Huollon taktiikka 2020-luvulla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Krocco
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mikä on paras saattue? Se joka ei näytä saattueelle. Yksittäinen kuorma-auto siellä tai täällä ei ole kohde. Ja Venäjän erikoisjoukkojen kyky iskeä selustaan on jo nähty, sitä ei ole.
LOGL on omat joukkonsa suojaamiseen. Konsepti on sama kuin nykyään MAAV VOS/VYKS. Oikeastaan muut on oppinut suojaamisen (noh ehkä ei ILMAV) Matle:lta ja LOGL.
Ja huollon suojaus ei ole pelkästään LOGL vastuulla, myös alueesta vastaavat Spol/VartioK yms hoitaa sitä. Eli se suojaus on isompi kokonaisuus kun voisi kuvitella.
 
Vääpeli kirjoitti:
Mikä on paras saattue? Se joka ei näytä saattueelle. Yksittäinen kuorma-auto siellä tai täällä ei ole kohde.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuosta voi olla montaa mieltä. Isketään siellä, missä vastustaja on heikko, ei siellä, missä se on vahva. Toki on myönnettävä, että erikoisjoukoille lienee parempaakin käyttöä kuin räjäyttää muutama huollon ajoneuvoyhdistelmä täynnä tykistön ampumatarvikkeita.

Vääpeli kirjoitti:
Ja Venäjän erikoisjoukkojen kyky iskeä selustaan on jo nähty, sitä ei ole.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä pitänee pitkälti paikkansa. Kuitenkaan ei voida tuudittautua siihen, ettei mitään tapahtuisi koskaan, missään tilanteessa. 10+ vuoden kuluttua asiat voivat olla toisin kuin nyt Ukrainassa.

Vääpeli kirjoitti:
LOGL on omat joukkonsa suojaamiseen. Konsepti on sama kuin nykyään MAAV VOS/VYKS. Oikeastaan muut on oppinut suojaamisen (noh ehkä ei ILMAV) Matle:lta ja LOGL.
Ja huollon suojaus ei ole pelkästään LOGL vastuulla, myös alueesta vastaavat Spol/VartioK yms hoitaa sitä. Eli se suojaus on isompi kokonaisuus kun voisi kuvitella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomen pinta-ala on pitkälti yli 300 000 neliökilometriä. SA-vahvuus on 280 000 henkeä. Alle yksi sotilas per neliökilometri.

Sotilaallinen tyhjiö on valtava, vaikka toiminta ei olekaan paikoillaan pönöttämistä. Kyllä sillä on merkitystä, että kykyä on siellä, missä sitä tarvitaan. Eli juurikin niiden arvokkaampien kohteiden läheisyydessä (olivat sitten paikallaan tai liikkeessä) pelkän ylimalkaisen alueen lisäksi.
 
Huhta kirjoitti:
Tuosta voi olla montaa mieltä. Isketään siellä, missä vastustaja on heikko, ei siellä, missä se on vahva. Toki on myönnettävä, että erikoisjoukoille lienee parempaakin käyttöä kuin räjäyttää muutama huollon ajoneuvoyhdistelmä täynnä tykistön ampumatarvikkeita.



Tämä pitänee pitkälti paikkansa. Kuitenkaan ei voida tuudittautua siihen, ettei mitään tapahtuisi koskaan, missään tilanteessa. 10+ vuoden kuluttua asiat voivat olla toisin kuin nyt Ukrainassa.



Suomen pinta-ala on pitkälti yli 300 000 neliökilometriä. SA-vahvuus on 280 000 henkeä. Alle yksi sotilas per neliökilometri.

