, kun osa papereista on hävinnyt kuin piekku saharaan.
Edelleenkin. Evakuointia ei suoritettu, koska sotaan ei uskottu. Evakuointikäskyt olivat suoraan sisäministerin (UKK) määräysvallan alla, eikä niitä laajennettu. Sodan syttyessä se osin epäonnistui, koska evakuointi oli suunnitelmien mukaan siviilipuolen tehtävä, mutta siviilipuolella ei ollut sodanajan tilanteessa resursseja siihen. YH:n alkaessa armeija oli vienyt ajoneuvot ja miehet. Esim. poliisilaitos, jonka olisi pitänyt evakuoinnit suorittaa, olikin rajapitäjissä PV:n alainen. Kun virheet havaittiin, armeija ja siviiliviranomaiset tekivät yhteistyötä ja suuria epäonnistumisia ei enää tapahtunut, mutta nuo ratkaisevat ensimmäiset pari päivää sodan alussa menivät vihkoon.

Koko homma on lähinnä siviiliviranomaisten kämmi. Sotilasviranomaiset vaativat evakuointeja, mutta Helsinki (=sisäministeriö) ei niihin suostunut. Tosin kannattaa muistaa, että Mannerheimin mielestä siviiliväestö väistää taisteluita ja palaa niiden jälkeen koteihinsa, eli evakuointeja ei tarvita lainkaan. Alussa osa lääninhallituksistakin suhtautui niihin nihkeästi (koska lähtökohtaisesti evakuoidut majoitettiin oman läänin alueelle), mutta YH:n loppua kohden nekin vaativat rajaseudun evakuointia kokonaisuudessaan. Nimismiehet vaativat kattavaa rajaseudun evakuointia alusta lähtien. Ja rauhansopimuksen aikaan Paasikivi oli sitä mieltä, että raja siirtyy, väestö ei. Perusteena jälleen raha, eli asutustoiminnan kalleus.
 
#11
Äitini evakuoitiin -39 vanhempiensa kanssa Kannakselta, Kämärän asemalta, viimeisellä siviilijunalla. Kuuleman mukaan yhden talon väki jäi mysteeriksi. Eivät tulleet junaan. Kukaan ei tiennyt, miksi.
 

EK

Kenraali
#12
Äitini evakuoitiin -39 vanhempiensa kanssa Kannakselta, Kämärän asemalta, viimeisellä siviilijunalla. Kuuleman mukaan yhden talon väki jäi mysteeriksi. Eivät tulleet junaan. Kukaan ei tiennyt, miksi.
Miltä paikkakunnalta? Mihin aikaan syksyä? Kannakselta lähdettiin sekä vapaaehtoiseen että pakolliseen evakkoon, eri vaiheissa.
 
#13
Miltä paikkakunnalta? Mihin aikaan syksyä? Kannakselta lähdettiin sekä vapaaehtoiseen että pakolliseen evakkoon, eri vaiheissa.
Kämärän asema on Kuolemajärven kunnassa, Summasta pohjoiseen, 30 km Viipurista etelään. Päivämäärää äiti ei muista, mutta sota oli jo syttynyt ja kyseessä oli kuulemma viimeinen evakkojuna. Sen jälkeen operoitiin vain sotaväen tarpeisiin.
Muuten, tuolla samalla asemalla käytiin kapinassa sen "ensimmäinen taistelu". Rahja toi asejunaansa Pietarista seuraavana päivänä Helsingin työväentalin sodanjulistuksesta. Valkoiset yrittivät pysähtyä junan tuon aseman luona.
Sukuni kuriositeetteihin kuuluu, että isäni isä (Hämeestä) taisteli talvisodassa juuri Kämärällä. (Palellutti varpaansa ja joutui kenttäsairaalaan.)
 

