Humanitaarinen kriisi koski yli 2000 siviiliä 1939

EK

Kenraali
Niin että lkp oli tehty, kenttäarmeija toista kuukautta asemissa, syystyöt tekemättä mutta ei sotaa näkyvissä?

En minäkään salaliittoon usko. Ennemmin ajattelen niin, että poliittisesti johdetut viranomaistahot jakautuvat niihin, jotka ovat varmoja siitä, että sota tulee ja niihin, jotka eivät sitä itselleen myönnä.

Mietitäänpä miten perusteltua oli esimerkiksi Väinö Tannerin sitkeä näkemys siitä, ettei tule (hänestähän väitetään, että ei oikein uskonut vielä siinäkään vaiheessa, kun näki työhuoneensa ikkunasta pommikoneet). Yritetään leikkiä mielikuvaleikkiä, jossa sotaa ei ole. Suurin osa näistä seuraavista tiedoista on ollut tunnettua tietoa eikä siis nyt saatavaa jälkikäteistietoa. Missä vaiheessa itse evakuoisimme?

30.8.1939 Keskeytetään kantahenkilökunnan lomat.

7.9. Leningradin sotilaspiirin joukot ovat reserviläisillä täydennettyinä asettuneet Suomen raja-alueelle täydessä sotavalmiudessa.

9.9. Neuvostoliitto kutsuu aseisiin lisää ikäluokkia. Suoritetaan "Merivoimien puolueettomuusmiehitysvaihe I" (reserviläisten I vaihe). Kaikki elokuussa kotiutetut kutsutaan takaisin palvelukseen armeijakuntaan ja ilmavoimiin. JP 3 määrätään Kannakselle. Määrätään muodostettavaksi yksi pioneerikomppania ja lähetettäväksi Kiviniemeen.

11.9. Rv.Pr:n kotiutettava erä määrätään pysymään palveluksessa. Rajavartiostojen viimeksi vapautetut asevelvolliset kutsutaan ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Suomen lähettiläs Moskovassa yritttää selvittää, mikä aiheutti Leningradin kutsunnat "ja aikovatko kutsutut joukot myös pysyä siellä".

14.9. Määrätään yksi sodanvahvuinen pioneerijoukkue Kannakselle JP 3:n yhteyteen.

16.9. Ylimääräisissä harjoituksissa ollut pataljoona kotiutetaan Turussa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaa asevelvollisuusajaksi 1,5 vuotta.

20.9. Venäjän laivasto liikehtii Suomenlahdella ja uhkaa Baltian satamia.

21.9. Neuvostoliitto ilmoittaa laskeneensa miinoja Suomenlahdella ja Vienan merellä. JP 1, JP 2 ja JP 4 määrätään sodanajan kokoonpanoon.

22.9. Annetaan Päämajan perustamiskäsky puolustusministerin kirjeellä 707/39/3/sal.

4.10. Oulun sotilaspiiristä määrätään tykistömiehiä palvelukseen Petsamoa varten.

5.10. Latvian ja Neuvostoliiton välille sotilassopimus.

1.DE, SVK, PR ja KTR 1 määrätään sodanajan vahvuudessa Kannakselle. KTR 3 siirretään Mikkelistä Lappeenrantaan Rv.Pr:n yhteteen. Ensimmäinen reserviläisistä kokoonpantu suojajärjestelypataljoona kootaan Kuolemajärvelle.

6.10. Porin, Vaasn ja Oulun sotilaspiirissä aletaan perustaa joukkoja. Kannaksella siirrytään suojajoukkokokoonpanoon.

7.10. Neuvostoliiton hallitus pyytää Suomea lähettämään edustajan Moskovaan keskustelemaan poliittisista ja taloudellisista kysymyksistä. Päätetään, että Paasikivi lähetetään.

8.10. Päämaja antaa useita käskyjä yksikköjen perustamisesta ylimääräisiin harjoituksiin, mukana IIAKE (Helsingin sotilaspiiri) ja IIIAKE (Seinäjoen sotilaspiiri). Perustetaan elintarvikekeskusvarikko Loimaalle.

9.10. Paasikivi matkustaa Moskovaan. Kaksi neuvostohävittäjää loukkaa Suomen ilmatilaa Kannaksella 45 minuutin ajan. Niiden perään ammutaan it-tulta. Vaasan elintarvikekeskusvarikon henkilökunta kutsutaan ylimääräisiin harjoituksiin. Kannaksen, Salmin, Lieksan, Kainuun ja Lapin reserviläiset kutsutaan ylimääräisiin harjoituksiin.