Sotilaallinen tyhjiö on valtava, vaikka toiminta ei olekaan paikoillaan pönöttämistä. Kyllä sillä on merkitystä, että kykyä on siellä, missä sitä tarvitaan. Eli juurikin niiden arvokkaampien kohteiden läheisyydessä (olivat sitten paikallaan tai liikkeessä) pelkän ylimalkaisen alueen lisäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Venäjällä ei ole sissi.. korjaan rajan joukkoja kuten meillä jo koulutettu vuosia. Ei meidän tarvii suojata jokaista suolampea yms vaan reitit, mitkä Spollarit määrittää turvalliseksi ja on tiedustellu esim sirotteista turvalliseksi. Ja tämä koskee n. 100km läheisyyttä rintamasta.
Usko pois, näitä on harjoiteltu ja harjoitellaan joka saapumiserä.
 
Kun ollaan keskustelemassa huoltotaktiikasta, ensimmäiseksi suosittelen lukemaan "Keskusteluja taktiikasta"-webinaarisarjan osuuden huoltotaktiikasta. Kirja löytyy PV:n sivuilta, ja huoltotaktiikkaa käsittelevä osuus on luvussa 9.

Yhtenä tähänkin ketjuun liittyvänä nostona lainaan tekstistä kappaletta:
Perkiökangas päätti vastaus- ja päätöspuheenvuoronsa tarkastelemalla ensimmäistä väitettään itsekriittisellä tavalla. Keskustelun perusteella hän muotoili väitteensä toisin ja esitti sen kuuluvan:
”Tuntemus ja tietotaito logistiikan ja huollon välillä ei ole vielä riittävän laaja Puolustusvoimissa.” Tämä summasi keskustelun kokonaisuuden hyvin ja korosti tarvetta tiedonjakoon ja keskusteluun
niistä seikoista, jotka laajaan ja kehittyvään logistiikan ja huollon kokonaisuuteen puolustusvoimalaajuisesti liittyvät.
Klikkaa laajentaaksesi...

Keskustelu aihepiiristä on siis hyvin aktiivistista PV:n sisällä, ja toimiala on lukuisten kehitysprojektien ja tutkimushankkeiden kautta todennäköisesti yksi nopeiten muuttuva. Valitettavasti logistiikan oppaat ja käsikirjat ovat luokiteltuja ohjesääntöjä, niin niiden sisältöä ei voida täällä käsitellä kuin yleisellä tasolla. Ydinasia nykyisessä logistiikkajärjestelmässä (kenttähuollon suunnalta katsottuna) on verkostoitumisen tuoma joustavuus ja taistelunkestävyys.
 
2000-luvun alusta alkaneen logistiikan ja logistiikkajoukkojen kehitystyön kaarta voi kuitenkin helposti tarkastella lueskelemalla avoimista lähteistä artikkeleita, joista alla muutamia nostoja.

Logistiikkaupseeri-lehti

nro 1/2016 - https://logistiikkaupseerit.fi/wp-content/uploads/2021/05/LOG_1_2016.pdf
"Kenttähuolto kehittyy hyvää vauhtia", s. 10-16
"Logistiikan johtamisen tuki", s. 22-23

nro 2/2017 - https://logistiikkaupseerit.fi/wp-content/uploads/2021/05/LOG_2_2017.pdf
"Puolustusvoimien huollosta Puolustusvoimien logistiikkaan – elinkeinoelämässä toimineen reserviläisen näkökulmasta"

nro 4/2017 - https://logistiikkaupseerit.fi/wp-content/uploads/2021/05/LOG_4_2017.pdf
"Tärkein logistinen tuki saadaan omasta varuskunnasta – logistiikkarykmenttien päätehtävä ei juuri näy tuettaville joukoille"

nro 2/2018 - https://logistiikkaupseerit.fi/wp-content/uploads/2021/05/LOG_2_2018.pdf
"1.Logistiikkarykmentti – joukkoja varten", s. 6–9
"Logistiikkapataljoonan opas", s. 14-15

nro 3/2018 - https://logistiikkaupseerit.fi/wp-content/uploads/2021/05/LOG_3_2018.pdf
"Puolen Suomen rykmentti - toimintaa laajalla alueella" s.6-14