EK

Kenraali
#14
Kämärän asema on Kuolemajärven kunnassa, Summasta pohjoiseen, 30 km Viipurista etelään. Päivämäärää äiti ei muista, mutta sota oli jo syttynyt ja kyseessä oli kuulemma viimeinen evakkojuna. Sen jälkeen operoitiin vain sotaväen tarpeisiin.
Muuten, tuolla samalla asemalla käytiin kapinassa sen "ensimmäinen taistelu". Rahja toi asejunaansa Pietarista seuraavana päivänä Helsingin työväentalin sodanjulistuksesta. Valkoiset yrittivät pysähtyä junan tuon aseman luona.
Sukuni kuriositeetteihin kuuluu, että isäni isä (Hämeestä) taisteli talvisodassa juuri Kämärällä. (Palellutti varpaansa ja joutui kenttäsairaalaan.)
No sitten.
Noita evakuointia vastustaneita oli kaikilla paikkakunnilla. Suomussalmelta on kertomuksia, miten lievää väkivaltaakin piti käyttää. Ihminen ei vain halua pakon edessäkään jättää kotiaan. Kuolemanjärvi on tyhjennetty täysin (tietysti mahdollisuus yksittäisille poikkeuksille on olemassa) sodan kuluessa.

Sotaväen junilla kuljetettiin tarvittaessa evakkojakin. Kuitenkin vasta sota-aikana. Yksi iso ongelma YH:n aikana oli, että siviilit ja PV eivät kyenneet synkkaamaan kuljetuskalustoaan. Eli siviiliviranomaisten kuljetukset veivät tavaraa länteen, mutta palasivat itäänpäin tyhjinä. Ja sotilaiden kuljetukset tietysti toisinpäin. Siviilit evakuoivat rehua ja eläimiä länteen ja PV siirsi samoja asioita itäänpäin. Oli melkoinen urakka saada järjestelmät synkkaamaan, jolloin esim. teuraselukat voitiin ostaa suoraan paikanpäältä, eikä niiden kuljettaminen rasittanut tieverkkoa. Sama tietysti rehun osalta.
 
#15
Juu, isovanhempienikin piti tehdä jokin suuri rakennus. Puutavara oli jo tuotu pihaan. Ja sinne jäi. Olen nähnyt valtion korvauserittelyn (kahdesta) tontista, rakennuksista ja menetetystä lautatavarasta. En muista mitään rivittäin, mutta kokonaisuus nykyrahaan konvertoituna oli 30 000 €.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#16
Ja rauhansopimuksen aikaan Paasikivi oli sitä mieltä, että raja siirtyy, väestö ei.
Kuvannee Paasikiven ArvoPohjaa. Toivottavasti enää nykyään tämän suuntainen inhorealismi ei jytää päätöksenteossa. :mad:

Kiitos EK hyvistä vastauksista. Luvalla sanoen teit aikanaan ison ja hyvän työn peratessasi näitä kysymyksiä ja olet saattanut asiat vielä kansantajuiseen muotoonkin. Tutkimusko turhaa, ei todellakaan ole.

Edelleen kiinnostaa -millä tasolla- Suomussalmen aktiiviset toimijat olivat nivoutuneet NLn organisaatioihin vai olivatko he wannabe-toimijoita, jotka olosuhteiden virrassa ajoivat huonosti harkiten toimintansa kirjaimellisesti päätyyn tai kuoppaan, miten vain? Oliko toimintaa idän toimesta ennakolta valmisteltu ja oliko sillä jo ties kuinka kauan käytössään sikäläisiä aktiiveja?

"kun neuvostoihmisen tuoksu suomussalmelaisiin tarttui":whistle: niin oliko tälle luotu pohjaa jo -miten kauan sitten-? Jos silkka köyhyys selittäisi, niin koko itärajan pituudelta olisi voinut olettaa ihan samoja saundeja.....vaikuttiko alueella joitain taitavia agitaattoreita ja symppaajia ja voitiinko heidät identifioida?

Jos pelkkä köyhyys selittäisi asennoitumisen, niin puolet YHn jätkistä olisi loikannut Neukkuun jo lokakuussa. Eli onko -köyhyys- liian helppo ja liukas selitys? Annetaanko siinä liian helposti asialle otsikko, joka selittää -liikaa-?

Tämä on varmaan osin wanhan toistoa, mutta kun vuodet kuluvat niin asioiden hauduttua alkaa paremmin ymmärtää yksityiskohtia ja kenties kokonaisuuksia.