10.10. Ensimmäinen YH-päivä.

12.10. Määrätään perustettaviksi sotilassairaalat ja sairasjunat.

16.10. Annettiin käsky kenttäpostin yleisistä järjestelyistä.

17.10. Tasavallan presidentin käsky: marsalkka, vapaaherra G. Mannerheim toimii reserviläisten ylimääräisten harjoitusten ajan tasavallan puolustusvoimien komentajana. Päämaja perustetaan Puolustusvoimien komentajan esikuntana.

1.11. Molotovin aluevaatimukset julkistetaan Suomen lehdissä. Yleinen mielipide pitää ehdotuksia täysin mahdottomina. Otto Wille Kuusinen on tavannut Stalinin. ”Suomen kysymystä” käsiteltiin Molotovin osallistuessa keskusteluun. Hruštšoville, joka oli läsnä, kävi silloin selväksi: ”Kuusisen kanssa oli sovittu, että hän tulee johtamaan tulevaa kansanhallitusta.” (Kuusinen tapaa Stalinin marraskuussa 12 kertaa) Andrei Zhdanov kutsutaan Leningradista Moskovaan.

3.11. Moskovan radiossa selostettiin Molotovin puheita ja lausuttiin uhkauksia Suomea kohtaan. Pravda-lehdessä julkaistaan artikkeli: "Me lähetämme helvettiin poliittisten korttipelurien pelit ja menemme omaa tietämme, piittaamatta mistään, murskaamalla kaikki esteet tavoitteiltamme."

Karjalan kannakselle on asettunut osa 7. armeijan joukoista, jotka puolustusasiain kansankomissariaatti siirsi Leningradin sotilaspiirille. Itämeren alueelta on tuotu 8. armeija Karjalaan 25. lokakuuta alkaen. Suomen rajoilla on nyt kuusi divisioonaa.

Neuvostoliitto ryhtyy päivittäiseen ilmatiedusteluun Suomenlahden alueella.

11.11. "Suomen kansantasavallan" kansanarmeijaa, johon esityötä on tehty jo loppukesästä, aletaan koota. Neuvostoliiton sotilaille on jo kesken kolmannen neuvottelukierroksen annettu selviä sotatoimikäskyjä, joista myös Suomessa on tiedustelutietoa.

14.11. Sotilaiden arviot eivät ole yhtäpitävät. Yleisesikunnan piirissä arvioidaan, ettei Neuvostoliitto ryhtyisi sotaan talvella ja ettei se hyökkää, niin kauan kuin Saksa ja Ranska eivät olisi sitoutuneet täysimittaiseen sotaan. Puolustusneuvoston puheenjohtaja Mannerheim uskoo Neuvostoliiton hyökkäävän.

Karjalan länsiosiin sijoittuu 8. armeija sekä Kantalahden ja Kemin alueilla muodostettu 9. armeija. Leningradin sotilaspiirin haltuun siirretty 7. armeija asettuu Karjalan kannaksen raja-alueelle ja saa tehtäväkseen yhdistää siellä olevat sotajoukot ja sen jälkeen johtaa toimintaa alueella. Sen alaisuuteen tulevat 19. ja 50. armeijakunnat.

JP 3 näkee rajalla venäläisten tuovan siltapakkoja eteen.

20.11. Neuvostoliiton Helsingin sotilasasiamiehen avustaja raportoi, että sota Suomea vastaan alkaa viikon sisällä. Kenttäarmeija on keskitettynä pääasemassa.

23.11. Suomen poliittinen johto harkitsee YH-joukkojen vetämistä pois jännityksen lieventämiseksi. Suomi ilmoittaa ulkomaalaisille edustustoille alueloukkauksista Neuvostoliiton puolelta. Mannerheim ja yleisesikunta onnistuu kääntämään päät.

25.11. Neuvostoliiton puolella tykistön ja tarvikkeiden kuljetuksia Valkeasaaren suuntaan. Kaikkialla rajanpinnassa Neuvostoliitto vahvistaa tykistöä. Joukkojen keskityksiä havaitaan Salmin rajalla sekä Suojärveä vastapäätä. Kannaksella arvioidaan olevan 6-8 divisioonaa. Petroskoin seudulla arvellaan (agenttitiedot) olevan 2-3, mahdollisesti 4 divisioonaa, Kemi-Uhtua-Kantalahdessa noin divisioona ja Muurmanskin alueella noin divisioona.