nro 2/2020 - https://logistiikkaupseerit.fi/wp-content/uploads/2021/05/LOG_2_2020.pdf
"Ilmavoimien huoltojärjestelmä", s. 6-18

nro 3/2020 - https://logistiikkaupseerit.fi/wp-content/uploads/2021/05/LOG_3_2020.pdf
"Merellisen huollon verkosto vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin" - s. 6-12
"Huollon suunnittelu ja toimeenpano", s. 16-19

nro 4/2020 - https://logistiikkaupseerit.fi/wp-content/uploads/2022/03/LOG_4_2020.pdf
Maavoimien huoltojärjestelmä - useita artikkeleita, s. 8-35

nro 1/2021 - https://logistiikkaupseerit.fi/wp-content/uploads/2021/05/LOG_1_2021.pdf
Logistiikkalaitoksen esittelyä, s.6-13

Huoltopäälliiko 2016 julkaisu - https://docplayer.fi/38517730-Huolt...ikkaupseerit-ry-n-90-vuotisjuhlajulkaisu.html
Julkaisu sisältää lukuisia artikkeleita sekä huoltojärjestelmän historiasta että kuvauksia nykyisen huolto/logistiikkajärjestelmän perusrakenteista.


Tiede ja ase vol 63 (2005)
https://journal.fi/ta/article/view/47906
"Tässä artikkelissa tarkastellaan puolustusvoimien huoltojärjestelmän kehittymistä itsenäisyytemme alkuajoista nykypäivään ja aina 2020-1uvulle"


Sotataloudellinen Seura

Sotataloustietoutta XI: Sotatalous 2020-luvulla - https://bin.yhdistysavain.fi/158489...lPv/Sotataloustietoutta_XI_verkkojulkaisu.pdf
"Mahdollistava logistiikkajärjestelmä hyödyntää kumppanuuksia", s. 65
"Puolustusvoimien logistiikan organisaatiomuutokset 2010-luvulla", s. 84
 
Kaikenlaisen lukemisen yms teoriaan perehtymisen lisäksi suosittelen erittäin lämpimästi MPK:n Huoltokursseja. Niiden lisäksi on erikseen kenttäkeitin ja muita "takalinjan" kursseja. Ainoastaan täysi idiootti voi pitää niitä kursseja jotenkin vähäpätöisinä, varsinkin kun nykyään huolto on osa etulinjaa. Onneksi ryssä ei ole tajunnut vielä sitäkään.
 
tommi kirjoitti:
Kaikenlaisen lukemisen yms teoriaan perehtymisen lisäksi suosittelen erittäin lämpimästi MPK:n Huoltokursseja. Niiden lisäksi on erikseen kenttäkeitin ja muita "takalinjan" kursseja. Ainoastaan täysi idiootti voi pitää niitä kursseja jotenkin vähäpätöisinä, varsinkin kun nykyään huolto on osa etulinjaa. Onneksi ryssä ei ole tajunnut vielä sitäkään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Naapuri on koostanut joukkonsa muutenkin eri logiikalla kuin me. Venäläisen komppanian päällikön johtamisprosessi ei eroa juurikaan meikäläisen joukkueenjohtajan prosessista.
Meillä JoJo:lla on n. 3 hengen tukitiimi, hän käskee 3:a ryhmänjohtajaa, joiden ryhmät jakautuvat 3:n suorittavaan partioon.
No naapurin komppaukolla on n. 3 hengen tukitiimi, hän käskee 3:a joukkueenjohtajaa, joiden joukkueet jakautuvat 3:n suorittavaan ryhmään.
Eli naapurin taisteleva komppania johtamistoiminnan osalta vertaantuu pitkälti meidän taistelevaan joukkueeseen. Ukkoja siinä on vaan enemmän, mutta saman verran johdettavaa käytännössä. Tästä logiikasta voisi päätellä, että eivät he ole ajatelleet että huolto ei kuulu eteen. He näkevät vain eri asteikolla mitä se "edessä" oikeastaan tarkoittaa.