Vielä toi yksi juttu. Sopiko samaan taloon mitenkään idän ihmeopin suitsutus ja toisaalta suomussalmelainen, jopa omintakeinen larsleeviläisvaikutteinen uskonnollisuus? Vai sulkivatko nämä automaattisesti jotenkin toisensa pois?
 

EK

Kenraali
#17
Vastailen aika varovasti, koska ainakin omalla nimellä kirjoitetuista nettiviesteistä osa päätyy näköjään ilman lähdemerkintää toisten tutkijoiden ja kirjoittajien tuotoksiin.
Kuvannee Paasikiven ArvoPohjaa. Toivottavasti enää nykyään tämän suuntainen inhorealismi ei jytää päätöksenteossa. :mad:

Kiitos EK hyvistä vastauksista. Luvalla sanoen teit aikanaan ison ja hyvän työn peratessasi näitä kysymyksiä ja olet saattanut asiat vielä kansantajuiseen muotoonkin. Tutkimusko turhaa, ei todellakaan ole.

Edelleen kiinnostaa -millä tasolla- Suomussalmen aktiiviset toimijat olivat nivoutuneet NLn organisaatioihin vai olivatko he wannabe-toimijoita, jotka olosuhteiden virrassa ajoivat huonosti harkiten toimintansa kirjaimellisesti päätyyn tai kuoppaan, miten vain? Oliko toimintaa idän toimesta ennakolta valmisteltu ja oliko sillä jo ties kuinka kauan käytössään sikäläisiä aktiiveja?
Suoria todisteita nivoutumisesta ei ole. Aihetodisteita paljonkin. Väitän, että toimintaa on valmisteltu aktiivisesti ja järjestelmällisesti jo kauan. Paria avainhenkilöä ei päästy kuulustelemaan, joten laajempi kuva jäi avautumatta sodan aikana. Kuulustellut eivät sitten tunnustaneet kuin oman kohtansa, koska varmaankin ymmärsivät (ja ehkä kuulustelijatkin ymmärsivät), että oli parempi pitää kiinni teoriasta, että siirtyminen neuvostojärjestelmään oli vain hetken huuma ja osin pakko. Hämmästyttävän nopeasti ne johtomiehet tehtäviin kuitenkin löytyivät. On mahdollista, että vastaavaa on valmisteltu muuallakin Pohjois-Suomessa (ks. Rentola), mutta Suomussalmi oli ainoa paikka, jossa toiminta sitten konkretisoitui.

Väitän, että ne yllättävät hyökkäyssuunnat olivat neuvostojohdon mielestä ihan loogisia ja perusteltuja.

"kun neuvostoihmisen tuoksu suomussalmelaisiin tarttui":whistle: niin oliko tälle luotu pohjaa jo -miten kauan sitten-? Jos silkka köyhyys selittäisi, niin koko itärajan pituudelta olisi voinut olettaa ihan samoja saundeja.....vaikuttiko alueella joitain taitavia agitaattoreita ja symppaajia ja voitiinko heidät identifioida?

Jos pelkkä köyhyys selittäisi asennoitumisen, niin puolet YHn jätkistä olisi loikannut Neukkuun jo lokakuussa. Eli onko -köyhyys- liian helppo ja liukas selitys? Annetaanko siinä liian helposti asialle otsikko, joka selittää -liikaa-?
Köyhyys on perusselitys, muttei ainoa. Suomussalmen ja Suojärven välillä on aivan selvät erot tapahtumissa ja siviiliväestön toiminnassa. Suomussalmella toiminta käynnistyy heti, on aktiivista ja kiihkeää ja valmisteltua. Suojärvellä taas huomattavasti lievempää ja muutamien yksittäisten henkilöiden toimintaa. Poliittisesta ideologiasta se selitys löytyy. Saatan minä sen selittääkin sähköpostilla, jos haluat, mutta en julkisesti.

