Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin...
Omakohtaisia kokemuksia on jonkin verran. Yhteistyökumppaneilla rajan takaa oli yhteyksiä turvallisuuspalveluun, joten tietenkin ne yrittivät kaikenlaista. Ei siksi, että minulla olisi ollut mitään merkitystä sinänsä (normi historianopiskelija), vaan luultavasti siksi, että ne toivoivat minusta tulevan jotakin isona. Sitten voisivat kiristää tarvittaessa. Niiden kannalta se ongelma oli, että en osannut hävetä juopotteluani, enkä tehnyt mitään järkyttävän typerää kännissä. Lisäksi meillä Suomessa opetushenkilökunta käytti itsekin alkoholia, joten niitä ei kiinnostanut, että EK kertoi tyhmiä vitsejä kännissä. Varmaan FSB:n porukalle olisi ollut suurempi järkytys käydä katsomassa meikäläisen käyttäytymistä valtakunnallisissa tapaamisissa, joiden illanistujaisissa olin sangen suosittu hahmo ns. "isojenkin nimien" silmissä epäsovinnaisen huumorintajuni ja avoimen luonteeni takia...
Eli tuolla eivät voineet minua koukuttaa. Lopulta sitten juoposkeltiin sopuisasti venäläisten kanssa ja kerrottiin hyviä juttuja toisillemme.
Yritti ne sitä hunaja-ansaakin pariin kertaan, mutta en minä nyt ihan niin tyhmä ollut... Pari kertaa nuori kaunis nainen antoi hyvin selkeästi ymmärtää, että ymmärtää antaa. Meikäläisen habituksella on hyvin äkkiä oppinut, että näissä tapauksissa on pakostikin koira haudattuna. Lisäksi pari kertaa sitten tarjottiin ihan suoraan "tulkkityttöä" käyttöön tuleville matkoille, mutta ymmärsin kieltäytyä. Maksulliset tarjoutuivat sitten tietysti erikseen, mutta se oli sitten ihan "normaalia", kun liikkui siellä puolen maailmaa.
Olisi kai noihinkin houkutuksiin voinut langeta, jos se tapoihin kuuluisi. Silloin vain pitää takoa omaan päähän se, että vastuu omista teoista on kannettava. Niillä naimakuvilla ei voi kiristää, jos niiden paljastuessa kertoo itse ensin kumppanilleen. Tai sitten julkisuuden henkilönä kiinnijäädessään toteaa vain, että "Kaikki ovat kiittäneet, jotka eivät pyörtyneet. Eikä kukaan ole vielä kiittänyt!" Ilkka Kanerva käsittääkseni toimii kokolailla näin, eli sitä ei voi kiristää, kun se promiskuiteetti on yleisessä tiedossa.
Kerran tuli sitten istuttua pöydässä, jossa muut olivat pelkkiä everstiluutnantteja ja everstejä tuolta Helsingin suunnasta. Kaikilla oli siviilit päällä, joten päälle päin ei voinut tunnistaa statusta. Siinä sitten puhe kääntyi sukupuolielämään ja hämmästyttävän avoimesti miehet kertoivat, miten heitäkin oli firman puolelta ohjeistettu edellämainittuun suuntaan. Eli jos he ovat ulkomaankomennuksella ja kaunis nainen tarjoaa seksiä pyytämättä rahaa, kyseessä on tod.näk. ansa. Silloin kannattaa kieltäytyä. Jos nainen haluaa rahaa, kyseessä voi olla ansa, mutta välttämättä ei. Silloin pitää miettiä ja toimia omantuntonsa mukaan. Mutta aina varautua kiristykseen.
Hupaisaa tässä tietenkin oli se, että yksi mainitsemani niistä upseereista tiedustelupuolelta ja toinen niistä, joka tunsi/tunnisti minut. Hän sitten tämän sangen opettavaisen keskustelun jälkeen ehdotti, että esittäytyisimme ja vieläpä niin, että EK oli viimeisenä. Sanottaisiinko, että sangen noloja ilmeitä näkyi pöydässä, kun kuulivat kertoneensa nimien kanssa kaikenlaisia hassuja juttuja Itä-Suomen yliopiston jatko-opiskelijalle...
.