Se mitä meillä on työnnetty komppanian mukaan, niin tulituki, jojä, ja huoltokin, löytyy naapurilla aikaisintaan pataljoonasta.
En tiedä, mutta olisi luontevaa olettaa, että siinä missä meillä joukkue hakee soppansa pöntöissä takaa, heillä komppania tekee samoin ja muodostaa sitten oman yhteisen hernarin tuhoamis linjaston. Hakivat sen, tai että se tuodaan takaa.
No nyt on nähty että ei muuten välttämättä tuodakaan. Ehkä he eivät ole nähneet tarvetta laittaa edes omat sopankeittäjät 97:n miehen osastolle mukaan? Kalustoresurssista tuskin on kiinni, että soppatykkejä ei riitä pataljoonaa alemmas? Vai miten he sitten safkansa valmistavatkaan..
 
Krocco kirjoitti:
Naapuri on koostanut joukkonsa muutenkin eri logiikalla kuin me. Venäläisen komppanian päällikön johtamisprosessi ei eroa juurikaan meikäläisen joukkueenjohtajan prosessista.
Meillä JoJo:lla on n. 3 hengen tukitiimi, hän käskee 3:a ryhmänjohtajaa, joiden ryhmät jakautuvat 3:n suorittavaan partioon.
No naapurin komppaukolla on n. 3 hengen tukitiimi, hän käskee 3:a joukkueenjohtajaa, joiden joukkueet jakautuvat 3:n suorittavaan ryhmään.
Eli naapurin taisteleva komppania johtamistoiminnan osalta vertaantuu pitkälti meidän taistelevaan joukkueeseen. Ukkoja siinä on vaan enemmän, mutta saman verran johdettavaa käytännössä. Tästä logiikasta voisi päätellä, että eivät he ole ajatelleet että huolto ei kuulu eteen. He näkevät vain eri asteikolla mitä se "edessä" oikeastaan tarkoittaa.

Se mitä meillä on työnnetty komppanian mukaan, niin tulituki, jojä, ja huoltokin, löytyy naapurilla aikaisintaan pataljoonasta.
En tiedä, mutta olisi luontevaa olettaa, että siinä missä meillä joukkue hakee soppansa pöntöissä takaa, heillä komppania tekee samoin ja muodostaa sitten oman yhteisen hernarin tuhoamis linjaston. Hakivat sen, tai että se tuodaan takaa.
No nyt on nähty että ei muuten välttämättä tuodakaan. Ehkä he eivät ole nähneet tarvetta laittaa edes omat sopankeittäjät 97:n miehen osastolle mukaan? Kalustoresurssista tuskin on kiinni, että soppatykkejä ei riitä pataljoonaa alemmas? Vai miten he sitten safkansa valmistavatkaan..
Klikkaa laajentaaksesi...
Jenkeilläkään ei ole komppanioilla kuin huoltoaliupseeri ja vesisäiliö. Pataljoonasta löytyy huoltoupseeri (S4) ja lääkintäjoukkue. Prikaatista tulee huoltokomppania pataljoonaa kohti.
 
EXLT2 kirjoitti:
Jenkeilläkään ei ole komppanioilla kuin huoltoaliupseeri ja vesisäiliö. Pataljoonasta löytyy huoltoupseeri (S4) ja lääkintäjoukkue. Prikaatista tulee huoltokomppania pataljoonaa kohti.
Klikkaa laajentaaksesi...

JK:t on meillä toki se lihavin esimerkki, joille on haluttu antaa kykyä itsenäiseen toimintaan juurikin uuden tst-tavan takia. Ei meillä aselajijoukoissa ole vielä ihan yhtä suuria huolto-osia. Esimerkiksi PionK:ssa taitaa edelleen olla 23- nuppinen Knto-ja HJ; jakautuen kntor, talousr ja pionhr(a- ja r- täydennys). Ja sillä on pärjättävä. Toki Komppanian koneJ sisältää huoltoryhmän jolla on pieni korjauskapasiteetti ainakin ajoneuvoihin.
 