26.11. Rajavartiosto havaitsee viisi tykinlaukausta kello 14.30–15.00 ja kaksi heittimen laukausta kello 15.00–15.05. Rajavartijat merkitsevät päiväkirjaan havaitsemansa räjähdysäänet Mainilan kyläaukealta, jonne on vain 800 m rajalta. Arvioidaan, että ase tai aseet, joilla ammunta on suoritettu, ovat sijainneet noin 1 ½ – 2 km kaakkoon räjähdyspaikasta.

27.11. Marsalkka Mannerheim pyytää eroa. Hän perustelee päätöstään maan hallituksen jarrutuksella maan puolustusvalmiuden nostamiseksi ja kitsastelussa puolustusmäärärahoissa.

28.11. Kalastajasaarennossa Petsamossa venäläinen partio yllättää suomalaisen tähystyspaikan miehistön ja vie vangittuna Neuvostoliiton puolelle. Neuvostoliiton Itämeren laivaston sukellusveneet saavat valmiuskäskyn.

29.11. Suomelle nootti: Kuten tunnettua suomalaisten joukko-osastojen hyökkäykset neuvostojoukkoja vastaan jatkuvat ei ainoastaan Karjalan kannaksella, vaan myös neuvostoliittolais-suomalaisen rajan muissakin kohdissa. Neuvostohallitus ei voi kauempaa sietää tällaista tilannetta. Muodostuneen tilanteen johdosta, josta vastuu lankeaa yksinomaan Suomen hallitukselle, Neuvostoliiton hallitus ei voi enää ylläpitää normaaleja suhteita Suomeen ja on pakotettu kutsumaan pois Suomesta poliittiset ja taloudelliset edustajansa.

Vieläkin olisi vuorokausi aikaa.
Ja kuten tunnettua, vapaaehtoisiin väestönsiirtoihin osallistuneille annettiin lupa palata koteihinsa ja rajaseudun koulut aloittivat jälleen toimintansa juuri ennen sodan syttymistä. Pakollisia väestönsiirtoja valmistauduttiin purkamaan lähipäivinä.

Jos ihminen ei halua uskoa, niin se ei usko. Vaikka ensimmäisen kerran sotaa ennakoitiin PV:n papereissa helmikuussa -39 ja ryhdyttiin valmisteluihin, esim. VK-suunnitelmien päivitys ja evakuointisuunnitelmien laatiminen suuriin kaupunkeihin ja Suojärven pohjoispuoliselle rajaseudulle.
 

ajs178

Ylipäällikkö
No sitten.
Noita evakuointia vastustaneita oli kaikilla paikkakunnilla. Suomussalmelta on kertomuksia, miten lievää väkivaltaakin piti käyttää. Ihminen ei vain halua pakon edessäkään jättää kotiaan. Kuolemanjärvi on tyhjennetty täysin (tietysti mahdollisuus yksittäisille poikkeuksille on olemassa) sodan kuluessa...
Ei halua, ei. Yksi syy on varmasti se, että tiedettiin, että jos talo jätetään, niin se poltetaan suomalaisten toimesta tai jos ei polteta, niin siellä asuu joku ihan muu silloin, kun sinne oltaisiin palaamassa. Jugoslavian sodasta luin, että yksi ongelma evakkoon lähteneillä oli, että kun sinne omaan kerrostalokaksioon sitten muutaman vuoden päästä pääsi palaamaan, niin siellä asui joku toinen perhe, joka väitti omistavansa asunnon. Niillä, jotka eivät tajunneet ottaa evakkomatkalle mukaan asiakirjoja, jotka todistavat asunnon omistusoikeuden, oli suuria vaikeuksia todistaa, että kyseessä oli heidän asuntonsa. Ei välttämättä Suomessakaan tulisi ensimmäisenä mieleen, kun käsky käy jättää koti, että asunnon kauppakirjat on ehdottomasti otettava mukaan. Moni varmaan vaan laittaisi ovet lukkoon ja ottaisi vaatteita, rahaa, ja ehkä jotain arvoesineitä mukaan.
 

Vonka

Supreme Leader
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Ja kuten tunnettua, vapaaehtoisiin väestönsiirtoihin osallistuneille annettiin lupa palata koteihinsa ja rajaseudun koulut aloittivat jälleen toimintansa juuri ennen sodan syttymistä. Pakollisia väestönsiirtoja valmistauduttiin purkamaan lähipäivinä.