YH:n aikana oikeasti syntyi se "talvisodan henki". Kommunistit valittivat, että kun he yrittivät aktivoida sabotaasi- ja loikkaustoimintaa, niin heidät joko ilmiannettiin tai heihin suhtauduttiin ynseästi. Jopa puolueaktiivit kieltäytyivät toimimasta Neuvostoliiton hyväksi. Suomussalmella tätä tilannetta ei päässyt syntymään, koska ihmiset olivat siellä kotonaan, huonojen kulku- ja viestiyhteyksien takana. Evakuoinnin epäonnistuminen toisaalta mahdollisti sitten toiminnan, toisaalta toimi viimeisenä motivaattorina.

Tämä on varmaan osin wanhan toistoa, mutta kun vuodet kuluvat niin asioiden hauduttua alkaa paremmin ymmärtää yksityiskohtia ja kenties kokonaisuuksia.

Vielä toi yksi juttu. Sopiko samaan taloon mitenkään idän ihmeopin suitsutus ja toisaalta suomussalmelainen, jopa omintakeinen larsleeviläisvaikutteinen uskonnollisuus? Vai sulkivatko nämä automaattisesti jotenkin toisensa pois?
Keskisarja löysi Saarnaaja-Antin ja ihastui tähän. Ja se paskapuhetta. Ne oli ihan toiset jätkät, jotka hommaa pyörittivät. Ei mielenterveyspotilaat. Antti on kiva kuriositeetti, mutta ei selitä Suomussalmen tapahtumia.

Pohjoisen korpikommunismissahan kyllä on piirteitä kristinuskosta. Hurmoksellisuus ja paratiisioppi ja tasan jakaminen yms. Eivät ne suoraan sulkeneet toisiaan pois. Sain (kunnian?) seurata vierestä yhtä tämän suunnan edustajaa työpaikalla muutaman vuoden ajan. Jäi sitten eläkkeelle.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#18
Keskisarja löysi Saarnaaja-Antin ja ihastui tähän. Ja se paskapuhetta. Ne oli ihan toiset jätkät, jotka hommaa pyörittivät. Ei mielenterveyspotilaat. Antti on kiva kuriositeetti, mutta ei selitä Suomussalmen tapahtumia
Hups, keksit mihin viittasin. :cool:

YH:n aikana oikeasti syntyi se "talvisodan henki". Kommunistit valittivat, että kun he yrittivät aktivoida sabotaasi- ja loikkaustoimintaa, niin heidät joko ilmiannettiin tai heihin suhtauduttiin ynseästi. Jopa puolueaktiivit kieltäytyivät toimimasta Neuvostoliiton hyväksi.
Tämä on jännä yksityiskohta suomalaisuudessa. Aika moni kommunisti oli kuitenkin ensisijaisesti suomalainen kommunisti. Oliko se Molo-Ribb.-sopimus kantavuudessaan ihan riittävä selitys tälle ilmiölle?
 

EK

Kenraali
#19
Hups, keksit mihin viittasin. :cool:



Tämä on jännä yksityiskohta suomalaisuudessa. Aika moni kommunisti oli kuitenkin ensisijaisesti suomalainen kommunisti. Oliko se Molo-Ribb.-sopimus kantavuudessaan ihan riittävä selitys tälle ilmiölle?
Rentolan mukaan suurin ongelma oli huono tiedonkulku Moskovasta Suomeen. SKP:n salainen organisaatio oli niin salainen, että paktia ei ehditty pohjustaa eikä selittää oikein. Nyt jokainen joutui/sai muodostaa mielipiteensä itse ja kyseessä oli niin suuri keikaus, että ne omat mielipiteetkin muuttuivat radikaalisti.

Toinen vastaava ongelma oli sitten kansanrintaman valmistelu, eli kun kommunistien piti ryhtyä hyväksymään SDP, jouduttiin taas nielemään aika isoja periaatteita.

Ja tietysti kolmantena sitten tapa, jolla talvisota alkoi. Suuri osa kommunisteistakin koki sen niin vääräksi ja epäreiluksi, ettei siihen kelkkaan haluttu lähteä. Kuusisen hallituskin herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Tutut ja luotetut nimet Kuusista lukuunottamatta puuttuivat, joten heräsi kysymys, että mitä kaadereille oli tapahtunut. Siihen Tuomisen kertomukseen kieltäytymisestä ministerinpaikasta kannattaa suhtautua vähän ehdotellen. Tarjous varmastikin tuli ja kieltäytyminen varmastikin tapahtui, mutta syynä lienee ollut silkka pelko puhdistettavaksi joutumisesta. Tuominen kyllä tiesi varsin hyvin, missä SKP:n kaaderit makasivat syksyllä 1939. Tuominen on kuitenkin siinä mielessä tärkeä, että hän toimi linkkinä Moskovan ja Suomen välillä. Kun hän petti, yhteydet katkesivat.