Huhta kirjoitti:
Suomen pinta-ala on pitkälti yli 300 000 neliökilometriä. SA-vahvuus on 280 000 henkeä. Alle yksi sotilas per neliökilometri.

Sotilaallinen tyhjiö on valtava, vaikka toiminta ei olekaan paikoillaan pönöttämistä. Kyllä sillä on merkitystä, että kykyä on siellä, missä sitä tarvitaan. Eli juurikin niiden arvokkaampien kohteiden läheisyydessä (olivat sitten paikallaan tai liikkeessä) pelkän ylimalkaisen alueen lisäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Noin 280 000 sotilasta, kyllä. Mutta 5.5 miljoonaa vartijaa, joista yli miljoona on koulutettu sotilaiksi. Ei ole mahdoton luku jos sanon että 280 000 taistelevan joukon lisäksi meillä on 500 000 rynnäkkökiväärien kanssa töitä tekevää sotilaskoulutuksen saanetta.

Ja vartiointitöihin oikeastaan vanhemmatkin maakuntajoukot riittävät varsin hyvin. Erikoisjoukkoja taistelua vastaan meiltä liikenee kyllä ainakin kranaatinheittimiä, jos ei jopa D-30 tykkejä, ja näitä osaavat vanhemmatkin ikäpolvet käyttää, ja nämä aseet ovat erikoisjoukkoja vastaan ihan yhtä tappavia kuin muitakin.

Vielä isommatkaan luvut eivät ole mahdottomia jos lasketaan kaikki jotka voivat jossain vaiheessa asetta kantaa vartiopuuhissa.
 
TheRomanRuler kirjoitti:
Noin 280 000 sotilasta, kyllä. Mutta 5.5 miljoonaa vartijaa, joista yli miljoona on koulutettu sotilaiksi. Ei ole mahdoton luku jos sanon että 280 000 taistelevan joukon lisäksi meillä on 500 000 rynnäkkökiväärien kanssa töitä tekevää sotilaskoulutuksen saanetta.

Ja vartiointitöihin oikeastaan vanhemmatkin maakuntajoukot riittävät varsin hyvin. Erikoisjoukkoja taistelua vastaan meiltä liikenee kyllä ainakin kranaatinheittimiä, jos ei jopa D-30 tykkejä, ja näitä osaavat vanhemmatkin ikäpolvet käyttää, ja nämä aseet ovat erikoisjoukkoja vastaan ihan yhtä tappavia kuin muitakin.

Vielä isommatkaan luvut eivät ole mahdottomia jos lasketaan kaikki jotka voivat jossain vaiheessa asetta kantaa vartiopuuhissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Elähdyttää ajatus, että täällä takalinjoilla pääsee ottelemaan erikoisjoukkojen kanssa silläaikaa kun terävin kärki hoitelee mobikkeja varsinaisella rintamalla
 
Solidsnake kirjoitti:
Elähdyttää ajatus, että täällä takalinjoilla pääsee ottelemaan erikoisjoukkojen kanssa silläaikaa kun terävin kärki hoitelee mobikkeja varsinaisella rintamalla
Klikkaa laajentaaksesi...
Miten se menee Ukrainassa?

Okei, toki siellä on se ero että Venäjällä ei ole terävintä kärkeä, kun taas meidän pitää valmistautua taisteluihin paljon vahvempia uhkia vastaan, joten ei se ihan verrattavissa ole.
 
Krocco kirjoitti:
JK:t on meillä toki se lihavin esimerkki, joille on haluttu antaa kykyä itsenäiseen toimintaan juurikin uuden tst-tavan takia. Ei meillä aselajijoukoissa ole vielä ihan yhtä suuria huolto-osia. Esimerkiksi PionK:ssa taitaa edelleen olla 23- nuppinen Knto-ja HJ; jakautuen kntor, talousr ja pionhr(a- ja r- täydennys). Ja sillä on pärjättävä. Toki Komppanian koneJ sisältää huoltoryhmän jolla on pieni korjauskapasiteetti ainakin ajoneuvoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
?