Jos ihminen ei halua uskoa, niin se ei usko. Vaikka ensimmäisen kerran sotaa ennakoitiin PV:n papereissa helmikuussa -39 ja ryhdyttiin valmisteluihin, esim. VK-suunnitelmien päivitys ja evakuointisuunnitelmien laatiminen suuriin kaupunkeihin ja Suojärven pohjoispuoliselle rajaseudulle.
Vasen käsi ei selvästi ole tiennyt, mitä oikea tekee. Rajaseudun koulut ovat olleet nekin Kouluhallituksen alaisia. Ainakin joitakin Helsingin kouluja laitettiin jo lokakuussa kiinni, ja oppilaita kehotettiin hakeutumaan maalle. Osa ehti saada sisäsuomalaisista kunnista väliaikaisen koulutuspaikan. Pari päivää ennen sodan syttymistä koulut määrättiin uudelleen avattaviksi. Esimerkiksi yksi ensimmäisistä pommitusten uhreista oli linja-autoasemalla ollut alakoululainen, joka oli ollut maalla, palannut ja nyt uudelleen lähdössä evakkoon. Ensi pommitus oli aamulla ja sitten se Kamppiin osunut suurempi isku iltapäivällä, kun kaupungista pois pyrkiviä oli kerääntynyt jo paljon linja-autoasemalle.

Olen lukenut surmansa saaneen oppilaan rehtorin kirjoituksen sodanjälkeisessä julkaisussa. Hän viittaa "tiettyihin hyvin tunnettuihin tahoihin", jotka olivat puuttuneet asioihin lasten ollessa evakossa kaupungista. Kirjoituksessa ei kuitenkaan mainita, mitä nämä tahot olivat.

Nämä tiedonmurut ovat valitettavasti epätarkkoja.
 

AJJV

Kapteeni
Vielä toi yksi juttu. Sopiko samaan taloon mitenkään idän ihmeopin suitsutus ja toisaalta suomussalmelainen, jopa omintakeinen larsleeviläisvaikutteinen uskonnollisuus? Vai sulkivatko nämä automaattisesti jotenkin toisensa poi
En osaa suomussalmelaisista niin sanoa mutta yleisellä tasolla totean ko. Liikkeen edustajien olleen ja olevan todella vahvasti maalaisliittolaisia. Ainakin näin mitä sukua ja ympäristöä olen tarkastellut.

Edit: uskon että kommunismin vahva ateismi on ollu lestaadiolaisille este siirtyä vasemmalle. Vaan siksi on mieluusti pysytty keskellä ja toisaalta moni on ollut myös maanviljelijä niin sitäkin kautta on maalaisliitto on ollut ehken luonnollisempi valinta.
 
Viimeksi muokattu:

Ingsoc

Ylipäällikkö
Väestön evakuointi ei koskaan ole niin helppoa kuin kuvitellaan.

Jo pelkästään taloudelliset vaikutukset ovat valtavat. Käytännössähän moni evakuoitava perhe muuttuu toimeentulevasta itsellisestä yksiköstä avustettavaksi perhekunnaksi, jolle jostain pitäisi hommata asunto ja muut elämisen edellytykset.

Ei siviilien osa muutenkaan ollut toisen maailmansodan aikana kovin häävi. Esimerkiksi Churchill oli aluksi sitä mieltä, että siviilit eivät saa ilmahyökkäysten aikana suojautua metroasemille, koska se tekee huonoa brittien moraalille. Ja aluksi poliisi hääti tarpeen tullen pamppuja käyttäen lontoolaiset metroasemilta ulos ilmahyökkäysten aikana. Pääministerin oma suojapaikka oli käytöstä poistettu metroasema.

Neuvostoliitossa miehitetyn alueen väestö määrättiin Moskovan toimesta vuonna 1942 vastustamaan maataloustuotteiden luovutusta fasisteille. Ei tainnut siinäkään olla päällimmäisenä huoli siviilien kohtalosta.