Kuitenkin mielestäni Suomussalmen tapahtumat osoittavat, että kotirintaman repeäminen olisi ollut täysin mahdollista. Kainuussa nähtiin pienoiskoossa se, mitä pahimmillaan olisi voinut tapahtua. Kyllä niitä toimijoita kaikesta huolimatta olisi ollut, mutta tilaisuutta ei tullut. Joissakin muistelmissa SKP:n toimijat muistelevat juuri sitä, että ajan henki oli niin luja, että mahdollisuutta mihinkään toimintaan ei ollut, vaan piti jäädä vain odottamaan parempaa aikaa. Onneksi ne väestönsiirrot kuitenkin saatiin pääosin tehtyä, jolloin Kuusisen hallitus oli pelkkä vitsi. Jos Kannaksen väestö olisi ollut paikoillaan, se ei olisi enää ollutkaan vitsi, vaan sitä olisi kelvannut esitellä esim. ulkomaisille toimittajille.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#20
Ei. Evakuointi kiellettiin, koska sille ei nähty tarvetta, koska sodan ei uskottu syttyvän. Lisäksi raha oli tiukalla. Väestön siirtäminen ja elättäminen nähtiin liian kalliiksi toimenpiteeksi, kun sille ei kerran ollut tarvetta. Salaliittoa tässä ei ole.
Niin että lkp oli tehty, kenttäarmeija toista kuukautta asemissa, syystyöt tekemättä mutta ei sotaa näkyvissä?

En minäkään salaliittoon usko. Ennemmin ajattelen niin, että poliittisesti johdetut viranomaistahot jakautuvat niihin, jotka ovat varmoja siitä, että sota tulee ja niihin, jotka eivät sitä itselleen myönnä.

Mietitäänpä miten perusteltua oli esimerkiksi Väinö Tannerin sitkeä näkemys siitä, ettei tule (hänestähän väitetään, että ei oikein uskonut vielä siinäkään vaiheessa, kun näki työhuoneensa ikkunasta pommikoneet). Yritetään leikkiä mielikuvaleikkiä, jossa sotaa ei ole. Suurin osa näistä seuraavista tiedoista on ollut tunnettua tietoa eikä siis nyt saatavaa jälkikäteistietoa. Missä vaiheessa itse evakuoisimme?

30.8.1939 Keskeytetään kantahenkilökunnan lomat.

7.9. Leningradin sotilaspiirin joukot ovat reserviläisillä täydennettyinä asettuneet Suomen raja-alueelle täydessä sotavalmiudessa.

9.9. Neuvostoliitto kutsuu aseisiin lisää ikäluokkia. Suoritetaan "Merivoimien puolueettomuusmiehitysvaihe I" (reserviläisten I vaihe). Kaikki elokuussa kotiutetut kutsutaan takaisin palvelukseen armeijakuntaan ja ilmavoimiin. JP 3 määrätään Kannakselle. Määrätään muodostettavaksi yksi pioneerikomppania ja lähetettäväksi Kiviniemeen.

11.9. Rv.Pr:n kotiutettava erä määrätään pysymään palveluksessa. Rajavartiostojen viimeksi vapautetut asevelvolliset kutsutaan ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Suomen lähettiläs Moskovassa yritttää selvittää, mikä aiheutti Leningradin kutsunnat "ja aikovatko kutsutut joukot myös pysyä siellä".

14.9. Määrätään yksi sodanvahvuinen pioneerijoukkue Kannakselle JP 3:n yhteyteen.

16.9. Ylimääräisissä harjoituksissa ollut pataljoona kotiutetaan Turussa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaa asevelvollisuusajaksi 1,5 vuotta.