18749192
 
TheRomanRuler kirjoitti:
Noin 280 000 sotilasta, kyllä. Mutta 5.5 miljoonaa vartijaa, joista yli miljoona on koulutettu sotilaiksi. Ei ole mahdoton luku jos sanon että 280 000 taistelevan joukon lisäksi meillä on 500 000 rynnäkkökiväärien kanssa töitä tekevää sotilaskoulutuksen saanetta.
En
Ja vartiointitöihin oikeastaan vanhemmatkin maakuntajoukot riittävät varsin hyvin. Erikoisjoukkoja taistelua vastaan meiltä liikenee kyllä ainakin kranaatinheittimiä, jos ei jopa D-30 tykkejä, ja näitä osaavat vanhemmatkin ikäpolvet käyttää, ja nämä aseet ovat erikoisjoukkoja vastaan ihan yhtä tappavia kuin muitakin.

Vielä isommatkaan luvut eivät ole mahdottomia jos lasketaan kaikki jotka voivat jossain vaiheessa asetta kantaa vartiopuuhissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Varttuneemmissa gubbersoneissa on väkeä, jotka ovat olleet monessa mukana ja takalinjan vartiohommiin löytyy monen aselajin osaamista. Epäreilun tulen, sotilaspoliisina toimimisen, metsäjänishommien, jalkaväkitappelun, huollon ja monen muun alan osaajia, joilla on motivaatio kohdallaan, mutta kilometrit täynnä keihäänkärjen hommiin.

Solidsnake kirjoitti:
Elähdyttää ajatus, että täällä takalinjoilla pääsee ottelemaan erikoisjoukkojen kanssa silläaikaa kun terävin kärki hoitelee mobikkeja varsinaisella rintamalla
Klikkaa laajentaaksesi...

Sellaiset ovat liivit, sano ruottalainen. Onhan tätä vastatoimintaa ehditty meillä harjoitella jo tovin aikaa. Kuperkeikkaverkkarimiehiä vastaan tulee vääjäämättä tappioita, mutta nikkeliä nekin tottelevat. Erikoisjoukkoja vastaan mennään riittävällä lukumääräisellä ylivoimalla ja yleensä tulivoimaa käyttäen melko päättäväisen aggressiivisesti.
 
Sarek1 kirjoitti:
Varttuneemmissa gubbersoneissa on väkeä, jotka ovat olleet monessa mukana ja takalinjan vartiohommiin löytyy monen aselajin osaamista. Epäreilun tulen, sotilaspoliisina toimimisen, metsäjänishommien, jalkaväkitappelun, huollon ja monen muun alan osaajia, joilla on motivaatio kohdallaan, mutta kilometrit täynnä keihäänkärjen hommiin.



Sellaiset ovat liivit, sano ruottalainen. Onhan tätä vastatoimintaa ehditty meillä harjoitella jo tovin aikaa. Kuperkeikkaverkkarimiehiä vastaan tulee vääjäämättä tappioita, mutta nikkeliä nekin tottelevat. Erikoisjoukkoja vastaan mennään riittävällä lukumääräisellä ylivoimalla ja yleensä tulivoimaa käyttäen melko päättäväisen aggressiivisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin ja jekkumiehillä harvemmin on raskasta tulitukea ainakaan kaukana etulinjojen takana.
 
TheRomanRuler kirjoitti:
Miten se menee Ukrainassa?

Okei, toki siellä on se ero että Venäjällä ei ole terävintä kärkeä, kun taas meidän pitää valmistautua taisteluihin paljon vahvempia uhkia vastaan, joten ei se ihan verrattavissa ole.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä ne vakavammat uhkat ovat? Kiinan kansantasavallan Pohjois-Norjan kautta suorittama invaasio? No, ne kirjaimellisesti keltaiset viholliset on sentään helppo tunnistaa naamasta tarkastuspisteellä...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top