Itä-Preussin evakuointia viivyteltiin, koska väestön evakuointi ali-ihmislaumojen edeltä ei sopinut kansallissosialistiseen maailmankatsomukseen. Myöhemmin esimerkiksi Berliinissä eräs natsihierarkiassa korkealla oleva herra kysyi miten berliiniin siviiliväestö ruokittaisiin jos kaupunki muuttuisi taistelualueeksi. Paikallinen natsipomo ilmoitti, että berliinin lähialueen maanviljelijät voivat paimentaa lehmiä kaupunkiin ja niistä sitten lypsetään maito lapsille.

Siviilien evakuointi saattaa myös vakavasti häiritä esimerkiksi sotilasyksiköiden liikkumista. Muita jo edellä mainittuja ongelmia ovat talouden, hallinnon ja liikekannallepanon häiriytyminen väestön liikkumisen takia. NATO omaksui jo 60-luvulla ns. stay at home policyn. Tämän seurauksena Iso-Britannia luopui suunnitelmista evakuoida naiset, lapset, sairaat ja vammaiset todennäköisiltä ydinaseiden maalialueilta. Miesten olisi pitänyt jäädä joka tapauksessa taloutta pyörittämään. Britit eivät myöskään halunneet rakentaa väestönsuojia siviileille. Länsi-Saksassa kotoa olisi saanut lähteä vasta viranomaisen luvalla ja poliisi sekä armeija valmistautuivat estämään luvattoman liikkumisen mm. liikenteenvalvontapisteillä.

Talvisodan evakuointien lisäksi oli vielä sitten nämä jatkosodan partisaanihyökkäykset. 90-luvulla näistä alettiin kohisemaan ja syyttävä sormi osoitti NKP:n partisaaniosastojen suuntaan. Silloin vielä elossa olleet kylissä asuneet osoittivat syyttävää sormeaan myös Suomen valtion suuntaan. Miksi kyliä turvaamaan ei ollut asetettu edes ilmasuojelumiesten ryhmää? Miksi kyliä ei oltu evakuoitu. Miksi nimismies ei reagoinut vaikka kyläläiset kertoivat, että koirat olivat haukkuneet koko päivän metsän suuntaan ja lapset olivat nähneet aseistettuja miehiä metsässä? Kuivasti totesivat, että korpikommunistien henki ei ollut kovin arvokas nimismiehen ja muiden herrojen mielestä.
 
Viimeksi muokattu:

baikal

Supreme Leader
Lahjoittaja
Eikös valtion yksi ensisijainen tehtävä ole huolehtia kansalaisten turvallisuudesta ja koskemattomuudesta? Jos tuosta lähdetään livestämään, niin eipä kovin pitkää perspektiiviä voi luvata sellaiselle valtiolle.
Omista sentimentaalisista löpinöistä nostan esille tämän välillä nähtävästi kiusallisella tavalla vaietun fraktin. Lapatöhöily- tai -tossuilu, vastuiden välttäminen ja virkavirheen pelkääminen eivät saa tulla kyseeseen. Ja toki, kuten aina, myös kansalaisilla on tässäkin kohtaa vastuunsa.
 

baikal

Supreme Leader
Lahjoittaja
Mutta mitäpä ammoisista, kun muutama vuosi sitten todistimme eurooppalaisina ihan miehissä tilannetta, jossa alueellinen suurvalta lohnaisi heikkoon poliittiseen tilanteeseen päätyneen naapurinsa alueita väestöineen. Ukraina on eurooppalainen esimerkki, miten homma pelaa edelleen....näyttää, että juuri mikään ei olisi muuttunut. Tuskin kaikilta saappaan alle joutuneilta kysyttiin haluatko jäädä mielikuvitusmikämikämaahan vai lähdetkö mieluummin lännelle?????? En usko ja luulen, ettei kaikilla tuolla päin ole kovin fantsua.
 

EK

Kenraali
Vasen käsi ei selvästi ole tiennyt, mitä oikea tekee. Rajaseudun koulut ovat olleet nekin Kouluhallituksen alaisia. Ainakin joitakin Helsingin kouluja laitettiin jo lokakuussa kiinni, ja oppilaita kehotettiin hakeutumaan maalle. Osa ehti saada sisäsuomalaisista kunnista väliaikaisen koulutuspaikan. Pari päivää ennen sodan syttymistä koulut määrättiin uudelleen avattaviksi. Esimerkiksi yksi ensimmäisistä pommitusten uhreista oli linja-autoasemalla ollut alakoululainen, joka oli ollut maalla, palannut ja nyt uudelleen lähdössä evakkoon. Ensi pommitus oli aamulla ja sitten se Kamppiin osunut suurempi isku iltapäivällä, kun kaupungista pois pyrkiviä oli kerääntynyt jo paljon linja-autoasemalle.