20.9. Venäjän laivasto liikehtii Suomenlahdella ja uhkaa Baltian satamia.

21.9. Neuvostoliitto ilmoittaa laskeneensa miinoja Suomenlahdella ja Vienan merellä. JP 1, JP 2 ja JP 4 määrätään sodanajan kokoonpanoon.

22.9. Annetaan Päämajan perustamiskäsky puolustusministerin kirjeellä 707/39/3/sal.

4.10. Oulun sotilaspiiristä määrätään tykistömiehiä palvelukseen Petsamoa varten.

5.10. Latvian ja Neuvostoliiton välille sotilassopimus.

1.DE, SVK, PR ja KTR 1 määrätään sodanajan vahvuudessa Kannakselle. KTR 3 siirretään Mikkelistä Lappeenrantaan Rv.Pr:n yhteteen. Ensimmäinen reserviläisistä kokoonpantu suojajärjestelypataljoona kootaan Kuolemajärvelle.

6.10. Porin, Vaasn ja Oulun sotilaspiirissä aletaan perustaa joukkoja. Kannaksella siirrytään suojajoukkokokoonpanoon.

7.10. Neuvostoliiton hallitus pyytää Suomea lähettämään edustajan Moskovaan keskustelemaan poliittisista ja taloudellisista kysymyksistä. Päätetään, että Paasikivi lähetetään.

8.10. Päämaja antaa useita käskyjä yksikköjen perustamisesta ylimääräisiin harjoituksiin, mukana IIAKE (Helsingin sotilaspiiri) ja IIIAKE (Seinäjoen sotilaspiiri). Perustetaan elintarvikekeskusvarikko Loimaalle.

9.10. Paasikivi matkustaa Moskovaan. Kaksi neuvostohävittäjää loukkaa Suomen ilmatilaa Kannaksella 45 minuutin ajan. Niiden perään ammutaan it-tulta. Vaasan elintarvikekeskusvarikon henkilökunta kutsutaan ylimääräisiin harjoituksiin. Kannaksen, Salmin, Lieksan, Kainuun ja Lapin reserviläiset kutsutaan ylimääräisiin harjoituksiin.

10.10. Ensimmäinen YH-päivä.

12.10. Määrätään perustettaviksi sotilassairaalat ja sairasjunat.

16.10. Annettiin käsky kenttäpostin yleisistä järjestelyistä.

17.10. Tasavallan presidentin käsky: marsalkka, vapaaherra G. Mannerheim toimii reserviläisten ylimääräisten harjoitusten ajan tasavallan puolustusvoimien komentajana. Päämaja perustetaan Puolustusvoimien komentajan esikuntana.

1.11. Molotovin aluevaatimukset julkistetaan Suomen lehdissä. Yleinen mielipide pitää ehdotuksia täysin mahdottomina. Otto Wille Kuusinen on tavannut Stalinin. ”Suomen kysymystä” käsiteltiin Molotovin osallistuessa keskusteluun. Hruštšoville, joka oli läsnä, kävi silloin selväksi: ”Kuusisen kanssa oli sovittu, että hän tulee johtamaan tulevaa kansanhallitusta.” (Kuusinen tapaa Stalinin marraskuussa 12 kertaa) Andrei Zhdanov kutsutaan Leningradista Moskovaan.

3.11. Moskovan radiossa selostettiin Molotovin puheita ja lausuttiin uhkauksia Suomea kohtaan. Pravda-lehdessä julkaistaan artikkeli: "Me lähetämme helvettiin poliittisten korttipelurien pelit ja menemme omaa tietämme, piittaamatta mistään, murskaamalla kaikki esteet tavoitteiltamme."

Karjalan kannakselle on asettunut osa 7. armeijan joukoista, jotka puolustusasiain kansankomissariaatti siirsi Leningradin sotilaspiirille. Itämeren alueelta on tuotu 8. armeija Karjalaan 25. lokakuuta alkaen. Suomen rajoilla on nyt kuusi divisioonaa.

Neuvostoliitto ryhtyy päivittäiseen ilmatiedusteluun Suomenlahden alueella.