Olen lukenut surmansa saaneen oppilaan rehtorin kirjoituksen sodanjälkeisessä julkaisussa. Hän viittaa "tiettyihin hyvin tunnettuihin tahoihin", jotka olivat puuttuneet asioihin lasten ollessa evakossa kaupungista. Kirjoituksessa ei kuitenkaan mainita, mitä nämä tahot olivat.

Nämä tiedonmurut ovat valitettavasti epätarkkoja.
Sisäministeriö päätti nämä asia Kouluhallituksen puolesta. Sisäministeriö vastusti koko ajan evakuointeja. Ensin vapaaehtoisten siirtymisten hyväksymistä (=kulujen maksamista), sitten pakollisten aloittamista, sitten pakollisten ja vapaaehtoisten laajentamista ja lopulta marraskuun loppupuolella ryhtyi purkamaan toteutettuja väestönsiirtoja, etenkin suurten kaupunkien ja Laatokan Karjalan mutta myös Kannaksen osalta. Koulujen aloittaminen oli tarkoituksellinen "vaara ohi" signaali väestölle. Ja tilannearviona niin väärä kuin olla ja voi.
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Siviilien evakuointi saattaa myös vakavasti häiritä esimerkiksi sotilasyksiköiden liikkumista. Muita jo edellä mainittuja ongelmia ovat talouden, hallinnon ja liikekannallepanon häiriytyminen väestön liikkumisen takia. NATO omaksui jo 60-luvulla ns. stay at home policyn. Tämän seurauksena Iso-Britannia luopui suunnitelmista evakuoida naiset, lapset, sairaat ja vammaiset todennäköisiltä ydinaseiden maalialueilta. Miesten olisi pitänyt jäädä joka tapauksessa taloutta pyörittämään. Britit eivät myöskään halunneet rakentaa väestönsuojia siviileille. Länsi-Saksassa kotoa olisi saanut lähteä vasta viranomaisen luvalla ja poliisi sekä armeija valmistautuivat estämään luvattoman liikkumisen mm. liikenteenvalvontapisteillä..
Suomessahan Kainuun ja Koillismaan kuntien evakuoimista on esitelty julkisestikin. Mikä olisi oikea tapa käsitellä väestön evakuointia tässä "koko maata puolustetaan" hurmoksessa? Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteenlaskettu väkimäärä pyörii yhteensä 700 000 asukkaan tienoilla. Väkimäärä laskee jatkuvasti. Nykyään ylimääräistä majoituskapasiteettia on tarjolla valtavasti, evakuointi ei olisi suinkaan mahdottomuus paitsi toki Valtiovarainministeriön mielestä jonka näkökulmasta eittämättä rajaseuduista luopuminen olisi hyvää leikkauspolitiikkaa, toisaalta talouselämän häiriöt pahasta.

Maanpuolustuksen kannalta lienee paras vaihtoehto olisi evakuoida koko ao. alueiden väki lännemmäs huolimatta Valtiovarainministeriön vastalauseista kriisitilanteista. Toki käytännössä portaittain talouden ja joukkkojen huollon vaatimusten mukaisesti.

Miksi tällaista teoreettista pohdiskelua, kenties julkisia julistuksiakin, kaipailtaisiin? Jotta vastalauseet saadaan lyötyä lyttyyn kun kova paikka on edessä. Asiaa pitäisi käsitellä niin erinäisissä salaisissa harjoituksissa, kuten nyt eittämättä tehdäänkin, maanpuolustuskursseilla että myös julkisessa keskustelussa - ettei toisaalta disinformaatiokiila pääse lyömään kriisitilanteessa. Disinformaatiokiila esittäisi seuraavia argumentteja:

1.) Koko maata ei puolusteta - ainoastaan pk-seudun punavihreitä -> tämän takia evakuointipolitiikan pitäisi olla selkeää ja julkista
2.) Evakuoitujen omaisuus jää muiden armoille -> vakuutus ja korvaus ym. järjestelyt pitää pohtia ja niihin olla perehtymismahdollisuus etukäteen
3.) Roskaväkeä majoitetaan yksityisiin tiloihin hirmukustannuksilla -> riittävästi harjoituksia ja tiedotustoimintaa etukäteen
4.) Väestöryhmää X kohdellaan paremmin Z huonommin -> julkinen, läpinäkyvä järjestely

Toinen vaihtoehto on, että rajaseudun kunnissa pidetään maanpuolustuskursseja aiheesta "Yhteistoiminnan rajat ja velvollisuudet vihollisen kanssa". Liekö Lappeenrannassa tms. pidetään jo, oikeastihan hallinnon avainhenkilöiden tulisi tietää kv-sopimusten mukaiset oikeudet ja velvollisuudet toimittaessa miehityksen alla? Vaikka Venäjän kanssa niiden noudattamisessa saattaisi olla tiettyjä ongelmia.
 
Viimeksi muokattu:

JR49

Respected Leader
Lahjoittaja
Sisäministeriö päätti nämä asia Kouluhallituksen puolesta. Sisäministeriö vastusti koko ajan evakuointeja. Ensin vapaaehtoisten siirtymisten hyväksymistä (=kulujen maksamista), sitten pakollisten aloittamista, sitten pakollisten ja vapaaehtoisten laajentamista ja lopulta marraskuun loppupuolella ryhtyi purkamaan toteutettuja väestönsiirtoja, etenkin suurten kaupunkien ja Laatokan Karjalan mutta myös Kannaksen osalta. Koulujen aloittaminen oli tarkoituksellinen "vaara ohi" signaali väestölle. Ja tilannearviona niin väärä kuin olla ja voi.
Nykyään kun katsomme noita vuosia, niin huomio kiinnittyy useinkin sotaa käyvään maahan, ja sellaiseen, joka kehittää valmiuttaan, varustautuu ja ja ponnistelee kaikkensa selvitäkseen maailmanpoliitikan laineissa.
Vaarallisin hetki on kuitenkin tuo siirtymä viimeisistä rauhanajoista sotaan, jolloin pitäisi jo tehdä päätöksiä kuin sodassa, vaikkei henkinen kantti monella päättäjällä ja virkamiehellä tähän vielä taivu. Laskun maksaa siviili.
Eiköhän se tratta olisi iso perinnässä tälläkin hetkellä, jos velkoja yllättäisi nimimerkillä Perintätoimisto Itärajalta takaa päivää. Käsittääkseni väestönsuojelujärjestelmä oli vielä aivan äskettäin ajettuna käytännössä täysin alas.
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Eiköhän se tratta olisi iso perinnässä tälläkin hetkellä, jos velkoja yllättäisi nimimerkillä Perintätoimisto Itärajalta takaa päivää. Käsittääkseni väestönsuojelujärjestelmä oli vielä aivan äskettäin ajettuna käytännössä täysin alas.
Juuri tämän vuoksi esim. evakuointijärjestelyjäkin tulisi käsitellä laajalti ja mahdollisimman pitkälti julkisesti nykyäänkin, jotta tätä kautta niin väestöä, virkakuntaa kuin poliittisia päättäjiä olisi henkisesti valmennettu niihin päätöksiin joita kovassa tilanteessa pitäisi tehdä. Hyssyttely ei auta ketään - tässäkään asiassa.
 

KorpiSISSI

Kenraali
En osaa suomussalmelaisista niin sanoa mutta yleisellä tasolla totean ko. Liikkeen edustajien olleen ja olevan todella vahvasti maalaisliittolaisia. Ainakin näin mitä sukua ja ympäristöä olen tarkastellut.

Edit: uskon että kommunismin vahva ateismi on ollu lestaadiolaisille este siirtyä vasemmalle. Vaan siksi on mieluusti pysytty keskellä ja toisaalta moni on ollut myös maanviljelijä niin sitäkin kautta on maalaisliitto on ollut ehken luonnollisempi valinta.
Suomussalmi ei kuulu ns. lestaatiolaisvyöhykkeeseen vaan se alkaa Pudasjärvi-Taivalkoski-Kuusamo linjalta. Suomussalmi (kuten muukin Kainuu) on ollut enemmänkin körttiläistä, polkkatukkaista mustiin pukeutuvan kansan vyöhykettä. Suomussalmen Suojeluskunta taisi omalta osaltaan myötävaikuttaa että jonkinlaista puolustusta saatiin rakennettua Rajan omien joukkojen (ErP15-16) lisäksi. Tuo korpikommunismi meillä vaikutti nimenomaan Suomussalmen pohjois-koilisosissa, Kiantajärven ratntamilla Pesiön suunnalla, pohjoisessa etenkin Juntusrannassa ja taisipa idässä Vuokin suunnallakin jokunen olla. Kannattaa tutustua IKI-Kiannon Punainen Viiva -teokseen. Siinä kerrotaan itäistä bolsemismia levittävästä, palopuheita pitävästä agitaattorista. Kyllä pohjatyötä tehtiin aktiivisesti rajan poikki jo Vapaussodasta alkan, jopa aiemminkin. Vahvan Maalisliitto-taustan lisäksi Suomussalmella vaikutti myös IKL, korpikommusnistien vastapainona. Maalaisliitto-IKL olivat käsittääkseni jonkinlainen hyväveliakseli tuohon aikaan ja luonnollisesti vahvasti Suojeluskuntalaisia.
 