11.11. "Suomen kansantasavallan" kansanarmeijaa, johon esityötä on tehty jo loppukesästä, aletaan koota. Neuvostoliiton sotilaille on jo kesken kolmannen neuvottelukierroksen annettu selviä sotatoimikäskyjä, joista myös Suomessa on tiedustelutietoa.

14.11. Sotilaiden arviot eivät ole yhtäpitävät. Yleisesikunnan piirissä arvioidaan, ettei Neuvostoliitto ryhtyisi sotaan talvella ja ettei se hyökkää, niin kauan kuin Saksa ja Ranska eivät olisi sitoutuneet täysimittaiseen sotaan. Puolustusneuvoston puheenjohtaja Mannerheim uskoo Neuvostoliiton hyökkäävän.

Karjalan länsiosiin sijoittuu 8. armeija sekä Kantalahden ja Kemin alueilla muodostettu 9. armeija. Leningradin sotilaspiirin haltuun siirretty 7. armeija asettuu Karjalan kannaksen raja-alueelle ja saa tehtäväkseen yhdistää siellä olevat sotajoukot ja sen jälkeen johtaa toimintaa alueella. Sen alaisuuteen tulevat 19. ja 50. armeijakunnat.

JP 3 näkee rajalla venäläisten tuovan siltapakkoja eteen.

20.11. Neuvostoliiton Helsingin sotilasasiamiehen avustaja raportoi, että sota Suomea vastaan alkaa viikon sisällä. Kenttäarmeija on keskitettynä pääasemassa.

23.11. Suomen poliittinen johto harkitsee YH-joukkojen vetämistä pois jännityksen lieventämiseksi. Suomi ilmoittaa ulkomaalaisille edustustoille alueloukkauksista Neuvostoliiton puolelta. Mannerheim ja yleisesikunta onnistuu kääntämään päät.

25.11. Neuvostoliiton puolella tykistön ja tarvikkeiden kuljetuksia Valkeasaaren suuntaan. Kaikkialla rajanpinnassa Neuvostoliitto vahvistaa tykistöä. Joukkojen keskityksiä havaitaan Salmin rajalla sekä Suojärveä vastapäätä. Kannaksella arvioidaan olevan 6-8 divisioonaa. Petroskoin seudulla arvellaan (agenttitiedot) olevan 2-3, mahdollisesti 4 divisioonaa, Kemi-Uhtua-Kantalahdessa noin divisioona ja Muurmanskin alueella noin divisioona.

26.11. Rajavartiosto havaitsee viisi tykinlaukausta kello 14.30–15.00 ja kaksi heittimen laukausta kello 15.00–15.05. Rajavartijat merkitsevät päiväkirjaan havaitsemansa räjähdysäänet Mainilan kyläaukealta, jonne on vain 800 m rajalta. Arvioidaan, että ase tai aseet, joilla ammunta on suoritettu, ovat sijainneet noin 1 ½ – 2 km kaakkoon räjähdyspaikasta.

27.11. Marsalkka Mannerheim pyytää eroa. Hän perustelee päätöstään maan hallituksen jarrutuksella maan puolustusvalmiuden nostamiseksi ja kitsastelussa puolustusmäärärahoissa.

28.11. Kalastajasaarennossa Petsamossa venäläinen partio yllättää suomalaisen tähystyspaikan miehistön ja vie vangittuna Neuvostoliiton puolelle. Neuvostoliiton Itämeren laivaston sukellusveneet saavat valmiuskäskyn.

29.11. Suomelle nootti: Kuten tunnettua suomalaisten joukko-osastojen hyökkäykset neuvostojoukkoja vastaan jatkuvat ei ainoastaan Karjalan kannaksella, vaan myös neuvostoliittolais-suomalaisen rajan muissakin kohdissa. Neuvostohallitus ei voi kauempaa sietää tällaista tilannetta. Muodostuneen tilanteen johdosta, josta vastuu lankeaa yksinomaan Suomen hallitukselle, Neuvostoliiton hallitus ei voi enää ylläpitää normaaleja suhteita Suomeen ja on pakotettu kutsumaan pois Suomesta poliittiset ja taloudelliset edustajansa.

Vieläkin olisi vuorokausi aikaa.
 
Viimeksi muokattu:
Top