Viimeksi muokattu:

AJJV

Kapteeni
Suomussalmi ei kuulu ns. lestaatiolaisvyöhykkeeseen vaan se alkaa Pudasjärvi-Taivalkoski-Kuusamo linjalta. Suomussalmi (kuten muukin Kainuu) on ollut enemmänkin körttiläistä, polkkatukkaista mustiin pukeutuvan kansan vyöhykettä. Suomussalmen Suojeluskunta taisi omalta osaltaan myötävaikuttaa että jonkinlaista puolustusta saatiin rakennettua Rajan omien joukkojen (ErP15-16) lisäksi. Tuo korpikommunismi meillä vaikutti nimenomaan Suomussalmen pohjois-koilisosissa, Kiantajärven ratntamilla Pesiön suunnalla, pohjoisessa etenkin Juntusrannassa ja taisipa idässä Vuokin suunnallakin jokunen olla. Kannattaa tutustua IKI-Kiannon Punainen Viiva -teokseen. Siinä kerrotaan itäsitä bolsemismia levittävästä, palopuheita pitävästä agitaattorista. Kyllä pohjatyötä tehtiin aktiivisesti rajan poikki jo Vapaussodasta alkan, jopa aiemminkin. Vahvan Maalisliitto-taustan lisäksi Suomussalmella vaikutti myös IKL, korpikommusnistien vastapainona. Maalaisliitto-IKL olivat käsittääkseni jonkinlainen hyväveliakseli tuohon aikaan ja luonnollisesti vahvasti Suojeluskuntalaisia.
Tätä minä vähän mietinkin. Itse kun tulee vahvasti lestaatiolaisesta pitäjästä niin heidät kyllä huomaa. Kainuussa töissä ollessa näytti heitä eniten olevan Kajaanin ympärillä. Ei niinkään juuri supsissa taikka kuhmo-Sotkamo alueella.

Tätä on kyllä mielenkiintoista lukea kun isän puolen miehet operoi talvisodassa Pelkosenniemi - raate välillä ja kun itse oli Kainuussa töissä niin tutut paikat vilisee tekstissä.
 

KorpiSISSI

Kenraali
Tätä minä vähän mietinkin. Itse kun tulee vahvasti lestaatiolaisesta pitäjästä niin heidät kyllä huomaa. Kainuussa töissä ollessa näytti heitä eniten olevan Kajaanin ympärillä. Ei niinkään juuri supsissa taikka kuhmo-Sotkamo alueella.

Tätä on kyllä mielenkiintoista lukea kun isän puolen miehet operoi talvisodassa Pelkosenniemi - raate välillä ja kun itse oli Kainuussa töissä niin tutut paikat vilisee tekstissä.
Minulla tuo kainuulaisuus ja suomussalmelaisuus on jokapuolen geeneissä aina 1500-luvulta lähtien. Toki mummoni oli Ylä-Savolainen Iisalmen maalaiskunnasta mutta sekin sukuhaara vaikuttanut Savon pohjoisosassa jo 1500-luvulta. Kajaanin "LaarsLeevi hengen miehet" ovat enempi Pohjois-Pohjanmaan tulokkaita kuin alkuasukkaita. Paltamo on ollut jonkinlainen herätysliikkeen keskus, nimenomaan körttiläisten. Ruotsalaisen Pave ("Ukko-Paavo", 9. heinäkuuta 1777 Lapinlahti27. tammikuuta 1852 Nilsiä) on ollut kova sana myös kiertävien saarnamiesten suussa. Hän on ollut lähtöisin samoilta seuduilta, kuin valtaosaa kainuulaissuvuista, SAVOLAISIA. :cool:
 
Viimeksi muokattu:
Top